Puuvene.net

Tervehdys

Tehtiin tammesta putsprööki Scyllaan. Pintaan liimataan vanhaa hyvälaatuista tiikkiä. Voisiko sen tiikin liimata ja saumata mustaksi värjätyllä ja paksunnetulla epoksilla, vai kannattaako käyttää joustavaa sikafleksin liimaus-/saumausmenetelmää? Kumpi parempi, vai yhtä hyviä menetelmiä molemmat?


Kimmo

Moro

Jos sen jätät puulle eli ilman lakkaa. niin viisaampaa olis käyttää sikaa koska raaka teakki elää auringossa ja sateessa niin paljon että epoksi sauma aukeaa. Se on liian kovaa eikä jousta. Saattaa myös irrottaa rimat pukspröötistä.

Nortti

Moi

Ok. Näin yös itsekkin tuumin, joten sikalla kiinni. Epoksia on hieman ylimääräistä ja ajattelin kannattaisko sillä liimailla, mutta tuo tiikin kosteuseläminen askarrutti, toisaalta myös mietin lisälujittamisen kysymystä, kun PUKSPRÖÖTI on vain 80 mm paksu ja 200 mm leveä lankku, että kuinka kestävä se on ja saako epoksiliimatulla tiikillä siihen mahdollisesti tarvittavaa lisälujuutta? Millaiset ja kuinka kovat voimat pukspröötiä rasittaa? Ensimmisessä vaiheessa ajattelin pukspröötin toimivan pelkästään siltana veneeseen ja toisessa vaiheessa sitten kenties isomman purjeen/purjeiden mahdollistajana. Mielessä genaakkeri ja genua mutta ei kuitenkaan kahta samanaikaan käytettävää keulapurjetta. Saatkos Nortti avattua tuota pukspröötin ideaa hieman laajemmin, jotta pääsen ja muut kiinnostuneet pääsee sen käytön ja merkityksen ytimeen kiinni. Paljonko siitä oikeasti on hyötyä varsinkin keskikokoisessa Scyllassa, jossa sitä ei alunperin ole ollut?

Etukäteen kiittäen

Todettakoon vielä tähän, että ensikesän Scyllien MM-kisathan tässä kummittelee mielessä:)

Kimmo

Moro

Voishan ne teakit siihen liimata ja pistää sitten sikaa saumaan. Kyllä se rima sitä jonkin verran lujittaa. Kyllä 80x200 mm tamminen keulapuomi on jo aika rajun kokoinen keskikoiseen Scyllaa (riipuen tietenkin pituudesta).

Pukspröötin merkitys kutteritakiloidussa veneessä on levittää purjepinta-alaa veneen pituussuunnassa. Näin pinta-alaa saadaan saadaan kasvatettua ilman että mastoa tarvii tehdä korkeammaksi. Maston kasvattaminen lisää rikin voimia ja vaatii rajummat vastapainot ja vantit jne. Samalla kutteritakilassa on mahdollista jakaa purjepinta-ala pienempiin kolmioihin, jolloin pienelläkin miehistöllä on purjeiden käsittely on helpompaa. Pukpröötin lisääminen vaatii kuitenkin sen oikean tuennan, jolloin klyyvaripurjeen voimat on hallinnassa.

Periaatteessa oikein tuettuun pukspröötiin ei kohdistu muita voimia kuin pituussuuntainen puristusvoima, sillä keulimmaisen staagin voima johdetaan pukspröötin kärkihelan kautta suoraan vatusstaagilla keulasteevin vesirajaan ja sivusuuntainen vääntö ketjuilla tai vanteilla veneen kyljelle. Vatusstaagit kannattaa varustaa tukevalla vanttiruuvilla, jotta vatusstaagit saa säädettyä sopivaan kireyteen, kun vene ja riki alkaa vedessä asettumaan.

Ja tosiaan toimiihan se lankonkina veneeseen varsinkin luonnonsatamissa. Mulla on pukspröötin keulahelaan integroituna vielä kätevät keulaportaat, jotka saa käännettyä esiin hetkessa tarpeen tullen.

Nortti

Tere!


Juu, mitta onkin vielä hakusessa ja saatan hieman kaventaa sirommaksi steevistä kohti kärkeä. Pituus on noin metrin keulasta ulospäin steevistä mitattuna ja kannella se ulottuu pollarin takaosaan asti. Kokonaispituus on noin 1700 mm. Kunhan pääsen mallailemaan veneeseen, niin varmaankin löytyy visuaalisesti ja käytettävyyden osalta sopiva muoto. Osaatko arvioida minkälainen merkitys pukspröötillä ja isommalla keulapurjeella on keskikokoisen scyllan tuuleen nousuun? Tuuleen nousun parantaminen kaiketi on se tavoiteltavampi pointti ei niinkään vauhti ja mitenköhän isompi ja ulommas työntyvä keulapurje (genua) vaikuttaa veneen tasapainoon? Onks näistä mitään kaavioita olemassa Scyllayhdistyksellä tai pystyykö joku laskemaan minkä kokoinen genua olisi sopiva. Sehän myös määrittelisi tuon pukspröötin järkevän pituuden.



kimmo

Moi.

Genuan koon märittäminen tulisi tehdä purjesuunnitelmasta että purjebalanssi on toimivassa haarukassa.
Jos suunnitelmaa ei ole sen voi tehdä.
Jos laitat liian ison keulapurjeen pukspröötiin niin vene painuu tuuleen eikä nouse tarpeeksi ylös. Pahimmassa tapauksessa se ei tee edes vastakäännöstä.

Vilkaise virheellisen purjebalanssin korjauksesta tarina täältä:
http://www.apyachting.fi/fi/artikkelit/ ... n-trimmaus" onclick="window.open(this.href);return false;

Tuossa tapauksessa balanssi oli alkuun liian edessä eikä vene tehnyt vastakännöstä.

Teetkö kutteri rikauksen? 2 keulapurjetta nousee periaatteessa hiukan paremmin tuuleen kuin yksi.

Aleksi

Moro

Balanssista voisit kysellä joltain joka on vastaavan muutoksen tehnyt keskikokoiseen...
Yleensä Scyllat on turhan nousuherkkiä eli isompi genoa ei välttämättä huononna balanssia, saattaa jopa parantaa sitä.

Tuuleen nousukyvyn paraneminen taitaa jäädä haaveeksi. Steevin kärkeen rikatussa keulavantissa olevan fokan saattaa saada jalustettua sivuvanttien sisäpuolelta, mutta suurempi pukspröötin kärjessä oleva genoa pitää skuutata vanttien ulkokautta. Pukspröötin kärjestä toppiin menevää staagia ei saa yhtä kireälle kireälle, jolloin se lenkottaa enemmän suojanpuolelle purjeen painosta Näistä syistä genoalla nousukulma yleensä huononee verrattuna fokkaan. Näillä asioilla ei kuitenkaan lomapurjehduksella ole mitään merkitystä. Ja jos kerran kesässä seilaa parin tunnin mittaisen kisan, niin siinäkään sillä ei ole käytännössä mitään väliä; se on yksi missattu venda ja menetät aikaa enemmän kuin koko kesänä säästäisit erilaisilla rikausparannuksilla.

Nortti

Moro

Niin... Jäi sanomatta sellanen itsestäänselvyys, että toki kevyellä tuulella pukspröötin nokkaan siirretty isompi 100-150% genoa tuo vauhtia lisää ihan silkasta neliömäärän lisäyksestä johtuen!

Genaakkerin hommasin jo edelliseen scyllaan ja sen kanssa pari ekaa kesää tuli leikittyä, mutta viimevuosina se on jäänyt varastoon pölyttymään, eli en ole viittinyt ottaa edes reisulle mukaan.
Ihan hauska peli leikkiä sivumyötäisellä, mutta aika harvoin kuitenkaan on sellainen keli ja suunta että viitsii ruveta... siitä on aika paljon enempi työtä verrattuna normi genoaan.

Nortti

Tere!

Hyviä pointteja mietittäväksi. Miehistö tulee olemaan kokematon ainakin muutaman vuoden, joten helpon kautta varmaankin varminta edetä. Ensikesänä puksprööti toiminee pelkästään lankonkina, keulakaiteiden tuentana ja kenties lainatun genaakkerin loitontajana, jos sellaisen jostain löytäisi. Muutoin taidetaan mennä vanhalla purjeparilla, isopurje ja fokka. Maston uusinta varmaan on edessä lähivuosina, joten nykyisen maston varaan ei kannata uusia rikauksia kaiketi suunnitella.

Ehkä tuo kutteririkaus olisi se sopivin vaihtoehto, mikäli jotain muutoksia rikaukseen teen. Kutteririkaus sopii myös Scyllan perusideaan ja kun kahden pienemmän keulapurjeen käsittely on jonkin verran helpompaa, kuin yhden ison, niin sekin puoltaa kutteririkausta. Toisaalta keskikokisen Scyllan rikaus on Nybergin taholta suunniteltu eikä siihen "alunperin kuulu" kutteririkaus, joten sitäkin pitänee miettiä kunnioittaisiko aluperäistä ideaa. Retkivenettä tässä tosiaan kehitellään, joten hifistelylle ei ole tarvetta. Rullapurjekin mietityttää yksinpurjehdusta ajatellen, joten sekin pitää tässä yhtälössä huomioida. Pitänee edetä purjesuunnitelman laadiinnan pohjalta ja tehdä lopulliset ratkaistu sen myötä ajan kanssa.

Tarkoittaako tuo Nortin mainitsema nousuherkkyys sitä, että keula kääntyy herkästi kohti tuulta? Tuuleen nousun parantaminen ja miksei myös vauhdin lisääminen houkuttelee, siksi ajatus pukspröötistä ja sen asennuksesta tuli ajankohtaiseksi. Veneeni alkuperäinen omistaja mainitsi veneen balanssin olevan takapainoinen. Liittykö tämä ominaisuus tuohon nousuherkkyyteen keskeisesti vai onko kyse pääasiassa rikauksesta?




Kimmo

Juu nousuherkkä vene pyrkii kääntymään tuuleen. Takapainoisuus viitaa samaan asiaan.
Pieni nousuherkkyys on suotavaa turvallisuuden vuoksi koska silloin vene hidastaa tuuleen jos kippari putoaa.

Liian suuri nousuherkkyys vaatii että peräsintä käännetään vastaan reilusti ja se lisää veneen kulkuvastusta sekä on raskas purjehtia isommilla veneillä kun tarvii kaksinkäsin vääntää pinnasta.

Kun otat veneesi sivulta valokuvan saat selville lateraali pinta-alan ja sen keskipisteen pienellä paperin taittamisella ja tasapainottamisella.
Purjeita piirtämällä saat laskettua niiden keskipisteen.
Purjeiden keskipisteen tulisi olla hieman lateraalikeskipistettä edellä. Paljonko on venekohtainen kysymys.
Scyllan tapaisessa rungossa hakisin noin 10-15% leadiä lähtökohtaisesti.
Kallistamalla mastoa purjeiden CE:tä saa muutettua hiukan myöhemmin taakseppäin.

Aleksi

Moro

Juu sitä se nousuherkkyys juuri tarkoittaa, että kun päästää pinnasta irti, niin vene lähtee kääntymään tuulta kohden itsestään. Eli toisin ilmaistuna pinna painaa! Liiallinen nousuherkyys aiheuttaa juuri sen että peräsintä pitää kääntää poikittain suunnan säilyttämiseksi ja poikitainen peräsinhän jarruttaa. Kuulemieni kommenttien perusteella Bermudarikiset keskikokoiset ovat juuri liiankin luoviherkkiä ja peräsin painaa kryssillä liikaa jopa niin, että joutuu ajamaan isopurje pikkasen löysänä. Ja juuri tästä syystä niitä on muutettu kutteritakilaan. Näissä on varmasti venekohtaisia yksilöllisiä eroja.

Ja onhan Nalle mielestäni piirtänyt joihinkin Keskikoisiin alkuperäiseksi kutteririkin.

Nortti

Miksi panna tammen päälle tiikkiä Noista scyllistä en tiedä, onko tammi jotenkin liukas, vai mikä on syy päällystykseen.
Donna 28

Moro D

Juu, just siks kun pukspröötiä käytetään landgångina, niin siinä olis hyvä tossun pitää. Lakattu puu on se sitten mitä vaan on aika liukas varsinkin märkänä. Meilläkin on lehtikuusipuomin päällä teakki ja se on kyllä kokemuksesta siinä tarpeen. Edellisessä oli lakattu ja se oli vaarallisen liukas.

Nortti

Moro Kimsir

Mittasin meidän pukspröötin: se on tyvestä 230x80 mm ja kärjestä 120 x 80 pituus n 2 m josta 1,5 m ulkona.

Nortti

Moro Nortti


Kiitos referenssimitoista. Työstin tänään oman veneeni pukspröötiä eteenpäin ja liimasin epoksilla ne tiikkrimat pintaan. Saas nähä kuinka liimaus pitää? Saumoihin laitan sikaflexiä. Kavensin hieman leveydestä, joten mitat ovat nyt 170 mm leveä ja 80 mm paksu tiikin kanssa ja pituutta 1700 mm, metri steevistä ulos, joten taitaa olla suht sopivan kokoinen, kun vertaa Ottiliannan pukspröötin mittoihin. En kaventanut kuitenakaan kärkeä kohti. Kuvasin Luvialla viimekesänä muutamasta Scyllasta noita pukspröötejä ja tasaleveä "lankkukin" näytti ihan hyvältä ja varmaankin käytettävyydenkin osalta toimivalta. Kaveri tekee sen kärkihelan. Onks sulla kuvaa siitä tikaksesta pukspröötissä? Pitää sekin vielä miettiä, ja se vois ehtiä tuohon samaan tilaukseen, jos voisin soveltaa saman tapaista kun Ottilianassa on.

Kutteririkaus alkaa kiinnostaa yhä enemmän, joten täytyy kysellä keskikokoisten Scyllien omistajilta käyttö kokemuksia, kuten ehdotit.

Lateraalipinta-ala tässä mietityttää jossain määrin. Onks Aleksilla heittää joku viitekuva, josta voisi hahmottaa konkreettisesti tuota mitoitusta kuvan avulla?


Kimmo