Raot rungossa ja vesillelasku
-
- Viestit: 48
- Liittynyt: 08.10.2004 22:28
Raot rungossa ja vesillelasku
Minulle uusi tilanne. Kuusi vuotta ja seitsemän talvea maissa seissyt purkkari pitäisi laittaa veteen. Vesilinjan alapuolella on muutama 0,5mm. rako.
Onko jollakin ideoita tiivistämiseen (runko on mäntyä ja tasasaumainen).
Onko jollakin ideoita tiivistämiseen (runko on mäntyä ja tasasaumainen).
-
- Viestit: 96
- Liittynyt: 06.07.2006 12:49
- Paikkakunta: Tampere
Re: Raot rungossa ja vesillelasku
Hei,
Ei kannata huolestua. Jos raot todellakin ovat vain puolen millin luokkaa, ne turpoavat kiinni nopeasti, kun vene on laskettu vesille. Jos haluat pienentää rakoja vielä ennen vesille laskua, kannattaa veneen sisälle laidoitusta vasten asetella esimerkiksi mattoja, vanhoja lakanoita tai muuta tekstiiliä, jotka kastellaan ja jätetään pariksi vuorokaudeksi paikoilleen turvottamaan laidoitusta.
Terveisin
Timo
Ei kannata huolestua. Jos raot todellakin ovat vain puolen millin luokkaa, ne turpoavat kiinni nopeasti, kun vene on laskettu vesille. Jos haluat pienentää rakoja vielä ennen vesille laskua, kannattaa veneen sisälle laidoitusta vasten asetella esimerkiksi mattoja, vanhoja lakanoita tai muuta tekstiiliä, jotka kastellaan ja jätetään pariksi vuorokaudeksi paikoilleen turvottamaan laidoitusta.
Terveisin
Timo
- Qubik
- Viestit: 1062
- Liittynyt: 03.04.2014 23:06
- Paikkakunta: Helsinki
- Viesti:
Re: Raot rungossa ja vesillelasku
Tät, tai itse tehty terva/mehkläisvaha/pellavaöljy sekoitus. Silla olen oman veneen pitänyt kujvana vesillelaiton jälken.
Kuvia Avofiskarista löytää sieltä: https://photos.app.goo.gl/Df9nWE1daSTQo7xc9 Älä sit jaa eteenpäin ilman lupaa, eiks niin!
-
- Viestit: 48
- Liittynyt: 08.10.2004 22:28
Re: Raot rungossa ja vesillelasku
Hei,
sisällä on märkiä mattoja, joiden ansiosta millin raot ovat puolittuneet. Onko jollain kokemuksia saumojen teippauksista?
sisällä on märkiä mattoja, joiden ansiosta millin raot ovat puolittuneet. Onko jollain kokemuksia saumojen teippauksista?
-
- Viestit: 1231
- Liittynyt: 11.07.2006 23:34
- Paikkakunta: Dragsfjärd
Re: Raot rungossa ja vesillelasku
Hei,
Hyvä, jos saumat ovat jo kutistuneet kastelun tuloksena.
Tulevaa vuotoa voi ainakin kuvitella hillitsevänsä etukäteen peittämällä rakoja. Teippaaminen leveällä maalarinteipillä voi toimia. Eli rulla kouraan ja teippaat ainakin pahimmat kohdat peittoon. Tuo teipin pää ylös vesirajan päälle, jotta voi sitten nyppiä teippejä pois esim jollasta tai kylkikiinnityksessä laiturista käsin. Olen tämän kerran tehnyt, en oikein osaa sanoa, että auttoiko merkittävästi, sillä vene (9-metrinen fiskari täyttyi vutovedestä jo trailerilla9. Mutta periaatteessa tämä on oikeasti käytettävä Keino. Toinen vaihmtoehto on laania saumoihin Jotain Ainetta, esim voita, kyllä, sitä Valion kilovoita. Sekin osaltaan tukkii rakoja, ja siitä ei lienen mitään haittana myöhemmin. (Teipit muuten istuvat tartuttuaan uskomattoman hyvin, fiskarissani ne olivat paikallaan vielä Ahvenanmaalla kesäretkellä, 100 NM ajon jälkeen )
Ja oletkin jo tehnyt kastelua, se on myös hyvä. Auttaa minkä auttaa.
Tarkista ennnen vesillelaskua pumput ja sähkön saanti. Veneen omat pumput voivat (?) olla verrattain tehokkaita. Tarkista, ettei pilssissä ole talvisen remontin jäljiltä höylänlastuja, ne tukkivat pumput. Lataa akut. Akuilla pumput tulevat kestämään jatkuvaa käyntiä ainakin joitakin tunteja.
Varaa veneelle maasähkö. Sillä saat laturin lataamaan akkuja, jolloin akut ei tyhjene. Lisäksi saat kyytiin yhden tai pari tehokasta uppopumppua.
Tutki vesillelaskupaikka: Tehokkain keino estää uppoaminen on nojata maapalloon. Saako veneen nojaamaan köli pohjassa? Veneen kaatuminen pitää estää esim vankoilla kiinnitysköysillä tai jollain muulla konstilla. (Oman fiskarini ajoin rantaan suunniteltuun kohtaan kiinni. Hiljaa vaan matalaan lahteen, kunnes tuntui että köli on pohjassa, sitten pieni työntö koneella eteen, ja seis. Köydet keulasta ja perästä rantaleppien ympäri.)
Tiivistyminen kestää vajaan tai reilun vuorokauden, ehkä enemmänkin. Jos vuoto on isoa, niin pumpuilla riittää töitä. Kolmantena aamuna on ihme, kelluva vene.
Kyllä se siitä.
Hyvä, jos saumat ovat jo kutistuneet kastelun tuloksena.
Tulevaa vuotoa voi ainakin kuvitella hillitsevänsä etukäteen peittämällä rakoja. Teippaaminen leveällä maalarinteipillä voi toimia. Eli rulla kouraan ja teippaat ainakin pahimmat kohdat peittoon. Tuo teipin pää ylös vesirajan päälle, jotta voi sitten nyppiä teippejä pois esim jollasta tai kylkikiinnityksessä laiturista käsin. Olen tämän kerran tehnyt, en oikein osaa sanoa, että auttoiko merkittävästi, sillä vene (9-metrinen fiskari täyttyi vutovedestä jo trailerilla9. Mutta periaatteessa tämä on oikeasti käytettävä Keino. Toinen vaihmtoehto on laania saumoihin Jotain Ainetta, esim voita, kyllä, sitä Valion kilovoita. Sekin osaltaan tukkii rakoja, ja siitä ei lienen mitään haittana myöhemmin. (Teipit muuten istuvat tartuttuaan uskomattoman hyvin, fiskarissani ne olivat paikallaan vielä Ahvenanmaalla kesäretkellä, 100 NM ajon jälkeen )
Ja oletkin jo tehnyt kastelua, se on myös hyvä. Auttaa minkä auttaa.
Tarkista ennnen vesillelaskua pumput ja sähkön saanti. Veneen omat pumput voivat (?) olla verrattain tehokkaita. Tarkista, ettei pilssissä ole talvisen remontin jäljiltä höylänlastuja, ne tukkivat pumput. Lataa akut. Akuilla pumput tulevat kestämään jatkuvaa käyntiä ainakin joitakin tunteja.
Varaa veneelle maasähkö. Sillä saat laturin lataamaan akkuja, jolloin akut ei tyhjene. Lisäksi saat kyytiin yhden tai pari tehokasta uppopumppua.
Tutki vesillelaskupaikka: Tehokkain keino estää uppoaminen on nojata maapalloon. Saako veneen nojaamaan köli pohjassa? Veneen kaatuminen pitää estää esim vankoilla kiinnitysköysillä tai jollain muulla konstilla. (Oman fiskarini ajoin rantaan suunniteltuun kohtaan kiinni. Hiljaa vaan matalaan lahteen, kunnes tuntui että köli on pohjassa, sitten pieni työntö koneella eteen, ja seis. Köydet keulasta ja perästä rantaleppien ympäri.)
Tiivistyminen kestää vajaan tai reilun vuorokauden, ehkä enemmänkin. Jos vuoto on isoa, niin pumpuilla riittää töitä. Kolmantena aamuna on ihme, kelluva vene.
Kyllä se siitä.
-
- Viestit: 6
- Liittynyt: 20.04.2017 10:17
Re: Raot rungossa ja vesillelasku
Viime keväänä tehtiin aputiivistys maalarinteipillä. Aiemmin laitettu märkää mattoa ja ihan vain laskettu sisään reilusti vettä. Teippisysteemi toimi laskun kannalta parhaiten, vuotoa oli hyvin vähän. Mutta ne tosiaan jämähtivät yllättävän hyvin kiinni ja irroittamatta jääneet olivat vielä syksylläkin kiinni. Tiedä sitten onko tuolla pidemmän päälle merkitystä. Mutta samoin ajattelin tehdä tänä keväänä, poistaa vain huolellisemmin sitten veneen tiivistyttyä.
-
- Viestit: 48
- Liittynyt: 08.10.2004 22:28
Re: Raot rungossa ja vesillelasku
Vene meni veteen perjantaina (seissyt maissa aiemmin 6 vuotta ja 7 talvea) Ongelmana on, että yhden pohjatukin seutu vuotaa. Onko jollain kokemuksia, turpoaako pohjatukki?
Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia nähdäksesi tämän viestin liitetiedostoja.
-
- Viestit: 2173
- Liittynyt: 12.03.2005 16:31
Re: Raot rungossa ja vesillelasku
Näkyy, että mastokin on jo pystyssä.
Muistithan jättää löysälle??
Puuveneenhän pitää antaa turvota pari viikkoa ennen takilan kiristämistä, ettei harvana ollessaan menetä muotoaan, rovehan on kuivana kuin liimapalkki ilman liimaa, kun on turvonnut tiukaksi, niin pitää muotonsa! (jos olet kiristänyt innoissaan uutuudesta, löysää)
Pohjatukkien ei oikeastaan pitäisi vaikuttaa vuotoon?? Laudoitus pitää veden veneen ulkpuolella.
Ainoa mitä tulee mieleen, että lauta/laudat ko pohjatukin kohdalta on lahonnut/muutoin vaurioitunut, tai vaan kauan kuivilla olleena kuivempi kuin muualta ja turpoaa näinollen hitaammin tiiviiksi.
Näyttää hyvältä!
Muistithan jättää löysälle??
Puuveneenhän pitää antaa turvota pari viikkoa ennen takilan kiristämistä, ettei harvana ollessaan menetä muotoaan, rovehan on kuivana kuin liimapalkki ilman liimaa, kun on turvonnut tiukaksi, niin pitää muotonsa! (jos olet kiristänyt innoissaan uutuudesta, löysää)
Pohjatukkien ei oikeastaan pitäisi vaikuttaa vuotoon?? Laudoitus pitää veden veneen ulkpuolella.
Ainoa mitä tulee mieleen, että lauta/laudat ko pohjatukin kohdalta on lahonnut/muutoin vaurioitunut, tai vaan kauan kuivilla olleena kuivempi kuin muualta ja turpoaa näinollen hitaammin tiiviiksi.
Näyttää hyvältä!
-
- Viestit: 48
- Liittynyt: 08.10.2004 22:28
Re: Raot rungossa ja vesillelasku
Hei,
masto on pystyssä ja vanteista vedetty löysät pois, mutta ei kiristetty. Vuoto on vähentynyt, mutta ei loppunut.Laudat tuntuivat terveeltä, kun otin veneen syksyllä puupuhtaaksi ja kyllästin. Kylmä vesi ja vene pitkään maissaolleena hidastaa ilmeisesti turpoamista. Toivottavasti menne kiinni, ettei tarvitse ottaa ylös.
masto on pystyssä ja vanteista vedetty löysät pois, mutta ei kiristetty. Vuoto on vähentynyt, mutta ei loppunut.Laudat tuntuivat terveeltä, kun otin veneen syksyllä puupuhtaaksi ja kyllästin. Kylmä vesi ja vene pitkään maissaolleena hidastaa ilmeisesti turpoamista. Toivottavasti menne kiinni, ettei tarvitse ottaa ylös.
-
- Viestit: 2756
- Liittynyt: 23.04.2003 11:16
- Paikkakunta: Pori
- Viesti:
Re: Raot rungossa ja vesillelasku
Moro
Nätin näkönen!
Mistä kohtaa kölitukkia vuoto tulee? Kölipultin mutterin alta vai kölipuun ja tukin välistä?
Kyllä pitkä kuivuminen tekee väljyyttä myös kölipulttien ympärille.
Huonompi juttu on jos kölipultti on rtautaa ja kovin ruostunut ja siitä syystä vuotaa.
Jos vuoto on mutterin alta, niin avaa sitä ja kiepauta muutama kierros hamppurivettä (sitä mitä putkimiehetkin käyttää) mutterin alle ja mutteri takas kiinni nii kohta loppuu vuoto.
Kyllä pieni vuoto vähän niin kuin kuuluu vanhaan puuveneeseen, sitä varten ne pumput on.
Nortti
Nätin näkönen!
Mistä kohtaa kölitukkia vuoto tulee? Kölipultin mutterin alta vai kölipuun ja tukin välistä?
Kyllä pitkä kuivuminen tekee väljyyttä myös kölipulttien ympärille.
Huonompi juttu on jos kölipultti on rtautaa ja kovin ruostunut ja siitä syystä vuotaa.
Jos vuoto on mutterin alta, niin avaa sitä ja kiepauta muutama kierros hamppurivettä (sitä mitä putkimiehetkin käyttää) mutterin alle ja mutteri takas kiinni nii kohta loppuu vuoto.
Kyllä pieni vuoto vähän niin kuin kuuluu vanhaan puuveneeseen, sitä varten ne pumput on.
Nortti
PS. Yllä oleva teksti on minun näkemykseni asiasta, eikä välttämättä edusta yleistä näkemystä. Sinulla on oikeus olla eri mieltä. Pidätän oikeuden muuttaa käsitystäni. Scylla Ottiliana, https://www.youtube.com/ottilianasailing
-
- Viestit: 48
- Liittynyt: 08.10.2004 22:28
Re: Raot rungossa ja vesillelasku
Vettä tulee kölitukin välistä (on ilmeisesti liimattu paloista).Voihan se olla että laudan raosta ajautuu vettä kölitukin palojen väliin ja tihkuu sitten sen välistä. Kölitukin vieressä on kiinni kaari ja vettä tulee myös kölitukin ja kaaren välistä. Vesi ei ole ruosteista, mutta voihan se kölipultti silti vuotaa. Otan tulpan auki ja katson mutteria, kun menen rantaan.
Vene on louhi ja laskettu vesille ensimmäisen kerran 1954.
Vene on louhi ja laskettu vesille ensimmäisen kerran 1954.
-
- Viestit: 48
- Liittynyt: 08.10.2004 22:28
Re: Raot rungossa ja vesillelasku
Tässä veneessä on sellainen tarina, että tämä samainen vene oli minulla vuodesta 1985 vuoteen 2000. Tällöin vene ei vuotanut vesillelaskuissa.jos olet kiristänyt innoissaan uutuudesta, löysää)
-
- Viestit: 2173
- Liittynyt: 12.03.2005 16:31
Re: Raot rungossa ja vesillelasku
Yksinkertaisena maalaisena luin että on kyseessä ensimmäinen puuvene.
Eihän tämä mitään uutta ole, alkaa jo tottua.
-
- Viestit: 48
- Liittynyt: 08.10.2004 22:28
Re: Raot rungossa ja vesillelasku
. Ehkäpä niin päin, että minä olisin voinut avata taustoja. Nyt ketjun aloituksesta saa kyllä sinun tulkitseman käsityksen.Yksinkertaisena maalaisena luin että on kyseessä ensimmäinen puuvene
-
- Viestit: 48
- Liittynyt: 08.10.2004 22:28
Re: Raot rungossa ja vesillelasku
Tilannepäivitystä: pilssipumppu käy noin 7 minuutin välein. Täytyy varmaan ruveta miettimään veneen nostoa ylös, jos vuoto ei rauhoitu.