Kölin tekeminen

[juhok]

Morjensta. Elikkäs puiseen pikkufiskariin pitäisi tehdä joko nosto tai taittoköli. Taittoköli olisi parempi kun toteuttaa niin että kohtisuorassa pohjakosketuksessa taittuisi vapaasti sisään eikä siten vene vaurioituisi.
Nostoköliä taas puoltaisi se, että silloin joutuisin veneen kaaria katkomaan vain kaksi. Se olisi kyllä muutenkin helpompi toteuttaa. Taittuvalla niitä katkaistavia kaaria tulisi helposti 4. Mitä raati sanoo, kumpi olisi fiksumpi? Tämän kölin sijoitan peruskölin viereen, jotten joudu katkaisemaan kölipuuta.

[matti]

Olisin mainitsemistasi syistä johtuen nostokölin kannalla.
Huolellisuutta purjehtimiseen, vain syvissä vesissä!

[juhok]

Se voisi olla hyvä, eipä tuolla ole juuri vahinko-osumia tullut moottoriveneelläkään kun vaan plotterista reittiä katsoo.

Veneen kannalta paras vaihtoehtohan olisi vielä sivuköli, mutta on jotenkin omaan silmään ruma fiskarissa niin pitää tehdä vaikeamman kautta

[seppo]

Hyvän kuuloinen projekti! Laitahan kuvaa. Onko valmiiksi jo riki olemassa ja lisäät vain köliin pitoa vai muutatko koko käyttötarkoituksen? Kunhan saan elämää tasaisemmaksi (parivuotias vähän kasvaa) niin haaveissa jokin pieni purjehtiva matkafiskarin rinnalle.

[juhok]

Kuvaa pistän kun saan jotain mistä pistää

Valitettavasti veneen joudun säilyttämään ulkona, joten teen kölin, rikaukset yms valmiiksi ja keväällä plussakeleillä sitten pistän kiinni.

Mitään ei ole valmiina, muuta kuin vene. Se on ennen ollut sisämoottorilla, mutta nyt siitä tulee kokonaan moottoriton. kauemmas lähtiessä otan kevyen perämoottorin ja irroitettavan pukin mukaan koska tämä tuskin on kovin kevyt soutaa. Tarkoitus kuitenkin mennä purjeella aina kun tuulee.

Rikityypiksi ajattelin spriitä tai kahvelia. vielä suunnitellaan. Purjeet teen vaarmaan itse, joskaan en ihan oikeaoppisesti koska ompelukoneosaaminen ei ole ihan parhaasta päästä. Isona poikana sitten teetätän puuvillapurjeet jos tarvetta ilmenee.

Minulla on itseasiassa samanlainen tilanne kuin sinulla, 9kk ja 2,5 vuotiaat pojat joista ainakin isompi pitäisi jo ensikesänä ottaa purjehtimaan. Ja vene tulee katetun matkafiskarin kaveriksi.

Minulla on parhaillaan kesken Roger Barnesin Dinghy cruising companion kirja. Siitä saa hyvää neuvoa ja motivaatiota projektiin. Siinä käydääb juuri avovenepurjehdusta retkimielessä. Suosittelen lukemaan jos lontoon murre taittuu.

[Northling]

Moro

Onhan se hienoa kun saa ite rakennella ja kokeilla, mutta voishan sitä aatella niinkin, että jättäis se pikkufiskarin pilaamatta ja myis pois jollekkin, joka käyttäs sitä sellasenaan ja ostais sillä rahalla hyvin purjehtivan oikean kevytpurjeveneen esin Vikla, windmill, Lighning tms joita saa puol ilamiseksi prijektikuntoisina. Huolehtii vaan että on noi hankalimmat osat jonkinmoisessa kunnossa eli masto, riki ja purjeet sekä helat on kalliita jos joutuu uutena ostamaan.

Ihan vaan ehdoituksena...

Nortti

[juhok]

Vene on olkut pidemmän aikaa maissa, ja kohtalona oli lähinnä lahota pihaan ilman tekniikkaa. Tässä ei pilata, vaan pelastetaan vene

Myös yksi syy tähän tapaan tehdä on se, että tahdon puisen veneen ilman vaneria tai kuitua. Ns talonpoikaistyyliä hakien. Tarvitsen myös korkeat laidat ja runsaasti tilaa, kuitenkin paketin liikkuessa kevyellä trailerilla.

[juhok]

Kölimalliksi tuli kuitenkin sivukölit. Ne oli helppo toteuttaa ilman riskiä lisävuodoista. Myös vene todettiin muutenkin suhteellisen purjehduskelpoiseksi ja vakaaksi, siihen nähden että kokonaishinnaksi muodostui 120 euroa.

[waude]

Minulla on 21 vuotta vanha perinnepurjevene. Otin toisen puolen pohjasta puulle. kaikki oli tehty oikeaoppisesti ja kunnossa mutta työ oli turha-jälkiviisautta. Puuköli oli käsitelty ferrexillä jonka päällä eliönestomaali. Nyt pitäisi päättää maalaanko samoin.
Puun hengittävyyden takaamiseksi preimerien käyttö lienee kielletty? Lyijymönjän päällä elinestomaali ei taida toimia? Voisiko joku viisas neuvoa parhaan käsittelymenetelmän vai pitäydynkö linjalla pellavaöljy-havupuutärpätti-ferrex tms. vaikka 2 kertaa ja päälle hengittävä eliönestomaali?

[seppo]

Kyllä yleinen tapa on kylläste-lyijymönjä-primer (huom 1k, esim Hempel underwater primer) -eliönesto

Ferrexin koostumus kuulemma muuttunut eikä kai enää niin hyvin. Joskus maalasin bravan lyijymönjän päälle eliöneston suoraan, sekin pysyi.

Ja jos ei halua lyijyä suosia niin rautamönjääkin on käytetty. Oman kokemuksen mukaan se vaatii primerin päälleen tai pölisee/liukenee pois. Eräs veistämö kertoi ettei käytä enää lyijymönjää vaan vetävät suoraan primerin kyllästeen päälle. Näinhän esim hempelin ohje sanoo. Lyijymönjä lahonestäjänä toki varmasti parempi.

Sisäpuoli on tavattu jättää hengittäväksi, eli eikai se ulkopuolelta hengitä ainakaan noilla alkydipohjaisilla (ferrex, underwater primer jne). Tästäkin ilmeisesti esim Ruotsissa vähän eri käytännöt.

Jos hyvin tekis niin ite ehkä laittaisin kylläste, lyijymönjä (x2) underwater primer (x2) ja eliönesto 1-2 kertaa. Onhan siinäkin sutimista.

[waude]

Ymmärrän että kirjoitat pohjan käsittelystä. Kysymys oli kuitenkin puisen kölin käsittelystä, jossa pitää kaiketi huomioida jotenkin puuhun väkisinkin kerääntyvän kosteuden poistumisesta rakenteista. Mielestäni kysymys kulminoituu siihen onko lyijymönjä parempi vai huonompi vedeneriste kuin esimerkiksi Hempelin primer. Eli mitä parempi vedeneristyskyky niin sitä huonompi kuivuminen ja sitä nopeampi lahoaminen. Mietippä asiaa tältä kannalta. Ensi viikolla pitäisi alkaa hommiin.

[seppo]

Jaa- no lyijymönjä tuossa tarkoituksessa varmasti paras, sen alla ei kuulemma lahotkaan kasva. Kunhan siis kunnolla kyllästetty. Ja ilmeisesti sisäpuolelta lyijymönjätyt pilssit on pysyneet hyvässä kunnossa nekin. Tässä ei välttämättä ole kyse hengittävyydestä - mutta kukapa osaa varmaksi näitä sanoa? Siksi viisastelu lienee ikuista uskoisin kuitenkin että kyllästys-lyijymönjä-primer-mahd eliönesto toimii myös. Ja sit pitäis vielä päästä näistä myrkyllisistä ja vesieliöitä tappavista aineista eroon.