Folkkarin kölitukkia vaihtamassa - ruuvattu kylkilautojen läpi?

[Heikki P.]

Hei!

Taas on purjehduskausi takana, ja Tuttemuijan kanssa tarttis telakalla jatkaa kunnostamista. Kesällä petti sitlootan jalkaralli jalan alta, ja huomasin että perästä katsottuna ensimmäinen "kölitukki" oli aivan pehmennyt ja rallien kannake irtosi. Tukki kannattelee todennäköisesti peräsintä, sillä köli ja deadwood alkaa vasta myöhemmin.

Kuten tavallista, remontit tuppaa paisumaan. Nyt puntaroin, että pitäisikö samalla kun korjaa tuon kölitukin, jatkaa pari katkennutta kaarta laminoimalla. Siinä samalla raapisi sitlootan puhtaaksi. Ja siinä samalla kyllästäisi sitlootan pilssin. Ja takaisin kasatessa voisi korjata penkit..





Tarkoitus on siis irroittaa ja vaihtaa tuo kölitukki. Olin viime viikonloppuna tukkia tunkkailemassa irti, ja ei irronnut millään.. Asiaa tarkemmin tutkittuani huomasin että kölitukki on ruuvattu kiinni ulkopuolelta kylkilautojen läpi. Myös sitlootan kaaret on ruuveilla kiinni. Allaolevassa kuvassa näkyy ruuvinkannat niittien välissä.




Olisikohan täältä saanut hyviä ajatuksia muutamaan seikkaan, jotka mietityttää ennen ruuvien irroittamista.

1. Pitääkö ottaa jotain voimia huomioon, ennenkuin tuon kölitukin ruuvaa auki ulkopuolelta?
2. Pitäisikö vaihtaa pykälää isompaan ruuviin, kun asentaa takaisin? Laitetaanko näihin yleensä jotain tiivistettä? Niitatessa ilmeisesti ei?
3. Onko ylipäätään jotain perustelua, miksi kölitukki on ruuvattu kiinni?
4. Millä olette tulpanneet vesilinjan alapuolelta ruuvien/niittien upotukset?
5. Onko järkevää kyllästää vain sitlootan ja perän osalta kylkilaudat? kajuutta olisi sitten vuorossa tulevina vuosina..
6. Eikös kyllästämisen voi hoitaa sisäkautta? PÖ + sinkkinaftenaatti olisi resepti.
kylkien ulkopuolella olisi 20+kerrosta lakkaa ja kiinni pysyy, joten ei tekisi mieli alkaa hiomaan..



Telakkaterveisin,
Heikki

[Northling]

Moro

Alla jotain vastauksentynkää mitä on tullut kantapääopistolla opittua:

1. Pitääkö ottaa jotain voimia huomioon, ennenkuin tuon kölitukin ruuvaa auki ulkopuolelta?
2. Pitäisikö vaihtaa pykälää isompaan ruuviin, kun asentaa takaisin? Laitetaanko näihin yleensä jotain tiivistettä? Niitatessa ilmeisesti ei?
3. Onko ylipäätään jotain perustelua, miksi kölitukki on ruuvattu kiinni?
4. Millä olette tulpanneet vesilinjan alapuolelta ruuvien/niittien upotukset?
5. Onko järkevää kyllästää vain sitlootan ja perän osalta kylkilaudat? kajuutta olisi sitten vuorossa tulevina vuosina..
6. Eikös kyllästämisen voi hoitaa sisäkautta? PÖ + sinkkinaftenaatti olisi resepti.
kylkien ulkopuolella olisi 20+kerrosta lakkaa ja kiinni pysyy, joten ei tekisi mieli alkaa hiomaan..

1. Köli ja pohja kannattaa tukea jos on riski että köli on kannatuksella ko. tukista.
2. jos reiät laudassa ei ole väljät tuskin on tarvetta suurentaa ellei ne ruuvit sitten vaikuta turhan pieniltä. Luokkasäännöt saattavat sanoa jotain ko. asiasta ja materiaalipaksuuksista...
3. On. Kölitukki jakaa kölin voimia koko runkoon ja veneen kallistuessa ruuvit pitävät tukin alapuolen pohjassa tai pohjan tukissa.
4. Erilaisia joustavia kittejä näkyy käytettävän: oksalakkaa ja sahapurua, liitukittiä, ikkunakittiä, myös puutappeja näkee käytettävän, mutta ne pakkaavat irtoilemaan. Kovia kittejä pitää välttää.
5. Aina kannattaa kyllästää paikkoja joihin pääsee hyvin käsiksi remontin yhteydessä.
6. voi sisältäkin kyllästää ja pitääkin. Paras tietenkin on jos pääseen molemmin puolin vetelemään jollakin aikavälillä.

Nortti

PS. tässä vielä linkit pariin videoon miten minä noita olen harrastelija pohjalta toteuttanut.
kaaren korjaus:
https://youtu.be/AT4_5Zij1N0
Pohjan kunnostus (useampi video)
https://youtu.be/1rIEZwlhP9k
https://youtu.be/FQLoAecoJNM

[MÖsteri]

Moi,

Onpa kiintoisa hanke!

Aina kannattaa tosiaan kyllästää, kun on jotain puuta esillä. Samoin sisäpuolta voi kyllästellä aivan hyvin talvella, sillä aine imeytyy tai muuten kuivuu kyllä kevääksi. Ruuveja voi peittää tapeilla tai joustavalla kitillä, esim ikkunakittiin vielä tervaa ja vaseliinia sekaan. Tällaisella kittailin vuosia sitten fiskarini ruuvinkantoja. Ei ole irronnut. Puutappi pitää kai liimata, jos sen haluaa pysyvän. Toisekseen puutapitus on työläs homma, kannattaa tehdä lakattaviin paikkoihin ulkonäkösyistä. Pohjatukki ruuvataan lautohin, ja pitkällä pultilla köliin. Eiks tuo ruosteinen rautakanki ole kölipultti kuvassa? Se pitää sitten tukin paikallaan puuköliä vasten. Ruuvit taas sitovat laudoituksen kokonaisuuteen kiinni.

Käsitin niin, että teet kokonaan uuden pohja-(köli)tukin? Kannattaa yrittää löytää tiuhasyistä lankkua. Vaikkapa joku Fiskarsin Laatupuun tyylinen paikka voisi olla hyvä kysyä, siellä ainakin ymmärretään kysymys. Rautakaupan lankku voi olla harvaa, jolloin uusikin tukki voi lahota melko pian. Jos puuta hankkii rautakaupasta, niin ainakin kannattaa käyttää valikointiin aikaa, sieltäkin voi hyvällä tuurilla löytyä tiuhasyistä, siis voi..
Niin tai näin, kyllästää kannattaa ja hyvin. Ennen asennusta voisi koko tukin jättää viikoksi pöö-kyllästeeseen upoksiin, niin että aine varmasti imeytyy. Jos ei ole paljua, niin voi vaikka pressusta tai jostain muovisäkistä sommitella ammeen. Uutta tukkia veistellessä terva on hyvä aine sovitukseen. Eli suttaa tervaa lautoihin, joita vasten tukki tulee. Sitten painaa tukin paikalleen, ja painaa terva vasten. Kun nostaa pois, niin tervaa jää merkiksi niihin kohtiin, joista pitää vielä veistää puuta pois. Näin tukin saa sovitettua hyvin ja samalla tulee jo oikeita aineita puihinkin.

Kyllästys hoituu oikein hyvin sisäpuolelta, ulkopuolen hyvää lakkausta on turha alkaa tässä vaiheessa ronkkimaan. Kyllästyksessä suurin työ on puhdistus irtoroskasta ja mahdollisesti irtoavasta maalista yms skeidasta. Pesua, skrapaa, imurointia vähintään. Itse sively käy leveällä sudilla tai jollain suihkupullolla mukavasti. Folkkarin kokoisen veneen voi sipaista kerralla koko sisäpuolen, vaikka pariin kertaankin. Ei kannata lykätä tuleviin vuosiin.

Pohjatukin irroituksen suhteen en tiedä-- limisaumaisen veneen pitäisi - siis pitäisi - pysyä mallissaan ilman tukirakenteita, mutta. Toivottavasti tähän tulee kommenttia joltain tietävältä. Voi olla niinkin päin, että kun tuossa on kaari murtunut, niin laudat pysyvät juuri pohjatukin avulla paikallaan, ja sen kun irroittaa, niin lopsahtaa muoto uuteen malliin.. Toivottavasti ei näin.

Kaarten teko kiinnostaa minuakin, pitäisi omaan tasasaumaiseen fiskariin vaihtaa tai sisarkaarittaa muutama murtunut. Ja siellä on - piru tietää- pari lautaakin liikahtanut kaarien murruttua. Siinä pitäisi kai painaa laudat tunkilla takaisin malliinsa..

[Northling]

Moro

Kölitukki siis kannattelee painoköliä kölipuuja ja laudotusta vasten ja kallistaessa siirtää pulttia myöten tulevia vääntövoimia laajemmalle alueelle pohjaa.
Taitaa olla tammesta noi kölitukit? Meillä on irokosta.
Sitä ei sitten ihan rautakaupasta löydykkään, anyway kannattaa pysyä alkuperäisissä materiaaleissa ja malleissa.
Mustat kölipultit kannattaa vaihtaa haponkestäviin tai pronssisiin/messinkisiin.
Musta rauta aiheuttaa tuota lahoamista ja tietenkin seisova vesi. Eli kannattaa suunnitella veden juoksureiät ja kolot limien tyveen hyvin ettei jää vesitaskuja.

Nortti

[Heikki P.]

Hei!

Kiitoksia erinomaisista vastauksista. Tuli heti enemmän toivoa, että eiköhän tämän projektin jotenkin saa maaliin asti

Nuo voimat eivät tässä tapauksessa taida olla kovin suuri ongelma, koska vaihdettava tukki tukee peräsintä, ei köliä. Vasta seuraavat kölipultit menevät köliin.. Päätellen Nortin pohdinnoista, myös ne on ruuvattu kylkilautoihin.

Hieman mielenrauhaa kestävyyteen voisi tuoda myös, että vaihtaa ensin kölitukin, ja sen jälkeen korjaa kaaret. Ne ovat miltei vierekkäin, ja kaarista on vain viimeinen mutka murtunut/lahonnut, eli jonkun verran antaa vielä muotojäykkyyttä ylemmille laudoille.

Katsotaan kun saan irti kölitukin, että millaisessa kunnossa tuo "kölipultti" on, mutta toiveissa olisi ettei sitä tarvitse vaihtaa. aika pintaruosteelta tässä näytti. Nimenomaan riittämättömät valuma-aukot ja vuotava takakansi ovat ilmeisesti aiheuttaneet veden seisomisen tuossa lahopaikassa. Kansi on viime vuonna korjattu ja aukot isommiksi, niin jospa tätä remonttia ei minun aikana tarvitsisi enää tehdä.

Ruuvit ajattelin laittaa haponkestävinä kylkilautoihin, kun 20kpl messinkiruuvin ostaminen tuntuu hölmöltä ja kalliilta. Kittaamiseen tuo ikkunakitti kuulostaa fiksulta, se ilmeisesti säilyttää hieman joustavuutensa.

Kaaret olisi tarkoitus tehdä laminoimalla saarniviiluista ja uretaaniliimasta. muodon ajattelin hakea pahvilapuilla jotka on kuumaliimattu yhteen --> tästä sitten taivutusmuotti ja toivotaan parasta.

Kyllä ajattelin vaihtaa koko tukin, koska oli puoliksi jo multaa ja sahasin sen auki kölipultin takia. Mulla on epäilys että tuo kölitukki olisi saarnia, vaikuttaa yhtä lujalta, ja syykuviot täsmää saarnikaariin.. Toinen vaihtoehto on tuo tammi. Minulla olisi sopiva saarnilankku tähän hommaan odottamassa, joten ehkäpä sillä mennään. Ja tottakai kyllästys ja maalaus osaan ennen asennusta.

Kiitoksia myös vinkeistä pilssin kyllästämiseen. Oletko siis Mösteri aloittanut kyllästyksen talvikeleillä? eikö pakkanen haittaa tai aiheuta ongelmia kuten puun halkeilua tms.? Tämä kyllä helpottaisi aikataulutusta, jos voisin jo maaliskuussa sutia PÖ:t pilssiin.


tästä se taas alkaa,
Heikki

[seppo]

Moi,

Mulla on käsitys että tammi olisi paljonkin saarnea kosteudenkestävämpää materiaalia. En sitten tiedä pitääkö paikkaansa, vertailevaa kokemusta mulla ei ole. Ilm Iroko tai vastaava olisi vielä parempi. Eli olisko vielä materiaalitsekin paikka kölitukin osalta, varsinkin jos se kerran on päässyt lahoamaan?

[MÖsteri]

Moi,

Kyllästyksestä ensin: Mielestäni helmi- maaliskuun kuivat kelit ovat suorastaan paras aika kyllästää runko sisäpuolelta. Silloin loppusyksyn kosteus on jo vaihtunut keskitalven kuivempiin keleihin. Puu on kuivempaa, ja ainakaan pinta ei enää lainehdi vettä, venehän on tietysti ilmavasti sadetiiviiden pressujen alla koko ajan. Kaikki irtoroska on syytä poistaa, skrapalla, kuumailmapuhaltimella ja imurilla. Toivottavasi vene pestiin sisältä syksyllä? Se olisi tässä vaiheessa vain parempaan suuntaan. Vähintään kannattaa skrapailla isot roskat pois ja imuroida. Sitten vaan ainetta reilulla sudilla kylkeen. Käytän yleensä sellaista 10-15 cm leveää jotain parin euron talon ulkoseinäsutia. Ja limisaumaisessa pitää suttailla vähän sinne kaaren allekin. Muutenkin kaiken sortin koloset kannattaa sutata erityisellä ilolla. Jos ja kun pyttyyn jää, niin sen kaadan vaikkapa keulasteevin päälle ylimpään kohtaan, valuu minne valuu pitkin köliä ja imeytyy. Näin tehden vene kuivuu kosketuskuivaksi muutamassa viikossa. Toki jos ensimmäinen käsittely menee näkyviltä osin sisään puuhun jo viikossa, niin voi vetää vaikka toiseen - kolmanteenkin kertaan. Mutta lopuksi kannattaa jättää se muutama viikko aikaa aineen häipyä puuhun ja kuivua. Pitkään jääviä lätäköitä kannattaa välillä sudilla nostella kuivempiin paikkoihin. Muuten lätäköt nahoittuvat ja jäävät klimpeiksi, ei kiva. Tällä tavoin veneen pitäisi olla hieno ja kyllästelty joskus vapun tienoilla. Tosin sun folkkarissa kansi voi, siis voi, hiukan hidastaa kuivumista, kun kevätaurinko ei ihan suoraan pääse hälväisemään pintaa. Tosin mun kannellisessa fiskarissa tämä toimii juuri näin hytissäkin...

Tosiaan Sepon maininta puulajista taitaa olla huomion arvoinen. Tammi varmaan kestäisi paremmin. Toisaalta kun sulla se saarnilankku jo on.. Itse olisin ehkä tehnyt sen jopa männystä, fiskariin tein niin. Mutta se ei ole yhtä hienoa perinettä kun oikea folkkari. Tietty alkuperäisyyskin on hyvä pitää mielessä.

Kaarten laminointiin kannattaisi ehkä miettiä vähän jämäkämpi mallinnuskonsti. Laminoitu pahvi kuulostaa aika heppoisalta, sen ei montaa milliä tarvitse lenkuroida, niin kaarista tulee sopimattomat. Katso vaikka YouTubesta, miten laipioita tai vastaavia sovitetaan laitaan. Fitting bulkhead, frame yms. Tai sitten vaikka haet romuttamosta tai muusta putiikista (biiltema) kangen kupariputkea, ja painelet sitä laitaa vasten ja teet siten piirtomallin. Sen avulla sitten jigi laminointia varten. Tämä kupariputkikonsti oli jossain ruotsalaisessa kirjassa, kun olivat veneen pohjasta ottaneet malleja johonkin. En ole kokeillut, mutta järjen mukaan pitäisi toimia.

[Heikki P.]

Kiitoksia hyvistä pointeista!

Kyllästys nyt alkaa vaikuttamaan järkevältä, ja miltei itsestäänselvältä osalta tätä projektia. Pitääpä siis kaivaa skrapa esille ja lähteä PÖ-kaupoille
Kunnon maalinpoisto ja imurointi kyllä onnistuu, mutta sitlootan pesu jäi syksyllä tekemättä.. Ja ilmeisesti kun muutaman viikon on antanut viimeisen kerroksen kuivua, niin voi pohjamaalit ja myrkyt laittaa pilssiin. Aiemmin sitlootan pilssin yläpuoliset laudat on

vain öljytty tms. lakkauksen sijaan. Kai syynä on ollut auringonpolte ja kengät mitkä osuvat kylkilautoihin. Lopputulos on, että laudat ovat aika harmaantuneet ja "karkeat" öljyn puutteesta. Tässä olisi kaksi vaihtoehtoa rempassa: joko vastaava öljyäminen / osmovaha lautoihin tai sitten lakkaus, mikä työmääränä ja potentiaalisena irtoamisena ei kiinnosta.

Onko kenelläkään kokemuksia osmo color-vahojen käytössä veneessä, suolavedessä ja UV-säteilyssä. Tai muiden vastaavien vahojen. Käsittely olisi ainakin helppo

Tuo kölitukin materiaali tarvitsee vielä miettiä. Kunhan ensin saan vanhan irti ja pääsen sitä enemmän tutkailemaan. Todennäköisesti laitan samaa puulajia, mutta isommilla valuma-aukoilla. Jos se seuraavat 45v. kestäisi

Tuo kaaren mallintaminen on tosiaan isossa roolissa. Ehkä kovalevyn palaset toimisi paremmin kuin pahvi Mutta eiköhän multa kupariputkeakin pätkä jostain löydy, taisinkin jossain videossa tuon kikan nähdä. Voisi olla kokeilemisen arvoinen tekniikka.


- Heikki

[kimsir]

Moi

Mukavaa, kun kansanveneilijät näkyy palstalla omine projekteineen.

Niin, ja kyllästyksestä omakohtainen kokemus, että kyllä talvella voi kyllästää ja just, niinku Mösteri mainitsi, runko on kuivimmillaan kevättalvella ja ahanas imasemaan öljyt ja myrkyt sisäänsä. Olen myös ruiskutellut kyllästettä, jo syyspuolella talvea, kun liika kosteus on haihtunut.



Kimmo

[MÖsteri]

Moi.

Sitloodassa on siis kylkilautaa, jonka väriin et ole tyytyväinen? Puuvahat ja vastaavat ei oikein kuulu tähän hommaan.. mieluummin kiehnaat laudanpinnasta skrapalla ja kuumailmapuhaltimella kaiken irtoavan pois. Oikein hyvällä tuurilla heti harmaan alta tulee jopa lähes puunvärinen puu esiin. Vähän voi hiekkapaperilla tasoittaa. Sitten samaa kyllästettä, kun muuallekin veneeseen. Avotilaan voi pistää kolmanneksen tervaa. Se tuo sävyä ja syvyyttä, puukin tykkää. Toki terva sopii koko veneeseen, mutta kannen alla kaikki eivät pidä tuoksusta. Tällainen pintakäsittely kestää hyvin yhden kesän, jopa useamman, jos on auringolta suojassa satama-ajat. Ja on todella helppo uusia, parhaimmillaan uusitaan joka talvi. Tällöin ei tarvitse vanhaa poistaa niin tarkkaan.

[MÖsteri]

Kuvassa näkyy oman pikkufiskarini Petronillan kyllästystä skrapauksen ja konepedin sekä pohjatukkien uusinnan jälkeen. Kuva on vuodelta 2006. Tulevana talvena yritän saada suunnilleen tuohon kuntoon veneen..

[Heikki P.]

Komeen näköinen fiskari kyllä! Itseäkin on alkanu hieman nuo vanhat keskimoottorivehkeet kiinnostaa, mutta koetetaan nyt saada ensin Tuttemuj purjehduskuntoon.

Nimenomaan kylkilautojen harmaus harmittaa, heh. Koetan skrapailla ja hieman hioa, katsotaan mikä sieltä esiin tulee. Varmasti kyllästys, ja ehkä ei muuta.. Lakkauskaan ei tyystin poissuljettu vaihtoehto ole. Tervaa en ajatellut sitlootaan laittaa, kun ei sitä veneessä tähänkään asti ole käytetty syystä tai toisesta.

Viime viikonloppuna homma taas nytkähti vähän eteenpäin. Sain kölitukin irti vaivatta kun pyöritteli kuusi ruuvia ulkopuolelta pois. Yleismittarilla ja johdonpätkällä sai helposti varmistettua että oli oikeaa ruuvia avaamassa. hieman valutin pellavaöljyä juoksuttimeksi ja lähtivät todella helposti, vaikka 45v. olleet paikassaan. Melkein voisi samat laittaa takaisin Otin samalla katkenneet osat kaarista, kun pähkäilin ettei ne jäykkyyttä tuo rakenteeseen kuitenkaan. Kölitukki tosiaan vaikuttaisi olevan tammea, joten tammilankun metsästys seuraavana vuorossa.

Nyt pääsi näkemään koko vaurioalueen, ja aikalailla sai hengähtää helpotuksesta. Toinen laita oli aivan kunnossa, ja vasen laita (kuvassa) pehmennyt vain nyrkin kokoiselta alueelta. Koetin vielä saman kohdan ulkopuolelta ja pehmeää puuta ei sieltä löytynyt lainkaan.
Kysymys kuuluu: voiko kylkilaudan "paikata" veistämällä lahon puuaineksen pois ja sovittamalla uuden puupalan tilalle. Liimaus PU-liima tai west systems epox. Kokonaisen kylkilaudan vaihto tai uuden pätkän lisääminen hirvittää, ja varmaan ottaisin ammattimiehen siihen mieluummin..

Alla hieman kuvia viimeisimmistä vaiheista.


Johto kiinni lastassa, jonka sai painettua ruuvin kylkeen kontaktiin.


Mittarilla etsii oikean ruuvin. Yksi / kylki riitti, loput pystyi laskemaan.


Lähtihän se!



Lasta painettu pehmeään puuosaan


Pikkuhiljaa eteenpäin,
Heikki

YP: toimimattomat kuvalinkit poistettu

Päivitin kuvat. Oli linkit privaattipuolen kuviin. Nyt pitäisi toimia

[matti]

Huononlaisesti näkyy nuo viimeiset kuvat?

Vastaus viimeiseen kysymykseen; voi.
Tee loiva V, jos tarvii vaihtaa sisäpintaa leveälti, jos kapea paikka tee hollantilainen, joko salmiakki tai ikäänkuin vene suorat sivut mol päät terävät. Tee ensin paikka jonka ympäri piirrät lautaan ääriviivat jonka koloat, näin on helpompi sovittaa

[ses]

Moi
Olen lukenut erinäisistä lähteistä että pahimmillaan lahosieni voi ulottua jopa puoli metriä terveen puun alueelle ja voi lähteä sieltä kasvamaan uudelleen jos olosuhteet on oikeat... eipä ole parempaa tietoa onko noin ja kauanko kestää että saa vaihtaa lisää puuta.

[Heikki P.]

Nyt pitäisi kuvien näkyä.

Kuten Matti asiassa kannustit, niin varmaankin tuon yritän paikata, kun niin pieni on lahoalue. Liimana harkitsin PU-liimaa tai epoksia, onko mielipiteitä tästä.

Ja jos jollakulla on kaupata PK-seudulla metrin pätkää 50mm paksua tammilankkua, niin voisin tehdä kaupat. Pääsisi tuota kölitukkia veistämään.

- Heikki