Lehtikuusi tarjolla

[kaima]

Minulla kasvaa pihallani liian suureksi päässyt lehtikuusi. Tietääkö onko kukaan tai jokin taho kiinnostunut hyödyntämään sitä puuvenerakentamisessa.

[masoini]

Moi,

Kannattaa soitella paikallisille veistäjille, ja tarjota kyseistä puuta. Yleensä nuo pihapuut vaan tuppaa olemaan todella oksaisia ja nopeasti kasvaneita, ja sisältä löytyy kaikkea mahdollista piikkilangasta linnunpönttöön.

Terveisin
Markku

[Prospiira]

Totta haastavat,pihapuista harvoin saa isompia osia veneisiin,lautaa,köliä ja sellaista.Poikkeuksena niistä löytää joskus erinomaisen kokkapuun paksumman oksan tyvestä tai juurakosta.On hidas homma kuivattaa ilman että halkeilisi,mutta lopputulos on kyllä vaivan arvoinen!Älä nyt ainakaan ihan pottopuiksi,on senverran arvokasta tavaraa. Kimmo

[Jude]

Pihalla kasvaneen lehtikuusen oksasuudesta en ole kovin vakuuttunut. Minulla pihalla kasvaa lehtikuusi. Se kuivattaa alaoksat kasavaessaan.
Nyt isona se on aika ruma. Pienempänä siintä olisi saanut vaikka maston veneeseen.

Naapuri sahautti viisi kookasta rivissä kasvanutta lehtikuusta. Hyvää lautaa niistä tuli. Se lautatavara on jo taidettu käyttää omakotitalon rakenteisiin.

Olen kuullut, että jopa museovirasto olisi kiinnostunut lehtikuusesta. Se ei kuulemma lahoa kovin herkästi ja on sen vuoksi sopiva entiisöintikohteisiin.

[jvaatain]

Suomessa kasvanut lehtikuusi yltää harvoin kestävyydessään männyn sydänpuun tasolle. Lehtikuusen varsinaisilta kasvualueilta, Siperiasta tuotu puu on sen sijaan kestävyydeltään männyn sydänpuun luokkaa, joskus jopa hieman ylikin. Tuodun puun laatu on myös parempi kuin kotimaisen lehtikuusen.

[Jude]

Mielenkiintoinen väite, mutta mikä selittää Siperiassa kasvaneen lehtikuusen paremman kestävyyden?

[jvaatain]

Väite perustuu tutkittuun tietoon. Lisää aiheesta löytyy Erkki Verkasalon tutkimuksista.

Virallisia syitä tähän en tähän hätään muista, mutta muistelen, että se perustuu kasvupaikan ravinteisuuteen ja kasvunopeuteen. Suomessahan järeät lehtikuuset kasvavat lähinnä talojen pihapiirissä, joten ne kasvavat siten paljon ravinteikkaammassa paikassa kuin luontaisesti. Eri asia ovat tietenkin muutamat arboretumit, joissa on suurehkoja lehtikuusimetsiä, mutta yleensä nekin on istutettu normaaleja kasvuolosuhteita ravinteikkaammille kasvupaikoille.

Ravinteisuus nopeuttaa puun kasvua, mikä puolestaan vähentää puun sydänpuuosuutta. Siperiassa lehtikuuset kasvavat suhteellisen hitaasti, luontaisesti syntyneissä metsissä ja ovat iältään vanhempia kuin Suomessa kasvavat puut, joten niiden sydänpuuosuus on suurempi kuin suomalaisissa lehtikuusissa. Ihan samanlainen ilmiö on havaitavissa suomalaisissa männyissä. Vanhoissa metsissä hitaasti kasvaneet männyt ovat laadultaan parempia kuin pelloille istutetutuissa räkämänniköissä kasvaneet puut.

[Jarmo]

Muistelisin kuulleeni, että monet Suomen lehtikuusimetsistä ovat Pietari Suuren peruja. Antoi kuulemma istuttaa niitä laivanrakennusteollisuuden tarpeisiin. Siskon mies kaatoi tällaisen metsän pihattonavetan tieltä ja höyläsi ne paneleiksi. On kuulkaa kahden tuhannen neliön navetassa niin komia katto, että tuskin edes Mäntyniemessä. On se kaunis puu höylättynä, kestävyydestä en tiedä. Tein siitä katolle lapetikkaat, kun kehuivat sitä painekyllästetyn veroiseksi. Kestivät kaksi vuotta, kunnes nuohooja kieltäytyi sinne enää kiipeämästä. Ei ollut tikkaista paljoa jäljellä.

[jvaatain]

Tuosta lehtikuusen höyläyksestä ja vähän muustakin. Puumiehet eivät mielellään käsittele lehtikuusta sen pihkaisuuden vuoksi. Pihka tahtoo tukkia terät ja sotkea kuivaamot pahanpäiväisesti. Pihka on ongelma myös kuiduttavassa teollisuudessa, minne suurin osa suomalaisista lehtikuusista taitaa vielä mennä. Ulkonäöltäänhän puu on mitä hienointa puuta.

[Tommi]

Jos nyt oikein muistelen tuon lehtikuusen ominaisuuksia niin sillä on oikeasti muita puita huomattavasti parempi lahonsietokyky. Tämä kuitenkin edellyttää kuusen kaatamista sitten kun puu on läpikotaisin pihkainen ( todella järeänä ja vanhana tukkina ). Mikäli puu kaadetaan silloin kun siitä paras tuotto saadaan on tukin pihkapitoisuus alhaisempi ja lahonkesto huonompi.

Verrataan esimerkiksi kaadetun männyn sydänpuun ja pintapuun kestävyyttä. Pintapuu on ihan homeessa ja sienien peitossa kuin taas sydänpuussa ei ole mitään kasvustoa sen suuren pihkapitoisuuden takia.
Samalla tavalla lehtikuusen suuri pihkapitoisuus estää lahoamista, mutta lehtikuusi on läpikotaisin tarpeeksi pihkainen vasta sen kasvun loputtua.

Tuollasta minä muistelin tässä.