Iso koivu, viime kesänä normaalisti lehdessä ja hyvinvoivan näköinen.
Tänä vuonna pääsiäisen jälkeen ihmetytti, kun kuori oli irronnut puun ympäri jostain vajaan kymmenen metrin korkeudesta.
Puu nurin ja pölleiksi.
Korkeudella noin 5-10 m puussa näkyy outoja valkoisia "taskuja" (punaiset nuolet) ja puun väri on pääasiassa "epäkoivumaisen" tumma.
Tervettä vaaleaa puuta on vain kaksi kapeaa viipaletta lähellä pintaa (vihreät nuolet).
"Valkoiset taskut" ovat puun pituussuuntaan kasvavaa sienirihmastoa, joka on halkaissut itselleen tilaa vuosirenkaiden väliin.
Näytti siltä, että itiöt olivat päässeet puun sisään oksantyngistä. Maan tasolla sientä ei ollut.
Sieni ei ollut vielä levinnyt kunnolla sivusuunnassa, ilmat on olleet liian kylmiä.
Tuo valkoinen koivun lahottajasieni on niin agressiivinen, että tämä puu olisi luultavasti kaatunut omin päin viimeistään syksyllä.
"Homehysteerikot" luultavasti veisivät koko puun ongelmajäteasemalle.
Höpö, höpö. Siinä ei ole pinnalla itiöpesäkkeitä, joten hengityshaittaa ei (vielä) ole. Pian vaan klapeiksi ja kuivumaan. Sienen kasvu lakkaa siihen.
Ja niinhän se oli, että lahottajasienet tarvitsevat neljää asiaa:
1 - Sopivaa kosteutta. Puun suhteellisen kosteuden pitää olla yli 30 % mutta ei niin likomärkää, että vesi syrjäyttää hapen.
2 - Sopivaa lämpötilaa. Yleensä lahottajasienet kasvat parhaiten 10-35 asteen lämmössä. Alle 2 ja yli 38 asteessa kasvu pysähtyy.
3 - Happea.
4 - Syömäkelpoista ravintoa. Sienestä riippuen selluloosaa tai selluloosaa ja ligniiniä.
Poista näistä edes yksi, ja sieni ei kasva (syömäkelpoinen ravinto poistetaan pilaamalla se myrkyllä).
Hannu