Kuidutetun puuveneen kunnostukseen vinkkejä..

[HeGeone]

Alan ammattilaisilta olisi neuvoja tarpeen.

Ostin pitkään seisseen veneen pois tilaa viemästä eräältä vanhemmalta kaverilta. Vene seissyt 3,5vuotta maissa, kevyesti pressutettuna.. Kone oli jumissa, hometta oli siellä täällä ja sisälaudoitus lahonnut.. Kuvia liitteenä viestissä!

Nyt projekti on siinä vaiheessa, että kone pyörii ja alkaa olemaan siltä osin iskussa, joten kävin itse veneen kimppuun.
Purin lattialevyt kaikkineen, pesin sisäpohjan 90'c vedellä painepesurilla (oli vettä jo valmiiksi, joten ei haitannut), pesin kloriitilla homeet pois ja olen nyt hionut/karhentanut kaikki pinnat sisältä maalausta varten ja kaksi 5kw puhallinta kuivattavat venettä sekä sisä-, että ulkopuolelta. Tärkein on kai saada vesi pois kuidun ja puun välistä. Sain myös paskat pestyä kyljistä juuriharjalla ja vannehapolla, tuo vesirajan väri ei ole siis tummaa maalia vaan kuivanutta likaa.. Karmea homma oli. Hion vielä kyljet läpi kaikkineen ja vedän epoksimaalin vesirajaan asti sekä antifoulingin päälle.
Mutta!
Kysymykseni kuuluu:

1. Tekisi mieleni vetää sisällä kölipuun ja esim. n. 3 kolmanteen kylkilautaan asti epoksi sisäpohjaan, jotta vesi ei pääsisi imeytymään puuhun eikä läpi puun ja kuidun väliin vaan jäisi epoksin päälle, mistä pilssipumppu tyhjentäisi sen. Onko tässä järkeä, vai pitääkö puun saada "hengittää", jolloin epoksi ei käy? Kölipuusta erottaa selvästi, että siinä on hieman tummunut, öljyinen pinta. Eli koneessa ollut vuotoja joskus.. Kuten sisäkuvista näkee, sisäpuolella on ollut jotakin maalia. Etuosassa valkoista, mutta alimmat kylkilaudat on jotain punaista maalia (Vanhan lattian raja näkyy siitä, mihin valkoinen maali loppuu). Lattiana veneessä oli filmivaneria, minkä kosketuspinnat reunoissa kylkipuihin oli täytetty uretaanilla? Ehkä moottorin äänien (tms) vaimentamiseksi? Raja erottuu kuvissa. Miten suosittelisitte tekemään?

2. Maalaan kuidutetun etukannen ja kajuutan ruskean värin valkoiseksi bilteman top coatilla, sopiihan se sisäpuolen pintojen maalauksiin myös? Ajattelin maalata kaiken näkyvän laudoituksen myös sisäpuolelta.

3. Haluaisin säilyttää tuon vanerista tehdyn rajan veneen kyljen ja kannen välillä puunvärisenä, kuten myöskin myös hytin takaposket ja mahonkiset ovet. Ajattelin hioa ne ja lakata uudelleen (olettaen, että ei ole liian kuivahtanut eli harmaa). Pitäisikö puu kyllästää ennen lakkausta jollain puuöljyllä? Esimerkiksi tällä bilteman pohjustusöljyllä? Sopisiko myös ennen epoksia sisäpohjaan?

4. Kuitu on tiukasti kiinni puussa kyljissä ja kaikkialla muualla oikeastaan paitsi, kun se taittuu veneen kannen päälle kyljestä. Kuitu yltää juuri tuohon vaneriseen "raitaan" asti kyljissä. Miten tuo pitäisi kiinnittää uudelleen? Aiemmin ollut kuitu liimattuna/tiivistettynä tuon vanerin reunaan myös, mutta nyt aurinko on tehnyt tepposensa säilytyksessä ja irroittanut päältä sekä kuidun, että tiivistysmassan puusta. Pitäisikö porata reikiä kuituun, jonka kautta työntää sikamassaa puun ja kuidun väliin ja peittää reikä lopuksiepoksitäytteellä vai miten kummassa saan kuidun takaisin kiinni paatin kanteen?

Kaikki järkevät vinkit otetaan vastaan mitä nöyrimmin kiitoksin! Toivotaan, että projekti kelluu jo ennen kesää

[HeGeone]

Lisäkuvaa sisältä vielä

[pellamo]

Käsittele vaan se sisäpuoli aivan niinkuin olis ihan normaali puuvene.Sehän näyttää suht terveeltä vielä.
Se epoksointi ei ikinä tule onnistumaan vedenpitäväksi kaarien yms. takia vaan se takaa lahoamisen heti kun vesi pääsee
sen alle eikä kuivu koskaan....

[Northling]

Moro

Juu, Pellamo on minunkin mielestä ihan oikeassa sen epoksoinnin suhteen: ei tule ikinä onnistumaan, unohda se. Tärkeämpää olisi että pilssi kuivuu ja hengittää sisäkautta.

Ironneen lasikuidun kinnittäminen ei oikein ikinä onnistu, muutenkuin poistamalla irronnut osa ja laminoimalla uudelleen.

Eräs vanha puuveneitä paljon kuiduttanut alan konkari korjasi vanhoja haristunuita puuveneitä niin, että puupinta kuivattiin persteellisesti ja sitten hiottiin todella karkealla nauhurilla vinosti poikkisyyn, niin että karvat nousee esiin. Sitten pintaan siveltiin ohennettu hartsi ilman kovetinta, jonka annettiin imeytyä puuhun tartunnaksi. Siihen sitten laminoitiin kankaat huolellisesti telaten. Kuitu pysyi puussa kymmeniä vuosia. Sisäpuoli veneestä jätetiin ilman maalia tms höyrysulkuja. Kyllästettiin vain lahosuojalla ja pellavaöljyllä.

Lasikuidutuksen päättäminen kannen ja ruffin rajaan tehtiin niin, että kangas nostettiin vähintään tuuman verran pystyseinään ja siihen lista päälle massalla (Sika). Tärkeää myös on että kaikki läpiviennit ja ruuvireiät tiivistetään hartsilla tai PU-massalla niin, ettei kuidun alle pääse vettä mistään ruuvireistä tms.

Polyuretaanivaahto ei kuulu veneessä muualle kuin jääkaapin eristykseen. Melueristeet on eri asia. (Meluton äänieristysmatto).

Tuohon "paskaraitaan" olisi helppo ollut merkata vesiraja ja rajata pohjan myrkkyväri siihen

Onnea projektille!

Nortti

[HeGeone]

Moro ja kiitos vastauksista!

Ok, epoksointi unohdettu.
Mikä se oikea tapa on normaalin puuveneen sisäosien käsittelyyn? Pellava- tai vastaavaa öljyä pinnan kyllästämiseen vai tällainen? Myös Hempeliltä löytyy tällainen, onko eroja?
Miten tuon etuosan maalin kanssa sitten pitäisi tehdä? Hioa kaikki pois? En osaa sanoa lainkaan mitä maalia toi pilssin punainen ja etuosan valkoinen on.. Netti kertoo öljystä ja lakkaamisesta, mikä nyt on se oikea tapa? Kyllästettä alle ja jokin hengittävä maali päälle (mikä?)? Öljylle jättämällä luulisi homehtuvan herkästi, on kuitenkin suljettu tila tuo kajuutta.

Tuon irronneen lasikuidun leikkaaminen täysin auki ei houkutteleísi kyllä yhtään.. Täytyy miettiä, jos irronneen alueen irti leikkaamalla ja liimaamalla takaisin saisi pysymään. Nyt oikeastaan ainoa huono puoli on, kun tuntee sen spöijaavan jalan alla hieman, kun siirtyy etukannelle hytin sivusta.

Paskaraidan raja on merkitty ja tiedossa, juuri mainitsemasi asian takia.

[Northling]

Moro

Voihan noita valmiita seokoituksia laittaa jos on paksu lompakko, mutta jos noita lotraa kuivaan puuhun ton kokoiseen veneeseen niin saattaapi huveta 40 tai 100 litraa ja se alkaa maksamaan. Sinipellavasta saat pellavaöljyä venekäyttöön 2,5 e/l siihen joukkoon jotain homeenestomyrkkyä n 20% (peruskylläste Base tai sinkkiaftenaattia (vaatii lisäkseen liuotinta sen 20%).

Täällä sivuilla on tuo etsi toiminto, käytä sitä niin löydät lukuisia hedelmällisiä keskusteluja kyllästyksestä.
Mutta muista että pellavaöljy itsessään on homeelle ravintoa eli ehdottomasti sitä homeenesto/lahosuojamyrkkyä joukkoon.

Lisäys:
Omiin kokemuksiin perustuen pellavaöljy on puun säilymisen kannalta vielä kaikkein paras vaihtoehto. Kaikki kaupalliset versiot sisältävät rutkasti liuottimia, jotka sitten haihtuvat pois. Jättäen puuhun vain vähän öljyä. Puun solukon täyttäminen jollain muulla. kuin vedellä, on kuitenkin se idea ja mitä enemmän saat öljyä puuhun imeytymään, sitä parempi lopputulos. Monissa kaupallisissa "kyllästeissä" on vielä se ikävä ominaisuus että ne "kuivuvat" pintaan eli muodostavat kalvon, joka lopettaa sitten imeytymisen ja kyllästäjä luulee sitten että puu on täynnä, vaikka vasta 2 mm pinnasta on kyllästynyt. Pellavaöljy ei kuivu, vaan voit jatkaa kyllästystä rauhassa vaikka pari kuukautta ja laittaa joka kevät lisää (jos et ole maalannut pintoja).


Tuohon sisäpuolen kyllästeen päälle maalamiseen on muutamaakin kantaa: toiset suosivat raakaa pintaa, jotkut vetävät vernissaa ja eräät maalavat tai lakkaavat. Itsellä on pilssi maalattu lyijymönjällä ja kyljet vernissattu. Voi siihen laittaa jotain värillistä tummanruskeaa lahosuojaa joukkoon jos sisällä on värivikaa. Se on ihan kivan näköinenkin. Mielestäni parempi kuin suttuinen maali.

Toi pilssin punainen on tod.näk lyijymönjää, mikä on paras aine pilssiin. Se suojaa puuta sinistymiseltä ja laholta ja pitää kyllästeen puussa paremmin, mutta on hengittävä.

Jos se lasikuitu sivukannella notkuu tod.näk alla on lahoa. Sen voi antaa olla nyt ja korjaat sen sitten kunnolla vaihtamalla kuidun ja mahdollisesti skandekin vanerit/rimat, kun olet kesän ajellut. Sen lasikuidun irroittaminen ja liimaamine takaisin on kyllä ajan haaskausta ja suurempi ja kalliimpi operaatio kuin uudelleen laminointi. Sika tms PU-massa on rutkasti kalliimpaa kuin esterihartsi ja matto.

Parempi tehdä homma kerralla kuntoon tai antaa olla, kuin haaskata aikaansa tilapäisiin korjauksiin, jotka parhaimmillaankin on vain välttäviä.

Nortti

[HeGeone]

Hei ja kiitos taas neuvoista.

Täytyypi soitella tuonne Sinipellavaan ja kysellä vähän hintoja. Tuo sinkkiaftenaatti tuntuu olevan hinnoissaan, vai onko siihenkin jokin huokea ostospaikka?
Budjetilla tätä koitetaan tehdä.. Olen tehnyt useat etsinnät sekä tälle sivulle, että yleisesti googlen avulla aiheeseen. Tuntuu olevan niin helvetisti mielipiteitä kaikilla ja monilla myös perustelemattomia, joten siksi loinkin tunnukset ja päätin lähestyä teitä itse oman ongelmani kanssa.

Kyllästän veneeni pellavaöljyllä, tämä tulee siis tapahtumaan. Tuota moottoriöljyistä pintaa ei taida saada oikein millään irti pilssistä kokonaan, haitanneeko tuo? Pitäisikö tuo valkoinen maali ja punainen/punaruskea maali poistaa täysin? On siis todennäköisesti juuri lyijymönjää tai jotain ferrexiä ainakin tuo punertava..
Ehkä se lyijymönjän veto lopuksi voisi olla järkevää kuitenkin. Täytyy jokin kaukalo rakentaa moottorin alle mihin laittaa vaikka imeytysmattoa, jos vaikka sattuu jokin vielä vuotamaan vastaisuudessa.


Asiasta kukkaruukkuun, lisäkysymys. Teen uuden tasalattian veneeseen filmivanerista; mikä tuon uretaanin sijasta olisi hyvä tapa tiivistää lattia kylkilautoihin? Joudun lahon takia uusimaan myös kölin/kylkilaudoituksen tukilautoja, kai tähän käy ihan painekyllästettykin? Löytyisi muista remonteista vielä ylimääräisiä, jotka riittäisivät hyvin siihen käyttöön..


Puhut asiaa tuosta sivukannen korjauksesta, eipä se hyvällä ilmalla paha ole touhuta pois kunnolla. Lahosta en tiedä, sillä on sisäpuolelta katsottuna hyvässä kunnossa puu ja kantaa helposti 100kg kaverin askeleet yli.

[MÖsteri]

Moi,

Lattia, eli veneessä trallit, (rallit, durkit, permanto) on näissä paateissa yleensä tehty laudoista, ikäänkuin ritiläksi. Sen ei olekaan tarkoitus olla tiivis, vaan ilmava, jotta pilssi tuulettuu.
Makuasia on, tekeekö laudoituksen pitkittäin vai poikittain. Lähes varmasti joutuu tekemään useamman erillisen palasen. Eli tehdään poikittaistuet, joihin ruuvataan kiinni laudoitus. Reunat viimeistellään kohtuullisesti kyljen kaarta seuraaviksi. Vanerista tulee väkisinkin aika tiiviit, joten voisi olla fiksua tosiaan jättää reunoihin vähän reilummat tuuletusraot. Tietysti sinne alle hakeutuvat kaikki pikkuesineet, mutta sitten nostetaan ralli pois, ja ongitaan pilssistä. Siellä voi myös jäähdyttää juomia

Talveksi trallit nostetaan pois, jutta pillssi kuivuu, ilma kiertää ja tuulettaa paikat, ja sitten sinne voi vuosittain kaadella lisää pellava/terva-kyllästeitä. Näin vene säilyy pidempään.

[MÖsteri]

Jaajuu, tarkemmin ajatellen, kannattaisi oikeasti harkita lautaa trallien materiaaliksi. Hinta on edullisempi kokonaiseen filmivaneriin nähden. Joudut sovittamaan pienempää puuta sinne reunoille, mikä on paljon helpompaa kuin vanerin kanssa teutarointi. Voit sitten valita, että maalaatko, vai öljyätkö ne, lopputulos on varmasti hienompi kuin vanerisena.

Ison vanerilevy jos rouhit sovittaessa väärän malliseksi, niin sus on paljon kalliimpi, kuin lautoja sovitellessa.

[Northling]

Moro

Tuota moottoriöljyistä pintaa ei taida saada oikein millään irti pilssistä kokonaan, haitanneeko tuo? Pitäisikö tuo valkoinen maali ja punainen/punaruskea maali poistaa täysin? On siis todennäköisesti juuri lyijymönjää tai jotain ferrexiä ainakin tuo punertava..
Ehkä se lyijymönjän veto lopuksi voisi olla järkevää kuitenkin. Täytyy jokin kaukalo rakentaa moottorin alle mihin laittaa vaikka imeytysmattoa, jos vaikka sattuu jokin vielä vuotamaan vastaisuudessa.

-Hyvä olisi mineraaliöljyt mahdollisimman perusteellisesti pois pyyhkiä. Maali pysyy paremmin.
-Paremmin kylläste imeytyy jos maalipinta on pois tai ainakin hyvin hiottu auki. Loppu on sitten ihan estetiikkaa
-Lyijymönjään ei mun mielestä tarvitse kokonaan poistaa. Kunhan karhentaa pintaa, kyllästää ja mahdollisesti sivelee uuden puhtaan pinnan.
-RST kaukalo koneen alla on fiksu ratkaisu.

Teen uuden tasalattian veneeseen filmivanerista; mikä tuon uretaanin sijasta olisi hyvä tapa tiivistää lattia kylkilautoihin? Joudun lahon takia uusimaan myös kölin/kylkilaudoituksen tukilautoja, kai tähän käy ihan painekyllästettykin? Löytyisi muista remonteista vielä ylimääräisiä, jotka riittäisivät hyvin siihen käyttöön..

-Miksi turkki pitäisi tiivistää? Normaalisti turkkilevyt (eli lattia) kolotaan suurinpiirtein laitojen ja kaarien mukaisiksi. Itseasiassa on hyvä jättää laidoille pienet tuuletusraot. Niin ei vanerin reunat perstaannu niin helposti. Oletko miettinyt muita materiaalivaihtoehtoja turkeille?
-sitäpaitsi pitäähän sadeveden päästä valumaan pilssiin, josta pilssipumppu sitten hoitaa sen yli laidan.
-Konekoppa äänieristetään sitten erikseen.

Lisäys: onko tuolla keulassa makuupaikkoja? Maalin sijaan voisit ajatella laitojen rimottamista karneerausrimoilla. Käytännöllinen ja kaunis tapa. Estää patjojen makaamisen päin kylkeä, parantaa tuuletusta. Tässä mahonkisen karneeraukset, mutta voi ne tehdä vaikka männystä:

Muuten tuuletuksesta: Joka kajuutassa pitää olla imu ja poisto!

Nortti

[HeGeone]

Mielelläni tekisin kyllä tasaisen lattian veneeseen. Koska konekoppa tulee vielä keskelle sisustaa, on laudoilla tehty lattia hankalampi vaihtoehto. Vanerin saan hyvään hintaan tuttavalta, joten ei ole sinänsä kustannuskysymys.
Voisin jättää vanerin usean sentin matkalta irti kylkilaudoituksesta, pitäisi ainakin tuulettua alta? Tuo juomien säilytysidea on hyvä, täytyypä tehdä "huoltoluukku" konekopan eteen. Tuo moottorin ääni soi varmasti avoimen lattian raoista, siksi varmaan olikin eristetty, vaikka väärin tehty olikin. Konekoppa on äänieristetty erittäin hyvin. Mahonkisissa ovissa on tuuletusaukot alaosissa, sekä tarkkaan katsottuna huomaa ilmareiän veneen kyljessä poistovesireiän vieressä.

Ongelma tosiaan on tuo mineraaliöljy + nafta noissa pohjapuissa, sen takia pesinkin pohjan höyrypainepesurilla, mutta on ilmeisesti imeytynyt niin syvälle puuhun, ettei irtoa kaikki tai vaalene oikein.. Yritin myös juuriharjalla ja mäntysuovalla, joka ei tehnyt pohjaan mitään muutosta.. Kaiken lisäksi venettä säilytyspaikastaan nostanut edellisen omistajan tuttava, sattui vyö suoraan köliraudan pultin kohdalle joka painui/liikkui märässä kölissä (ei ollut upotettu, vaan 13mm kannalla......!) joka aiheutti vuodon pohjaan. Koneen irroituksen jälkeen sattui naftaletku vielä vuotamaan veneen sisällä, minkä huomasin vasta, kun ihmettelin miksi saman pultin kohta on uudelleen märkänä veneen alla. Sormilla tarkistettuna oli siis naftaa, joka vuoti veneen läpi, joten on varmaan imeytynyt naftaa myös kölipuihin.. Milläpä tuon saisi kaiken imettyä puusta..

Taidan aloittaa homman purkamalla köliraudan ja sen massat kölistä, skrapaamalla kuidun auki ja kuiduttamalla kölin uudelleen raudan matkalta. Tämän ja maalauksen jälkeen voisi laittaa raudan takaisin pelkällä sikamassalla..

Tämän jälkeen uskaltaa varmaan alkaa voitelemaan sitä pellavaöljyä sinne sisäosiin, kun tietää, että pohjan kuidut ei pääse öljyyntymään läpi asti enää..

Keulaan olen miettinyt makuupaikkoja, tosin vene ei 6m pituudellaan kummoisia etutiloja hallinnoi.. Tuollaiset 'karneerausrimat?' on tuossa avotilan sivuseinissä, jos katsoo tarkkaan kuvia, pitäisi näkyä. Eikö ole hitusen hankalaa taitella terävän keulan seinustoihin tuollaisia?

[HeGeone]

Noniin, illan värkkäyksistä palauduttu. Enpä malttanut olla hiomatta koko veneen sisustaa.. Teräsharja vain kulmahiomakoneeseen kiinni ja kylmästi pintoja rapsuttelemaan. Vaikea joka sopukkaan päästä käsiksi, mutta pääosin maalista puhdas laudoitus tällä hetkellä. Pitäisi saada imeytettyä pellavaöljyä nyt ainakin. Valkoinen oli näköjään vedetty tuon punaisen päälle ja punainen voisi olla sitä lyijymönjää? Mistä sen tunnistaa? Kovin Ferrex-tyyppinen tuntui olevan.. Ei sitä valkoistakaan täysin saa hierottua pois, joten taitaa lyijymönjäys jäädä vikaksi herkuksi pintaan..

BIG PROBLEM

Hangatessa naftan vuotokohtaa koneella, ihmettelin, kun ei lähde oikein kunnolla puhdistumaan. Hetken seurattuani huomasin, että pintaan nousee kosteutta. ELI ILMEISESTI NAFTAA! 8\ Millä kummalla saan sen kuivatettua pois kölistä? Valelin nyt yöksi asetonia niihin kohtiin, missä naftaa tuntui olevan imeytyneenä.. Saa nähdä mitä on tehnyt huomiseen mennessä. Asetoni ainakin on haihtunut, viekö naftaa mukanaan jääpi nähtäväksi.


Hyvää on se, että muuten vene alkaa olemaan hyvin kuivunut. Näköjään pesu höyryävällä vedellä herätti naftasta kuivaksi jääneet pohjan puut kuivumaan, sillä kärryn jouset eivät enää makaa lähelläkään pohjaanlyöntikumeja (Makasi pohjaanlyöntikumit rutussa koneenkin poiston jälkeen)..

[MÖsteri]

Toi nafta kölissä on kyllä tympeä homma. Voi olla, että se on siellä haisemassa aika pitkään... tokko lähtee muuta kun haihtumalla ylöspäin. Tietty jos siinä olisi joku matalampi kohta, niin voisi porata altapäin lasikuituun "tyhennysreiän", jos sieltä valuisi vähän nestemäistä pois. Mutta mutta, ei taida olla ratkaisu tämäkään.

Konekoppa on mun mielestä tärkein äänieristys, tralleja ei noin perinteisemmin ole äänieristyksen vuoksi tiivistelty. Jos saat vanerin korjaa-pois -kaupalla, niin sitten se on varmana ok. Mua aina järkyttää rautakaupassa vanerien hinnat, olisi kiva sahailla siitä kaikkea turhaa, mutta eihän sitä viitsi ihan mistä vain maksaa..

[CC]

Nykylöpö sentään vähän haihtuu, toisin kuin takavuosien tavara. Mutta liian hitaasti sun haluihin, luulen.
Minä tekisin ne pellavaöljykyllästykset siihen sen mukaan, miten sieltä on vesi varmasti haihtunut, vedestä märkää ei kannata läträtä. Sekään ei ole lähipäivien hommaa siis. Jos sen nyt hiljan pesit kuumalla vedellä, ei sinne ole sitä asiaa ihan vähään aikaan, joten ehtii se löpökin haihtua. Sitten kyllästyksen jälkeen, ennen maalihommia joutuu sitä pintaa putsaamaan kuitenkin. Silloin asetonipesu just vähän ennen maalausta voisi varmistaa tartunnan.

[Northling]

Moro

Onko vene ollut kuivana sen 3 vuotta?
Tuli vaan sellanen teoria mieleen että kun pesit pilssiä vedellä ja kuivaan puuhun imeytyi vettä niin se työntää löpön pintaan.
Löpöhän on vettä kevyempää ja kelluu veden pinnalla. Sitä vois käyttää hyväksi löpön poistamiseksi, mutta se tarkoittaa myös että puu on sitten märkää ja kyllästys viivästyy...

Nortti