Fiskari kiikkerä kuin kajakki

[javirta]

Siinä epämiellyttävä ominaisuus kerrakseen. Perähyttiveneen peräkannelle kulkeminen ei tunnu kivalta kun paatti kallistuu parikymmentä astetta.

Avotila on rakennettu sadevesityhjentyväksi; kannen reunoilla on reiät tuota varten. Korkeus vedenpinnasta ehkä 15cm.

Paarlastausta on käytetty takavuosina kiikkeryyden tasaajaksi näillä pitkillä ja kapeilla, viinilasirunkoisilla fiskareilla. Omani on 8m pitkä ja ehkä 2,20m leveä keskikohdalta. Purjeveneissä kölimassa on sitä luokkaa, että rungon sivuttainen rullaustaipumus kompensoituu, kun metrin vedenpinnan alla on puolentoista tonnin massakeskiö.

Onko kellään kokemusta, miten mahtaisi toimia sekä ohjaavat että kannattelevat pallekölit kyljissä? Ajattelin laittaa 8m veneeseen keskikohdalle n. 3...4 m pitkät "kohot" vesilinjalle.

Runko on mäntyä limisaumalla. Ehdotuksia rakenteelle, onko kokemuksia? Lasikuituisessa tehtäisiin kotelo, miten puuveneessä?

[arw]

Saisitko laitettua kuvan aluksesta, pallekölit eivät auta tuohon, ovat vain apuna rullauksessa, eli kun ajelet sivu tai takasivuaallokossa, toisaalta pieni kiikkeryys tuollaisessa rungossa kuuluu asiaan, ei kaadu muttei tietty ole mukavaa.

[javirta]

Eihän sitä kaatumaan millään saa, kallistuksessa tulee tietty raja vastaan. Tuo parikymmentä astetta menee helposti, sen jälkeen alkaa kasvava vastus ja tarvitaan useita satoja kiloja että vene hörppää.

Tuo palleköli oli ehkä vääränlainen ilmaisu, koska en ajatellut varsinaisia eviä laitettavaksi; ehkä pallekellukkeet mieluummin. Eli yritettäisiin korjata tuota viinilasirunkoa hieman enemmän tasapohjaiseen suuntaan. Hyvä esimerkki lasikuituveneistä on Fodimar. Näyttää fiskarilta ja onkin sitä keulasta keskivaiheille; sen jälkeen kupeet muuttuvat suoremmiksi ja pohja tasoittuu. Mikään puoliplaanari tai liukuva tuo runko ei kuitenkaan ole.

Epämiellyttävyys on lähinnä siinä, että kun joku veneessäolija vaihtaa istuma-asentoaan, muuttuu kulkuasento. Ja tuo partaalla käveleminen ei tunnu kivalta. Käsittämätön ominaisuus n. 2000kg painavassa paatissa.

Oheisessa linkissä on kuva lasikuitufiskarista, jossa on kyseiset kellukkeet vesirajassa sivuilla. Tämä venemalli tiedettiin aikaisemmin hyvin kiikkeräksi, tuo lienee mallisarjansa viimeisiä korjatulla rungolla.

http://www.nettivene.com/moottorivene/m ... nne/595298

[MÖsteri]

Moi

No, kyllä toi on fiskarin yksi ominaisuus.. Kallistelee pienestä, mutta jossain reunalla tuntuu tulevan raja vastaan. Pallekölit ja rungon muodon muuttaminen on aika epätoivoista. Mieluummin pitää veneen alkuperäisenä, koska se runko on periaateessa oman kehityskaarensa huippu, jollei nyt ihan jonkin tunarin veistämä ole.

Painoilla kannattaisi kokeilla. Parinkymmenen litran vesikannuja yms, tai vaikka kamuja mukaan, ja kokeilemaan missä painotus hillitsee menoa eniten. Ehkä jotain köliin, ehkä ei, ettei tule ylivakaa alus. Ehkä jotain sivuille, eli mahdollisimman kauas keskilinjasta painot, voi hidastaa liikettä.

Ja sitten mun tän kesän suosikki: Tukipurje! m/b Chouanissa on kannella ihka oikea masto, noin kolmisen metriä korkea. Alunalkaen masto on tehty selvästi purjetta varten. Kun ensimmäinen omistaja (prof Jarl Gallen) ajeli veneellä paljon avovesillä, mm Ruotsiin, niin aloin miettiä maston tarkoitusta. Tänä kesänä testasin pienellä purjeella sopivassa sivuaallokossa. Ja voi hallelujaa miten paljon veneen keikunta vähenee purjeen ansiosta. Toki keinuu, mutta varsinkin paluuliike tuuleen päin jää paljon hitaammaksi ja lyhyemmäksi. Onhan kankaasta vähän ekstra sähläystä, mutta mitä merkitsee viiden minuutin puuhastelu, jos on ajamassa vaikka neljä tuntia jatkuvaa "muljausta" sivuaaltoon?

Aion ensi kesäksi tarkistaa maston tuennat ja narut alkuperäiseen vahvuuteen ja tehdä isomman ja kunnollisen purjeen.

[Northling]

Moro

Oon kyllä Mösterin kanssa samoilla linjoilla. Miksi yrittää muuttamaan toimiva vene joksikin, mihin sitä ei ole suunniteltu eikä tarkoitettu.
Todennäköistä on että avoveneeksi tarkoitettu runko on täkätty ja siten saatu aikaan tällainen epätoivottu käyttäytyminen. Hyttirakennelmat muuttavat myös veneen painopistettä. Avoveneessä kun kuljetaan kölilinjalla, eikä seistä skantäkillä. Jos haluaa vakaamman veneen, niin sitten pitää hankkia joku sellaiseksi alunperin, rakennettu eikä mennä raiskaamaan lisäkellukkeilla muuten niin käytännöllistä fiskaria. Joku katamaraanirunko ei kallistele satamassa.

Jos veneen kone on vaihdettu kevyempään se voi aiheuttaa myös keikkumista, kun runko ui liian ylhäällä. Jotain lisäpainotusta voisi koittaa laittaa mahdollisimman alas. Lyijyharkkoja kölille. (lyijyä saa joskus edullisestikin rengasfirmoista)
Samalla kun vene painuu syvemmälle kyljen muoto lisää vakautta. Joku muistikuva olisi että 8 m fiskarirunko uppoaa n 10 cm tonnin painolla.

Nortti

[Pellis]

Hyvä video aiheeseen liittyen vaikka kyse onkin kalastusaluksista niin kaipa tuota voi "fiskareihinkin" soveltaa

https://www.youtube.com/watch?v=4UZXFEkgK4U

[MÖsteri]

Hyvä video. Paitsi ihan asiaa, niin myös oikein kiintoisaa ajankuvaa, intian poijjaat on selvästi aika käytännöllistä väkeä.

Keinahtelussa on yksi hauskakin puoli. Kun ajelee sopivaa suoraa, niin ei tarvitse istua ratin ääressä. Venettä voi ihan tyydyttävästi ohjata kallistamalla. Eli kun kallistaa venettä esim vasempaan, niin vene alkaa hitaasti kääntyä oikealle. Ja päinvastoin. Aina silloin tällöin seisoskelen peräpenkillä laipion edessä, ja ajelen siitä tällä "kauko-ohjauksella".

[aparaatti]

Heh. Samaa kaukoohjailua täälläkin harrastettu

[CC]

Täytyy kyllä sanoa, että minusta on paljon mukavampaa seistä ihan missä kohdin venettä vaan haluan, ilman mitään kallistelua. Tai vaikka kahdestaan samalla laidalla. Helminen sitten hoitaa ohjailun.

[stresspill]

Tuollaisen fiskarin omistaneena, korjattiin vakautta lisäpainoilla, eli kannen alle kiviä tai hiekkasäkkejä ihan reippaasti Noin 250kg rauhoittaa jo kummasti, tilanteen oli ehkä osaltaan aiheuttanut koneen vaihtuminen noin 100kg kevyempään.