Ensimmäiselle kysyjälle unohtui tuohon kysymykseen painosta komentoida.
Epoksihartsi ja polyesterihartsi, samoin kuin vinyyliesterikin ovat kutakuinkin saman painoisia, eli käytetty hartsi ei juuri vaikuta laminaatin painoon.
Lasin tiheys on n. 2,5 , ja noiden hartsien tiheys ~1,2 ; eli hartsi on keveämpää. Edellä tuli sanottua että katkokuitumattoa käyttämällä on vaikea laminoida kovin paljon lasia suhteessa hartsin määrään, tämä alentaa laminaatin painoa, mutta samalla laminaatti jää heikommaksi kuin enemmän kuitua sisältävä.
Eli saman PAKSUINEN laminaatti katkokuitumatosta on paitsi kevyempi, myös heikompi kuin kuitukudoksista tai yhdensuuntaisista lujitteista laminoitu. Jotta katkokuitulaminaatti olisi yhtä luja kuin kangas tai yhdensuuntaislujitteista laminoitu, täytyy katkokuitulaminaatista tehdä oleellisesti paksumpi, jolloin painoakin sille kertyy. Tästä syystä lentokoneita ja kilpaveneitä ei laminoida katkokuitumatoilla; näissä haetaan viimeinenkin suorituskyky käyttämällä lujinta mahdollista hartsia ( epoksi) ja kuituja vain tarvittava määrä ja tarkkaan lasketuissa suunnissa.
Mutta ei se taas ihan näin yksinkertaista, kun verrataan vaikkapa kahta eri puulaminaattia, esim. havuvaneria ja koivuvaneria ; koivu painaa reilusti enemmän kuin havu, ja on vetolujuudeltaan erinomainen. Mutta taivutustilannetta varten voidaan kevyemmästä havuvanerista saada taivutusta vastaan jopa lujempi vaihtoehto ilman painon lisäystä kasvattamalla levyn paksuutta.
Samaa tekniikkaa hyödynnytetään tehokkaasti kerroslevyrakenteissa; keskellä levyä on keveästä aineesta valmistettu ydin, ja pintalevyinä suhteellisesti ohuet levyt jotka valmistettu lujista ja jäykistä materiaaleista. Ydinmateriaalilta edellytetään puristuslujuutta, ja vetolujuutta paksuuden läpi suunnassa ja leikkauslujuutta, mutta ei vetolujuutta levyn tason suunnassa.
Tehokkaimmat ydinmateriaalit ovat alumiini- ja aramidihunajakennot, sekä poikkisyyhyn sahattu balsa, sitten kova PVC vaahto, ja sitten muut vaahtomateriaalit.
Esimerkki erittäin lujasta ja kevyestä rakenteesta; balsaydin + pintalevyt hyvin ohuesta lentovanerista , liimana fenoli-formaldehydi. Tällä tekniikalla rakennettiin kuuluisat DeHavilland Mosquito potkurihävittäjät toisen maailmansodan aikana Englannissa, sekä vielä myöhemmin saman valmistajan Vampire- suihkukoneet, joita oli Suomen Ilmavoimienkin käytössä.
Puolivalmiina tuotteena on joskus näkynyt Duracore ; "venelautaa" , jossa ytimenä balsa ja pintamateriaalina kovempi puu, viiluna tai vanerina.
Kuitukomposiitit on pitkälti apinoitu luonnosta ja noista edellä mainituista vanereista ja viiluista ; tässä muutama vastaavuus luomakunnasta näihin ihmisen tuotoksiin:
katkokuitulaminaatti = paperi; molemmissa kuidut pätkinä, sikin sokin, ja sidottu sideaineella
ristiinlaminoitu laminaatti yhdensuuntaisista kuitukerroksista = vaneri; täysin vastaava rakenne
yhdensuuntaislaminaatti, jossa kaikki kuidut vain yhteen suuntaan = viilu
kerroslevy = luu, jossa hohkaluuta sisällä, ja tiivis luja pintaluu. Linnuilla tämän rakenteen onnistunut optimointi.
Aleksi tuossa mainitsi että lasikuitu esim. katolla pinnassa. Samoin ohut kuitu veneen vanerisen tai ristiinlaminoidun rungon päällä antaa pintakerrokselle lujuutta halkeilua ja naarmuja vastaan. Pintaan ei kannata laminoida lujitteita ( lasia) kovin paksulti, ellei sitten tämä ole suunnittelijan tarkoittamaa. Pintalaminaatin antama lujuus veneen rungolle voidaan aivan yhtä hyvin toteuttaa rungon puurakenteilla jopa keveämpänä kuin paksulla lasikuitulaminaatilla. Pienehköissä veneissä 160-300 g/m^2 on aivan riittävä määrä antamaan pinnalle suojaa rungossakin, eli pari kerrosta 160 gramman kudosta tuottaa vähällä vaivalla hyvän pinnan , toisin kuin matto ( paitsi pintaharso).
Vaihtoehtoisia tapoja on monta, ja kaikilla omat etunsa , ellei myös heikkoutensakin - käyttötarkoitus määrää paljon, ollaanko tekemässä hinaajaa jolla pusketaan vaikkapa päin tukkilauttaa, tai viimeisen päälle viritettyä raaseria, jolla ei ole muuta tarkoitusta kuin olla mahdollisimman keveä ja nopea, ja toivottavasti kestää kisan tuomat rasitukset kunnialla maaliin saakka.
Tuon "hinaajan" kohdalla ei varmasti ole pöllömpi ideä laminoida vaikka parikin senttiä lasikuitulaminaattia paksun tammirungon päälle - toisaalta tuossa kilpavekottimessa paperin ohut UD-hiilikuituvahvike tarkkaan lasketussa paikassa, tai peräti koko vene hiilikuidusta epoksilla laminoituna, peräti jopa prepreg-tekniikalla lentokoneiden tapaan ei olisi liioittelua - silloin kun sponsorin kasseissa riittää kahisevaa.