Puuvene.net

Puuveneen kyllästyskeskusteluita on loputtomasti ja kaikilla on oma reseptinsä.

Onko kenelläkään tiedossa ''parempaa'' lahonsuoja ainetta kuin sinkkinaftenaatti?
Onko kukaan käyttänyt sinkkinaftenaatin lisäksi jotain myrkkyä?
pellavaöljy + sinkkinaftenaatti taitaa olla toimiva yhdistelmä, vai onko kenelläkään huonoja kokemuksia?

Olen kuullut ennenvanhaan olleen ''parempia'' lahonsuoja aineita pellavaöljyn sekaan.

Jos on parempia menetelmiä, niin se varmasti löytyy tältä foorumilta, on tästä sen verran paljon keskusteltu.
Sinkkinaftenaattia käytetään pellavaöljyn (jolla puu kyllästetään lahoamista vastaan) seassa luonnonöljyn homeenestoaineena.
Jos haet esim. Aspergolia tässä kysymyksessäsi, niin multa löytyy sitä joku 10 litraa( täytyy tarkastaa), mutta ei kai se ole sen parempaa ainetta pellavaöljyn sekaan.

Moro

Olen ite käyttänyt liuotinpohjaista peruskyllästettä (Base).

Tuli vaan mieleen että miten tää toimis:
http://www.kirjovarit.fi/boracol.php

Tätä nykyään maailmalla käytetään mm. teakkannen käsittelyyn ja kokeilin sitä itekin ensi kaudeksi.
Useamipi laatuveistämö suosittelee ko. ainetta (mm. HR) ja muutama kaveri on hoitanut kansiaan sillä ja upealta näyttää.

Ainoa haitta on että Boracol on vesiliukoinen, joten se pitää imeyttää puuhun ennen öljykyllästystä.

Mulla siis ei vielä ole mitään muuta kokemusta Boracolista kuin se, että ole sitä kertaalleen sivellyt kanteen. Ensi kesänä nähdään tulokset.

Nortti

Moi

Itse liuottelin raakaa pellavaöljyä lyijymönjällä ja aattelin, josko se myrkyttäis öljyn, eikä sitten homehtuis ja ehkä samalla vaikuttais lahoaestävästi. Liuottelun yhteydessä lyjymönjä tiivistyy purkin pohjalle ja öljy on helppo valuttaa siitä päältä käyttöön erilliseen astiaan.

Käytän tätä liuosta pääasiassa steevin kyllästämiseen vannasputken ympäriltä ja pilssissä. Ulkopuoliseen kyllästämiseen vamasti sopii myös, koska öljy ei oikeastaan värjäänny kovin kummoisesti liuottelun yhteydessä.

Sisäpuolellekkin vois varmaan laittaa, mutta kun kyseessä on oikea myrkky, niin hieman arveluttaa levitellä sisäpintoihin muualle, kuin pilssiin.

Niin ja havaintona se, että raaka pellaväöljy kuivahti normaalia nopeammin, kun joulun alla sitä levittelin ja meniköhän viikkon, niin oli havaittavissa nahottumista, joten tämä kannattaa huomioida käytössä, jos tuolla menetelmällä myrkyttää pellavaöljyn. Toisaalta märkää märälle systeemillä ongelmaa ei ehkä ole?

Niksipirkkaa, vai ei?


Kimmo

vehkasalo kirjoitti:Jos on parempia menetelmiä, niin se varmasti löytyy tältä foorumilta, on tästä sen verran paljon keskusteltu.
Sinkkinaftenaattia käytetään pellavaöljyn (jolla puu kyllästetään lahoamista vastaan) seassa luonnonöljyn homeenestoaineena.
Jos haet esim. Aspergolia tässä kysymyksessäsi, niin multa löytyy sitä joku 10 litraa( täytyy tarkastaa), mutta ei kai se ole sen parempaa ainetta pellavaöljyn sekaan.

Olen nähnyt veneen mikä oli kyllästetty uudestaan vanhan veistäjän ehdottamalla reseptillä, Sinkkinaftenaattia + aspergolia. Veneen laudoitus oli vesirajan alapuolelta aivan homeessa, katsoin aspergol purkin kylkestö se sisällön ja sehän on pelkästään teollisuusbensiiniä ja sinkkinaftenaatti on se laholta suojaava aine.

Sinkkinaftenaattia oli tässä aspergol purkissa vain 0.7% ja kun vene oli kyllästetty seoksella 70% pellavaöljyä ja 30% aspergolia, niin lahonsuoja aanetta ei ole tällöin nimeisikään

Northling kirjoitti:Moro

Olen ite käyttänyt liuotinpohjaista peruskyllästettä (Base).

Tuli vaan mieleen että miten tää toimis:
http://www.kirjovarit.fi/boracol.php

Tätä nykyään maailmalla käytetään mm. teakkannen käsittelyyn ja kokeilin sitä itekin ensi kaudeksi.
Useamipi laatuveistämö suosittelee ko. ainetta (mm. HR) ja muutama kaveri on hoitanut kansiaan sillä ja upealta näyttää.

Ainoa haitta on että Boracol on vesiliukoinen, joten se pitää imeyttää puuhun ennen öljykyllästystä.

Mulla siis ei vielä ole mitään muuta kokemusta Boracolista kuin se, että ole sitä kertaalleen sivellyt kanteen. Ensi kesänä nähdään tulokset.

Nortti

Vähän epäilyttää noiden peruskyllästeiden tuoma lahonsuojaus. Ne on yleensä tarkoitettu johonkin terassin ym aidantolppien kyllästykseen ja nyky kielloilla missään ei saa oiken käyttää kunnollisia myrkkyjä.

Boracol kuulostaa mielenkiintoiselta. Toimiikohan se PÖ-sinkkinaftenaatti käsittelyn kanssa. Kunhan levittää boracolin ensin. Tuo aine ei taida värjätä puuta yhtään?

Jokunen vuosi sitten kysäsin sateenkaariperinnetaidosta sinkkinaftenaatin tehosta, myyjä totesi aineen olevan pellavaöljyn homehtumisen estoaine, ei lahonestoaine. Tuolloin myyjä myös kyseenalaisti sinkkinaftenaatin tehon, koska pöpöt kehittyvät ja muuntuvat ja näin ollen teho saattaa heiketä. Hieman ihmetytti myyjän lausuma. Olikohan niin, että käyttävät sinkkinaftenaatin ohella jotain muutakin ainetta, mutta mitä, en tiedä? Tehooko sinkkinaftenaatti vai ei, niin ainetta ohjeen mukaan köytettäessä (n. 5 %) se tuntuu estävän homen synnyn raakaan pellavaöljyyn, ainakin omassa veneessäni se on toiminut, eikä homeesta ole jälkeäkään. Saas nähdä milloin se super lahottaja tai hillitön homesieni iskee, johon ei edes mainitsemani lyijy tehoa?

Itse olen taipuvainen luottamaan kokemuksen tuomaan tietoon. En epäilisi tuota Nortin "reseptiä" tai menetelmää. Olen veneessä istuskellut ja seurannut Nortin remonttitarinoita ja huoltotoimenpiteitä, eikä laho tai home ole ongelmaksi muodostunut. Oleellista lienee myös se, miten yleensä venettä hoitaa.


Kimmo

Niinkuin mainitsin niin kaikilla on omat kyllästämis seoksensa. Tiedän että peruskyllästettä on käytetty pellavaöljy seoksissa jatkeena eikä siitä haittaa ainakaan ole

Ehtoota.

Varsinaisia myrkkyjä ei ole tullut vastaan noita jo mainittuja kummempia.

Lahontorjunnassa on oleellista pitää vesi poissa puusta riittävissä määrin. Sen takia pellavaöljyä ootrataan puuhun. Kun ainakin pinta on öljyä täynnä, niin ei vesi pääse puuhun. Tietty määrä vettä tarvitaan, jotta laho alkaa toimia puussa. Tiivis lakka vielä pellavaöljyn päällä pitää vettä poissa ja suojaa öljyä hapettumiselta ja muuten vaan häipymiseltä. Ja jonain päivänä puu on jopa kyllästynyt läpi, eli pellavaöljyä on tosiaan puun sisälläkin.

Tämän lisäksi pidetään puut ehjinä, riittävästi sateensuojissa, joskus poissa merestä, tuuletettuina ja käytössä. Ja joskus vaihdetaan myös uutta puuta lahonneen tilalle.

Mielestäni pellavaöljy, teknos base peruskylläste, vernissa, terva ja Oulu A1 erilaisina sekoituksina käyttökohteesta riippuen toimivat hyvin. Jos pitää valita, niin mieluummin käytän basea, kuin sinkkinaftenaattia pellavaöljyn myrkyttämiseen. Lähinnä siksi, että joskus mielestäni jokin paikka veneessä tosiaan tummui tai homehtui pinnasta sinkillä myrkytetyn pöön jälkeen. Noin ehkä, tämä nyt on enempi fiilisjuttu.

Ikuisuusaihe

Moro

Mulla ei veneessä ole sinistä vielä missään, mutta se nyt onkin vasta 13 vuotta vanha. Lahosuojan joukossa oli Teknos peruskyllästettä n 20%. 10,6m pitkään limisaumaiseen runkoon upposi lähes 200 litraa pellavaöljyä.
Pohjan otin puulle viimetalvena ja lyijymönjän alla ei ollut sinistä tai lahoa missään. Vihreätä oli kyllä kuparinaulojen kohdalla, mikä lie reaktio kyllästeen tai pellavaöljyn kanssa. Jatkoin samoilla myrkyillä. https://youtu.be/FQLoAecoJNM tuolla on useampi jakso pohjan kunnostuksesta jos jotakuta kiinnostaa.

Edellinen vene oli Owatrolilla kyllästetty ja siinä oli jo 20 vuotiaana paljon sinistymiä steeveissä ja laudanpäissä sekä kyljissäkin. Owa ei kyllä ollut imeytynyt pintaa syvemmälle, kun taas tässä uudessa veneessä laudat on läpi kyllästyneitä pellavaöljyllä. Sen näki läpivientien rei'istä sekä joskus auringon laskiessa näkee se kajon sisälle veneeseen läpi laudan, kun sisällä on pimeää.

Nortti

Moi,

Varsinkin vesirajassa voi laudanpäihin tulla tummia laikkuja jo aika uutenakin. Isoisäni moottoriveneeseen oli tullut muutaman kesän jälkeen, vaikka se olikin - aamen sentään - todella hyvin sudittu jollain terva-vernissa -seoksella. Kyllästyksen hoiti kuulemma isoäiti, joka oli jotenkin fanaattinen näissä asioissa. Hän oli nuorena ollut kaljaasissa ensin apulaisena ja sitten perämiehenä ja puolisona, kai ne huoltohommat oli niitä peruja verissä.

Mutta, niin että laikkuja voi tulla. Toisaalta pieni tumma ei männyssä haittaa yhtään mitään, kunhan pitää huolta kyllästyksestä jatkossa kunnolla. Olen omista veneistä juuri lautojenpäitä ottanut erikseen puulle ja kyllästellyt ihan vartavasiten. Yksi isäntä vinkkasi, että loraus keltaista maalia lakan sekaa peittää pahimpia... nooh.

Owalla olen yhdet airot käsitellyt, ja ne meni kyllä tosi tyhmän näköisiksi. Otin sitten pinnat pois ja käsittelin perinteisemmillä konsteilla, ja sen jälkeen ovat pysyneet ennallaan. Mitähän ne norjalaiset pitävät owastaan tätä nykyä? Suomessa sitä ei kovin usein ole kuullut kehuttavan, ei netissä eikä oikein muuallakaan.

http://www.wanhawiljami.fi/-sulfaatit/6 ... aatti.html

Tuola on näköjään myynnissä Kuparisulfaattia, olisikohan tuo hyvää myrkkyä pellavaöljyn sekaan? jos eedes liukenee siihen...

Sinkkinaftenaatti kun on hyväksi todettu kyllästysaine, taitaa tuo kuparisulfaatti vain värjätä veneen sinsieksi Onko liiasta sinkkinaftenaatista pellavaöljyn seassa mitään haittaa? Jotenkin tuntuu siltä että kannattaa home suojaus tehdä varman päälle ja käytää vaikka 10% sinkkinaftenaattia pellavaöljyn seassa.

Kysyjä kirjoitti:Sinkkinaftenaatti kun on hyväksi todettu kyllästysaine, taitaa tuo kuparisulfaatti vain värjätä veneen sinsieksi Onko liiasta sinkkinaftenaatista pellavaöljyn seassa mitään haittaa? Jotenkin tuntuu siltä että kannattaa home suojaus tehdä varman päälle ja käytää vaikka 10% sinkkinaftenaattia pellavaöljyn seassa.

Ei kait siitä ole muuta haittaa, että seoksen ja samalla kyllästyksen hinta nousee.
Mielikuva menneeltä, että 200l pellavaöljytynnyri maksoi 350€ ja 10l sinkkinaftenaattia maksoi 210€, joten sinkkinaftenaatin "ylimäärä" nostaa hintaa.

Menneeinä aikoina kun aspergooli-peruskyllästettä laitettiin lisäaineeksi, niin siinä oli tehoaineita 6%, eikä sitä0,6% kuin nykyään.

Itse laitoin Mary III:een ensin vesiohenteisen homeenestoaineen, muistaakseni Uulatuotteen 10l pönikän, ruiskuttamalla pintaan, sen kuivuttua aloin pö-kyllästyksen, parisen kk.
Pitkäaikaisesta tehosta ei ole tietoa, kuva kuuden käyttövuoden jälkeen;
Aikoinaan oli tarkoitus kannen alapuolisen maalauksen jälkeen rajata maalaus siklillä kaapimalla, näkyy olevan sekin jäänyt.

Moro Matti

Onko sulla laudanjatkoissa puskusauma ja klossi sisäpuolella amerikkalaiseen tapaan vai viistesauma (scarf joint) ja klossi?
Kuvasta vaan näkyy klossi...

Mulla on muutama viisteliitoksen liimaus auennut. Tuntuu että epoksi liimaukset napsuu auki liian hyvin kyllästetystä puusta?
Näissä ei ole klossia takana ja olen sitäkin miettinyt laittaa, mutta paikoitellen se on mahdotonta purkamatta sisustusta.

Nortti