Puuvene.net

Moi

Itse tuli hankittua ensin OK purjeesta, mutta oli leikattu mielestäni vähän huonosti.

Tilasinkin seuraavat Meripurjeesta ja istuvat tosi hyvin.

Minulla on Fokka leikattu ylös juuri sen näkyvyyden takia ja yllättävän hyvin toimivat heikommassakin tuulessa.

Tietysti mitä lähempää kantta viistää, niin sen paremmin kerää kaiken voiman.

Toinen on tietysti Fokka vai Genua, itsellä Fokka, koska jaluskulma silloin pienempi, mutta nämä ovat aika pitkälle makuasioita.

Pikku Scyllassa kun edessä vain yksi purje niin aika helppoa.

Kaikista paras on kun menet neulomoon ja kerrot mitä haluat ja mihin käyttöön, niin kyllä sieltä vaihtoehtoja löytyy.

Rahaahan noihin saa palaman niin paljon kuin kukkarossa on, mutta normaali vaakaleikkaus Dacronista, niin aika kohtuu hintaiseksi tulee.

Kevät on tietysti neulomoiden kiireisin aika eli neuvottelut purjeiden hankinnasta kannattaa yleensä ajoittaa syksyyn.

M-Yachtsilla on Doylen edustus ja paljon kokemusta puuveneistä, niin yksi varmasti hyvä vaihtoehto.

T: Tero

KImmo kyselit niistä keulaharuksista;
se ensimmäinen tukee maston latvaa/toppiseiliä, siihen ei ole tarkoitettu purjetta.
Mary III:ssa on samanlainen jibin alapää kuin Alvassa, se rengas mahdollistaa purjeen kiinnittämisen keulasta, ulosvetoköydellä se rengas vedetään pröötin päähän (ei tarvi seikkailla puukspröötillä!)

Minunkin mielestä sitä painon lisäystä keulaan tulisi harkita melko kriittisesti!!!!
Keula on melkosen arka painolle, pienehkökin lisäys näkyy paljon(kapeudesta johtuen pinta-alaa on vähän), lisäksi se mitä Nortti jo sanoi!!!!

Kyllä kannattaa kokeilla kutterina kun on jo valmiiksi kaksi keulapurjetta.
Sen isomman kun siirtää sinne pröötin päähän, niin skuuttikulma muuttuu-riittääkö jaluskisko tarpeeksi eteen, jos ei, niin laitat samoin kun Ben Alvassa on laittanut fokan, vaikka aluksi kokeilumielessä.
Näkyy ainakin takaa otetussa Alvan kuvassa- köysi kansisilmukassa, rengas päässä josta jalus läpi, ko köysi lukittu kannella olevaan knaapiin.
Köyden pituutta muuttamalla muuttuu jaluskulma.

Morjens

Viime kesänä virittelinkin plokilla keulapurjeelle kiinteän jaluspisteen, jolla sain keulapurjeen skuuttikulmaa alaspäin. Helmiidassa ei ole asennettu toistaiseksi jaluskiskoja keulapurjeen säätämiseksi. En ole tiennyt mihin ne kannattaa sijoittaa ja muutenkaan sen kiskon katseleminen kannella ei houkuta, varsinkaan, jos myöskään sen vaikutus, kuten levagin, ei ole kummoinen pitkäkölisessä veneessä? Pituussuuntaista jaluspisteen säätöä tuolla Alvan virityksellä ei voi tehdä, eikös sen merkitys ole keskeinen keulapurjeen säätämisessä? Periaatteessa Alvassa oleva säädettävä lenkki voisi olla hyvä, ainakin väliaikainen ratkaisu, jollei, jopa lopullinen tyylikäs ratkaisu. Knaapit voisi viritellä sitloodan kylkeen, niin sais käytettyä sitloodasta.

Tulkitsin hieman väärin Parikan kirjasta maininnan, keulaan sijoitettavasta painosta. Siinä Nalle Nyberg toteaa "...ei ole synti lastata Isoa Scyllaa hiukan keulapainoiseksi pitkälle matkalle, koska se kestää purjeita ja kalistusta...." Parikka taasen pohtii omaan veneeseensä muodostuvan keulapainon tasaamiseksi vastapainoa perään tasapainon ylläpitämiseksi. Nalle toteaa Ison Scyllan vesilinjan nousevan vain 5-6 senttiä tuhannesta lisäkilosta. Elikäs, jos painoa keulaan, niin vastapainoa sitten perään balanssin säilyttämiseksi.

North-Niinirannan kanssa on keskustelu käynnissä purjeista ja heillä pitäisi olla purjepiirustuksia erikokoisiin Scylliin, joten mielenkiintoista odottelua tässä vietellään purjeisiin liittyvän kehittelyn osalta.

Kimmo

En aloita uutta, sopinee tähän jatkoksi.

Miksi North Sailsin ohjeessa on lause?
"-Älä koskaan aja moottorilla purjeet ylhäällä."

http://www.puuvene.net/harro/purjeet.html

Löytyy tuolta

Kysyn se takia, koska olen käyttänyt ko tekniikkaa.
Jouduttaa matkantekoa pienellä polttoaineen kulutuksella ja olen nähnyt monen charter-veneen/laivan käyttävän (pääsäätöisesti) ko tekniikkaa

Sehän lienee itsestäänselvyys, että purjeet tulee olla jalustettu moottoria käytettäessä siten, että ne eivät lepata!

Moro Matti

Siinä varmasti tarkoitetaan suoraan vastatuuleen, ajamista jolloin purjeet lepattavat. Erityisesti laminaattimateriaalit ovat heikkoja kestämään lepatusta. Silloin jos ajetaan konekryssiä niin, että purjeet suurimmaksi osaksi vetää eivätkä lepata, ei varmaan ole vaaraa kulumisesta tai delaminoitumisesta.

Kaverin Swania kun vietiin viime keväänä Tanskaan, niin kyllä hän oli erittäin tarkka siitä, ettei purjeet missään vaiheessa päässeet lepattamaan turhaan. Sanoi että ko. laminaattipurjeet hajoavat tosi herkästi. Ne oli Quantum-sailsin purjeita.

Nortti

Moi,

Kai toi kieltävä ohje koskee lähinnä lepattaen ajoa.. ja jostain kans kuullut, että modernimmat materiaalit ei tykkää ylimääräisestä ravistelusta.

Käytännössä kumminkin sentään joskus tulee tilanteita, missä on ihan kätevää auttaa toisella voimalla hiukan. Ja moottoriveneessä virittelen oikein mielelläni tukipurjetta, eihän se eteenpäin vedä. Voi jopa jarruttaa, mutta eipä rullaakaan niin railakkaasti.

Jos se purje on jalustettu siten, että se moottoriajossa on tasainen "siipi", niin siitä on apua.
Viime kesänä lähdin tieten vastatuuleen Kotkan suuntaan-ennuste 270/9m/s, ajoin koneella staysail ylhäällä(se toinen purje edestä lukien, sen voi jalustaa tiukimmin veneen suuntaiseksi(jalus tiukalle ja lisäksi vastakkaista jalusta kiristämällä saa jaluskulman vielä 15cm sisäänpäin.
Vene kulkee tyynessä täyskaasulla(3500rpm) 6,9kn, tuohon vastatuuleen n. 6,4kn
Ajamalla 20 asteen tuulikulmaan vene kulki alle 3000rpm yli 7kn
Sivuvastaiseen veneen oma vauhti tuottaa purjeelle kovan suhteellisen tuulen.