Sivu 1/1
Kuivaako raaka pellaväöljy mäntypuussa?
Lähetetty: 23 Loka 2017 19:33
Kirjoittaja kimsir
Aiheesta on keskustelua aiemminkin mutta, mutta....Potkuri pääsi raapaisemaan peräsintä kesän reissulla ja nyt kun tarkastelin vauriota havaitsin hieman tikkuuntuneen naarmun tihkuvan pellavaöljyä ja kun hieman veitsen kärjellä siitä puristin, niin selvästi öljy oli puun sisällä edelleen märkää, vaikka kyllästämisestä on kulunut jo vajaat kolmevuotta. Maali on muutenkin kuplinut joka kesän jälkeen ja tarve paikkamaalauksille on ollut ilmeinen. Peräsin on n. 30 mm paksu ja aikanaan, kun sen kyllästin oli puu erittäin kuivaa ja öljyä siihen meni reippaasti. Avoin kuivumisaika auringossa oli tosi lyhyt. Siihen päälle sitten lyijymönjä, primeri ja eliönestomaali kerrokset. Pellavaöljy edellyttää kuivuakseen lämpöä ja auringonvaloa, niin oliskohan tässä tapauksessa öljy kapseloitunut lyijymönjällä, primerillä ja eliönestomaalilla, niin vahvasti puun sisään, että se on estänyt auringonvalon vaikutuksen ja siten estänyt myös pellavaöljyn kuivumisen?
Ilmiötä ihmetellen
Kimmo
PÖ
Lähetetty: 23 Loka 2017 20:14
Kirjoittaja Northling
Moro
Kyllä se siltä vaikuttaisi minunkin kokemuksiin perustuen että PÖ kuivuu maalin alla tosi hitaasti jos ollenkaan...
Nortti
Re: Kuivaako raaka pellaväöljy mäntypuussa?
Lähetetty: 24 Loka 2017 06:33
Kirjoittaja santtu
mulla oli kyllästyksen ja lyijymönjän välissä varmaan kaksi vuotta. silti nyt ylös nostettaessa oli lyijymönjä täynnä kuplaa.
Re: Kuivaako raaka pellaväöljy mäntypuussa?
Lähetetty: 24 Loka 2017 08:03
Kirjoittaja kimsir
Tammisaaren veneveistämön nykyinen omistaja mainitsi joku vuosi sitten tästä ja totesi, että aikanaan käytettiin vernissaa työveneiden kyllästämiseen, koska se kuivuu nopeammin/paremmin. Omassa veneessä rungon kyllästeet on kuivuneet hyvin ja maalit on pysyneet kuplimatta, mutta sen verran märkää kylläste on osittain ollut pintakäsittleyn yhteydessä, että lievää krakeloitumista on vedenalaisissa osissa lähinnä peräpuolella. Krakeloituminen yleensä johtuu siitä, että pintakäsittely kuivuu nopeammin, kuin alapuoliset kerrokset. Lämmöllä on myös krakeloitumisen voimakkuuteen osuutensa.
Olis kiinnostavaa seurata rungon kosteusprosentin muutoksia vesilläolon jälkeen ja sitä ennen. Kuinka paljon kyllästety runko ylipäätään imee vettä ja miten rungon kosteusprosentti elelee. Onks kukaan tällaista seurantaa tenhyt?
Kimmo