Mahongin sävytys/kyllästys

[masoini]

Tervehdys gurut!

Olen aloittanut tasasaumaisen mahonkipurren (vm. -36) vesilinjan yläpuolen puhdistamista puulle, tarkoituksena kyllästää se vielä tässä syksyllä. Vene on ollut maalattuna, ja himottaisi hieman lakata se. Ongelmana on kuitenkin muutamasta kohdasta pahasti mustumaan päässyt mahonki. Mustuminen taas johtuu siitä, että veneen rakentanut henkilö on koonnut sen käyttäen rautaruuveja.

Varsinaiset kysymykseni kuuluu:

Kannattaako vene sävyttää vesipohjaisella petsillä ennen kyllästystä, vai öljypohjaisella kyllästyksen jälkeen?

Estääkö ennen kyllästystä tehty petsaus öljyn imeytymisen puuhun?

Mikä on järkevin tapa levittää petsi, jotta siitä ei tulisi laikukas?

Lakkaa (Tonkinois tai joku muu perinteinen öljylakka) en haluaisi sävyttää, koska se ei käsittääkseni näytä "aidolta".

Tässä näin ensialkuun. Palailen asiaan, kun lisää pohdittavaa ilmenee.

Etukäteen kiittäen
Markku

[Vieras]

Terve.
Kyllästin oman mänty/mahonki veneeni vähän aikaa sitten ja petsasin samalla mahonkisen kölin perästä ja keulasta vesirajan yläpuolelta hempel´sin mahonkipetsillä. Tein petsauksen sen jälkeen kun olin puhdistanut pois vanhat lakat ja hionut pinnat valmiiksi, ennen kyllästämistä. Tässä omia huomioitani:
- petsasin kölin n.4cm leveällä pensselillä, vedin petsiä "märkää märälle" n. 3 kertaa ja ainakaan kölissä ei tullut laikkuja, paitsi jos petsiä tuli niin paljon että se alkoi valumaan, silloin valuman kohdalle alkoi kuivumaan tummempi juova jonka sai kuitenkin tasoitettua kostealla pensselillä.
-Kyllästin veneen petsauksen jälkeen ja en huomannut että petsattu puu olisi imenyt huonommin kyllästettä. Tosin näytti siltä että petsaus olisi hiukan vaalentunut kyllästämisen loppua kohden, mutta luulen että se johtui mekaanisesta kulumisesta. Kyllästin 6,5m venettä viikon ja aineita kului: n.18l pellavaa, 15l aspergolia ja jokunen litra pineenitärpättiä, tällöin kölinkin kohdalle tuli pensselin vetoja n. kertaa ja luulen että se vaalensi hiukan petsausta.
-Veneen runko on mäntyä ja köli mahonkia ja yritin ensin teipata kölin rajan maalarinteipillä että petsi ei leviäisi mäntyyn mutta se osoittautui turhaksi työksi, petsi imeytyi äkäisesti kuivaan puuhun ja suoraan maalarinteipin reunan alta mäntyyn (onneksi kokeilin asiaa vesirajan alapuoleiseen osaan) Revin teipit pois ja vedin petsin sitten vapaalla kädellä köliin, pitäen "märän rajan" parin millin päässä männystä ettei petsi levinnyt ja lopputulos oli ihan hyvä. Liekkö tähän olemassa jotain kätevämpää tapaa, käsi ei ainakaan saa vapista tällä tyylillä kovin paljoa..

Tästä löytyy parin eri veneen kunnostus joissa on myös petsattu puuta parilla eri tavalla, sekä suoraan kuivalle puulle että kyllästeen seassa. Itse petsasin suoraan kuivalle puulle koska luulen että puu vaalenee kuitenkin aikalailla parin ensimmäisen kesän aikana.

http://gamma.nic.fi/~robholm/

http://gamma.nic.fi/~robholm/finafakta.html

http://gamma.nic.fi/~robholm/ullabrittfakta.html


t.timo

[Pekka Huhta]

Maalatun veneen palauttaminen lakatuksi ei ole ihan helppo juttu. Aina siellä on ne muutamat karkeat puun syyt ja halkeamat, joissa maalia vielä lymyää kovankin jynssäämisen jälkeen. Muista kuitenkin koko ajan venettä putsatessasi ettet jynssää laudoitusta liian ohueksi, se nimittäin käy nykykoneilla ihan liian helposti.

Tervehdys gurut!

Olen aloittanut tasasaumaisen mahonkipurren (vm. -36) vesilinjan yläpuolen puhdistamista puulle, tarkoituksena kyllästää se vielä tässä syksyllä. Vene on ollut maalattuna, ja himottaisi hieman lakata se. Ongelmana on kuitenkin muutamasta kohdasta pahasti mustumaan päässyt mahonki. Mustuminen taas johtuu siitä, että veneen rakentanut henkilö on koonnut sen käyttäen rautaruuveja.

Rautaruuvien aiheuttamasta tummumisesta pääsee aika hyvin eroon oksaalihapolla pyyhkimällä. Oksaalihappokiteitä siis kuumaan veteen niin paljon kun liukenee. Tällä liuoksella pyyhitään tummunutta kohtaa ja sen ympäristöä useaan kertaan. Lopullinen värimuutos näkyy vasta muutaman tunnin päästä, eli hätäinen ei sovi olla. Lisää joitakin kerroksia ja odottele jonkin aikaa. Älä kuitenkaan jätä happoa puuhun moneksi päiväksi, se pitää neutraloida ettei se jää haprastuttamaan puuta.

Oksaalihappo neutraloidaan laimealla pesusoodaliuoksella tai jollakin vastaavalla emäksisellä lioksella, pieniin alueisiin voi varastella maustekaapista vaikka ruokasoodaa. Pyyhitään pintaa reilusti emäksisellä liuoksella, annetaan vaikuttaa jonkin aikaa ja huuhdotaan vielä vedellä. Kuivumisen jälkeen pinta on valmis kyllästettäväksi ja pintakäsiteltäväksi.

Oksaalihappoa saa puhtaana apteekista ja pieneen sinistymään tai muuhun töhryyn ei mene kuin joku ruokalusikallinen. Ostin monta vuotta sitten sadan gramman pussin apteekista eikä se monta kymppiä maksanut. Rautakaupasta ei ole puhdasta oksaalihappoa sattunut silmään, mutta nämä pienet määrät saa kyllä apteekistakin. Ja jos koko veneen kylki on sinelmillä niin siinä vaiheessa jo kannattaa muutenkin ottaa maalipurkki käteen.

Kannattaako vene sävyttää vesipohjaisella petsillä ennen kyllästystä, vai öljypohjaisella kyllästyksen jälkeen?

Vesipohjaiset petsit eivät kestä hyvin auringonvaloa eivätkä siksi ole kovin suositeltavia. Siksi nuo liuottimeen sotketut Hempelin, Internationalin tai Rylardin petsit ovat ehkä suositeltavampia. Petsilakoista en itse tykkää, niiden yhteensopivuus venelakkojen kanssa on vähän niin ja näin.

Estääkö ennen kyllästystä tehty petsaus öljyn imeytymisen puuhun?

Ei, kunhan et käytä petsilakkaa vaan liuotinpetsiä.

Mikä on järkevin tapa levittää petsi, jotta siitä ei tulisi laikukas?

Noinkin isoon pintaan levittäisin reilusti pensselillä. Pintaan vedetään kerros tai useampia niin että ainetta on reilusti. Ylimääräinen kuivataan pois.

Lakkaa (Tonkinois tai joku muu perinteinen öljylakka) en haluaisi sävyttää, koska se ei käsittääkseni näytä "aidolta".

No äläs sano. Se on itse asiassa erityisen hyvä menetelmä juuri maalattujen tai vähän laikukkaiden veneiden värjäämiseen, koska se peittää myös nämä laikut. Jos väripigmentti hierretään hyvin öljyyn tai tärpättiin ja annetaan levätä päivän pari ennen lakkaan sekoittamista niin tulos on aika hyvä.

Olen itsekin ollut vähän luomassa tätä mielikuvaa laseerauksen "epäaidosta" ulkonäöstä. Omien ensikokeilujeni virheenä oli, että vain 'tuost noi vaa' mänttäsin pölyt lakan sekaan ja hetken sekoitin. Tottahan se sillä keinoin jää sameaksi, mutta jos pigmentti hierotaan kunnolla öljyyn ohueksi tahnaksi ja tällä sävytetään lakkaa, niin tulos on oikein hyvä.

Oikein tehtynä väriä hierotaan - eli siis ihan vaivataan, muokataan - pikku tilkkaan tärpättiä ja annetaan seoksen levätä vähän, jotta pigmentti kostuu. Seuraavaankaan päivään odottaminen ei ole lainkaan pahasta. Mitä paremmin hierominen tehdään, sen tasaisempi ja läpikuultavampi pinta on, puolikuiviltaan lakkaan nakeltu pigmentti näkyy savuna pinnassa. Tätä ohutta tavaraa sotketaan sitten lakan joukkoon hiljalleen hyvin sekoittaen. Välillä voi kokeilla johonkin jämäpalikkaan lakan sävyä ja peittävyyttä.

Kun saadaan lakkaan sopiva tummuus aikaan, lakataan pinta normaalisti. Lasyyri siis puuta vasten, jotta pinta näyttäisi aidommalta. Mitä useammin tällä lakkaa, sen vähemmän puusta näkyy läpi, mutta samalla pinta muuttuu epäaidommaksi. Aitouden tunnetta saa lisää kun lakkaa pinnan vielä useampaan kertaan värjäämättömällä lakalla, jolloin väri kuultelee lakkakerroksen läpi kauniisti.

Suosittelen että kokeilet pienelle palalle, joko jämämahonkilankulle tai vaikka johonkin sisustuksen osaan. Hyviä pigmenttejä ovat poltettu siena tai poltettu terra. Pigmentin pitää olla niinsanotusti transparentti, ei peittävä. Toiset pigmentit - siis nämä peittävät - eivät "sula" öljyyn niin hyvin. Pigmenttejä saa taiteilijatarvikeliikkeistä ja nykyisin myös rautakaupoista ja maaliliikkeistä.

Maapigmenteistä muuten löytyy hienosti tietoa osoitteesta http://www.coloria.net ja taiteilijatarvikeliikkeiden myyjät osaavat myös usein auttaa, jos kerrot että mihin pigmentti tulee. Kokeilua varten on kiva ostaa pikkupurkkeja taiteilijaliikkeen hinnoin ja käydä sitten hakemassa rautakaupasta iso pussi kun oikea sävy löytyy.

Eräs ystäväni sävytti lakkoja ihan tavallisilla taiteilijan tuubiöljyväreillä. Niistäkin voi yrittää löytää oikeaa sävyä, mutta maalaamiseen tarkoitettuina niissä voi olla aineita jotka ovat peittäviä ja samentavat lakkaa. Vaan jos sellaisia löytyy kaapista jo valmiiksi, niin kannattaa toki kokeilla. Vaikkei aine sitten sopisikaan, niin tietääpähän ainakin mitä sävytettäessä tapahtuu ja sitäpaitsi sävyttely ja värien kokeileminen on mukavaa puuhaa.

Pekka

[kojote]

Tervehdys kaikille!
En tiedä onko järkee mahongille tässä tsydeemissä mitä tein mäntyrungolle, eli sekoitin liuotinpetsiä jo kyllästeeseen!
Imee petsivärin vähän pintaa syvemmälle kuitenkin, eikä vaikuttanut mielestäni mitenkään lakan tarttumiseen... lakankin sekaan laitoin liuotinpetsiä ja lopputulos oli mielestäni hyvä!