Tela laminoinnissa

[Hercules]

Se alkaa oleen Hercules siinä vaiheessa, että pietäisi alkaa laminoimaan lasikuitua pohjaan ja kylkiin. Telalla ilmeisesti epoksia levitellään. Telojakin on vaan kovinmonenlaista. Onko noi halvat vaahtomuovitelat ok, vai pitäiskö olla Mohairia?

-H-

[JussiK]

Onhan laminoitava puu varmasti aivan kuivaa,? ja rasvatonta, pahimmat jyrkät mutkat oikaistu ? muistathan että epoksi ei "sulata" normaalia katkokuitumattoa ,vaan pitää olla mattoa jossa ei ole polyesteriä sidosaineena ,esim kudottu roving.

ai niin kyskäsi ,mun kokemusten mukaan kaikki telat ovat kestäneet epoksia, vähän riippuu laminoitavasta neliömäärästä, mutta jos koko veneenpohja on kyseessä niin ottaisin ison lyhyt karvaisen maalaustelan. ?

Ikäviä kokemuksia on siitä että epoksilla laminoidun kuidun lakkaa (spinacher) tarkoituksena jättää alla oleva puu näkyviin, piti olla uv kestävää jne, n. 4 vuoden kuluessa lakka hilseili pois ja osin lasikuitu kupruilee pois kuin ei siinä olisi koskaan epoksia ollutkaan (epoksi muistaakseni jeti 500 tms?)

https://picasaweb.google.com/1100417782 ... rHs0-fDsgE" onclick="window.open(this.href);return false;

[Northling]

Moro

Mulla on kokemusta yhden kanootin rovikilaminnoinnista pariin kertaan. Kokemukseni on että vaahtomuovitela ei kestä vaan alkaa murenemaan (varmaakin viskoosin aineen mekaanisesta rasituksesta)
Totesin että käytännössä helpointa oli levittää alle telalla ja sitten sudilla töpöttää maton päältä ja ohuella joustavalla teräslastalla painaa kuplat ja liika epoksi pois.
Jos on tavoitteena saada läpinäkyvä lasikerros kuplanpoisto on ensisijaisen tärkeää!
Käytä hidasta kovetinta.
Muista että jos haluaa halpaa ja hyvää täytyy ostaa kaksi (halpa epoksi on halpaa, mutta ei hyvää) Hyvä epoksi ei ole halpaa.

@JussiK: Spinnaker on öljylakka eikä sen pitäisikään kestää epoksin päällä. Öljylakka kestää UV-säteilyä n. yhden vuoden, sitten pinta pitää hioa ja lakata uudelleen. Epoksin päällä kestää parhaiten epoksi maalit ja lakat ja 2-komponentti ärpäkit.

Onkos JussiK:n projekti muuten vedessä jo? Kauanko koko rakennusprojekti kesti?

Nortti

[JussiK]

En enää millään muista mikä taho mulle väitti että juuri tuo spinakkeri olisi ollut oikea lakka epoksin päälle. niin v-- tuiksi meni kuin vaan voi.

Ei puhettakaan vesille laskusta, projekti oli koomassa useamman vuoden, nyt on ihan viime viikkoina alkanut taas löytyä aikaa ja motivaatiota ,. eli vene on lähes siinä vaiheessa kuin kuvista näkyy, akselia potkuria ja muuta voimansiirron osaa on koneistamolla, koneen sijainnin määrittely alkanut styroksi mallin avulla.

[aparaatti]

Kirjoitinkin jo kerran, mutta poistin kirjoitukseni kun en ollut ihan varma että onko lasikuituhartsi ja epoksi ja työtavat ja ...samoja kuin niissä lasikuidutuksissa joita ite oon tehnyt...mutta siis sanomani piti että kuuri tuo ilman poisto kuidun välistä on monessakin suhteessa tärkeää(ulkonäkö, kestävyys..).
Jos kuidutettavaa on enemmänkin niin kannattaa ostaa sitä varten suunniteltu ilmarissa. Eli sellainen piikikäs tela jolla saat ilman pois kuidun välistä

[JussiK]

Pilkun viilausta ehkä ,mutta en ole nähnyt "piikikästä" ilmaus telaa , vain sellaisia joissa on "lamellit" kuten kuvassa ,tai sitten lamellit toisinpäin eli meno/tulo suunnassa, itse pidän edellistä parempana, se saa pintaan enemmän liikettä joka poistaa ilmaa.

[aparaatti]

tuollainen just!

[Matti Laurila]

Moro!
Pitkästä aikaa palstalla...
Juuri lasikuituveneen tehneenä sanoisin, että levitä hartsi, oli se epoksia tai polyesteriä, pensselillä, noin 100 milliä leveällä ja hyvälaatuisella. Halvat eivät "töpötystä" kestä, vaan leviävät. Ensin hartsia laminoitavaan pintaan, sitten matto päälle ja vielä hartsia maton päälle. Sitten telaat kaiken ilman pois kuvan kaltaisella ilmaustelalla, saa esim Motonetistä.
Kaikki lakat ja maalit, joita käytät, pitää olla 2komponenttitavaraa. Hartsia kannattaa käyttää reilusti, sitä helpommin kangas aina taipuu ja ilma tulee pois.
Apteekista saat lääkärien käyttämiä lateksikäsineitä, ovat parhaat tuoton hommaan, normikaupan muovihanskoilla ei tee mitään. Minulla hanskoja meni 3 paria päivässä.
Gelcoat (jos laitat) jää sitten tahmeaksi TODELLA pitkäksi aikaa. Sen päälle kannattaa vetää esim samanvärinen 2komponenttimaali tai lakka. Näin saat sotkemattoman pinnan. Sama koskee topcoatia, vaikka muuta sanovat. Top on samaa tavaraa, kuin gelcoat, siihen on lisätty vain parafiiniöljyä, jonka pitäisi estää tuo tahmeus. Ei pelittänyt ainakaan minun tapauksessani.

Tässä muutama juttu omien kokemusteni perusteella. Tein oman veneeni työnsä lopettaneen venemestarin erinomaisesta puuveneestä (5 metrinen moottorivene), joka oli saavuttanut elämänsä ehtoon. Tein veneestä muotin ja sillä uuden veneen. Laitanpa vielä yhden jutun, joka oli torpedoida koko homman: Mitään irrotuskalvolitkuja ei kannata käyttää, vaan ihan rehellistä muottivahaa. Irrotuskalvo (ainakin se, joka minulle myytiin) on erittäin vaikeaa irrottaa muotista tai valmiista kappaleesta ja pienetkin määrät tätä hyvin kestävää kalvoa liimaavat valmiin veneen muottiin tosi lujasti. Sitä ei tapahdu muottivahalla.

Kokonaisaika projektille oli 6 viikkoa, joka päivä tein aamusta iltaan ja eka arvioni oli 3 viikkoa... Jos olisin työn määrän tiennyt, en olisi koko hommaan ryhtynyt. Mutta hyvä tuli, mattoa kului 70 neliötä (600grammaa/neliö) ja hartsia meni sellaiset 130 kiloa.

Tässäpä näitä, toivotan onnea laminointihommaan! Ja erityisen hyvää kesänjatkoa kaikille puuveneihmisille !
PS. projektissa käyttämäni lakat olivat Sikkensin Autocryliä. Puupinnalle ja lasikuidulle on tietty eri aineet

[Vanerimies]

Itse laminoin vanerirunkoon lasikuitua juuri tuolla Matin systeemillä. Ensin levitin kerroksen epoksia pohjalle, annoin kuivua. Sitten laitoin kankaan ja lätkin pensselillä epoksia ja lopuksi telalla ilmat pois. Veneestä tuli tämmönen. On muuten täsmälleen sama runko kuin sulla, vähän lyhyempänä (Glen-L Play´n Jane)

[Oqu]

Hienoja proggiksia! Komppaan tuota irroitusaineiden toimimattomuutta/huonoutta. Tein yhden metrin pitkän minipurkkarin alusta loppuun (plugi-muotti-valmis kappale) jonka käsittelin em. aineilla, ja hankalin homma oli saada se ehjänä ulos muotista kun oli niin tiukasti kiinni! Vasta kolmas kappale tuli ehjänä pois, vaikka kappaleen muotokin oli helppo. Vastaabasti tein yhden lokariauton, jonka muotin käsittelin perinteisesti vahaamalla. Se irtosi kuin unelma, vaikka muoto oli haastava.

Gelcoat ja toppari kuivu mulla kyllä hyvin. Levitin gelcoatin tietysti ENNEN laminointia muottiin, ja kappaleen kuivuttua topparin sisäpuolelle. Tosin käytin kovetetta 2% eli vähän normaalia reilummin, mut noin pienissä kappaleissa sen ehti kuitenkin levittää hyvin ennen kovettumista.

[Matti Laurila]

Ennen laminointia levitin gelcoatin minäkin. En tiedä, mikä noissa coateissa oikein mätti, kovetetta oli sellaiset 1,5 prossaa. Olisko kumminkin vaatinut enemmän, vaikka lämpöä oli reilusti yli 20 astetta...

Vinkkinä vielä, että kovetetta on hyvä annostella apteekista saatavalla lääkeruiskulla. Ja kappaleen irrottamisessa muotista auttaa paineilma: muottiin n. 4...5 mm reikiä reilun metrin välein ja ennen laminointia reiät tukitaan teipin palalla muotin sisäpuolelta. Reiän koko riippuu sinulla olevan paineilmapistoolin suukappaleen halkaisijasta.

Saattavat olla itsestään selviä juttuja, mutta laitanpa tänne, kun itse piti nekin kantapään kautta opetella. Toivottavasti ainakin yksi ihminen nyt pääsee hiukka helpommalla

[Mile]

Itsellä kävi samoin kun korjauskäsittelin mahonkirimoista tehdyn keulakannen. Oli alunperin tehty West Systems epoksilla + UV kestävä lakka päällä ( Teknodur )

Syynä paikkauksille oli kovasta kulutuksesta puhki kuluneet kohdat. Tein paikkauksen Jeti -epoksilla ja vanhaan tapaan päälle Teknodur 2 komp. PU lakka. Meni sen pari kolme kesää kun pinnoite alkoi hilseilemään irti.

Hytissä jossa vielä oli vanhaa pintaa tehtynä Westillä tai SP epokseilla oli pinta täysin hyvä - niissä kohdissa missä ei hangattu tai potkittu puhki.

Käytän yhä Jeti epoksia - ja melko paljon - lasikuitulaminointiin ja puuosien liimaukseen. Toimii kokemukseni mukaan näissä kohteissa erittäin hyvin.

Minulla oli joskus sellainen piikikäsilmaustela, mutta loppujen lopuksi päädyin pensselisedäksi , sillä käy sekä levitys että ilmaus todella kätevästi ja se seuraa jouhevasti kaarevia pintamuotoja - näitä joihin tela ei taivu.

lyhytkarvainen tela oli parempi kuin vaahtomuoviset, ne todellakin tuntuvat murenevan melko nopeaan.

[JussiK]

Lisään yhden pointin jota en ainakaan huomannut olevan tuolla aiemmin , eli vaikka hommaa helpottaa huomattavasti joissain kohdin ja on kiusaus laittaa reippaasti hartsia ,suorastaan kaataa sitä joihinkin kohtiin niin kannattaa muistaa, että mitä enemmän laminaatissa on lasia ,sitä vahvempi se on, eli tee niin kuivana kuin on mahdollista, jos näyttää liian "vaalealle" niin kokeile ensin ilmaus telalla telata vaaleus (ilma) pois ja jos on pakko niin sitten vasta hartsia lisää.

Itse en käytä juuri koskaan pelkkää hartsia ,vaan jos pitää esim. joku piilonurkka tms. pyöristää ,niin lisään hartsiin reilusti sellua ,piituhkaa, mikropalloja tms. joskus jopa puunhiontapölyä ja hienojakoista sahanpurua.

Simppeli testi on kaataa kämmenen kokoinen lammikko lasille vesivanerille tms. alustalle pelkkää hartsia ja toinen lammikko johon telaa maton palan ,ja koettaa sitten niiden vahvuuksia.
pelkän hartsin lujuus on lähellä samanpaksuisen jään lujuutta, matollista "lammikkoa" on vaikea saada käsin rikki.

Ja jos haluat olla oikein tarkka niin ota selville (itse en nyt jaksa penkoa:-) mikä on materiaalien toimittajien suosittelema optimi painoprosentti suhde käytetyn lasimäärän ja hartsin välillä.

typerin munaus on "Valmista tuli mutta hitto kun jäi paljon hartsia yli ,no läträtään se tuohon päälle."

Totta sekin että kuitujen ei ole hyvä kaikissa tapauksissa olla aivan pinnassa (kolhiintumis vaaran takia) mutta siihen on toiset keinot (topcoat , ja /tai c-lasi ,esim)

[matti]

Komppaan Jussia, että on virhe käyttää paljon epoksia. Ainakin lasikankaat alkavat kellua liian epoksin päällä, jää koholle. Epoksia ensin vaan senverran, että muuttuu läpinäkyväksi, viimeisen kerroksen päälle voi sit telata lisää kulutus+hiontapintaa kun laminointi on kovettunut jotain kolme tuntia(ei tarvi välihiontaa eikä amiinivahapesua)tai jo kokonaan kovettuneelle pinnalle, pitää pestä ja hioa, nimenomaan em järj.
Olen käyttänyt pysty ja vaakapinnoissa kolmikulmaista tapetointilastaa, sillä on joutusaa levittää tasainen ohut epoksikerros ja painaa ilmakuplat pois sekä tyrkkiä kulmat kiinni.

[Mile]

Pakko kommentoida tätä laminattijuttua.

Lasin määrä todellakin tekee sen lujuuden - hartsilla ei siinä ole kovin suurta osaa. Mutta laminaatti ei missään tapauksessa saa olla KUIVA! Ilma kun ei toimita hartsin virkaa, ja pienikin huokonen on aina vierhe ; ja mahdollistaa veden pääsyn laminaatin sisään ja jopa läpi - ja se kun ei ole venehommissa haluttu ominaisuus.

Kun tekee käsin, on parempi läträtä vähän liikaa kuin liian vähän hartsia. Tässä tulee se juttu, liika hartsi ei suinkaan heikennä sitä laminaattia ( kun sentään ollaan kohtuullisuuden rajoissa) - laminaatista tulee vaan sen liikahartsin verran paksumpi.

Tässä on sekoitettu pari asiaa; laminaatista mitattu lujuus joka mitataan voimana pinta-alayksikköä kohtaan ja sitten toisaalta taas sen laminaatin kestävyys, ts. "kokonais" lujuus
eli N/mm^2 eli MPa ja ne Newtonit. Kun ajatellaan laminaatin poikkileikkausta niin se on sitä lujempi mitä enemmän siinä on lasia eli N/mm^2 arvo on tapissaan , mutta laminaatti ei siitä heikkene yhtään vaikka siitä tekee paksumman,kunhan lasia on yhtä paljon, lisä hartsi vain paksuntaa sitä, mutta laminaatin lujuus ei laske, vaikka N/mm^2 lujuuden arvo laskeekin.

Otetaas betonilaatta; sekin on yhtä vahva kuin sen sisältämä määrä terästä ; nimittäin puhtaassa vedossa - eikä se heikkene vaikka sen päälle valetaan paksumpi kerros laastia.

Puun tai muiden huokoisten materiaalien pintaan laminoidessa ainakin ensimmäistä märkää kerrosta on syytä muistaa että puu imee melko paljon hartsia itseensä - ja aika hitaasti; siksi syytä tehdä melko märkää jotta hartsia riittää imettäväksikin - jottei laminaatista tule liian kuiva.

Mutta liika on aina liikaa; hartsi valuu pois ja lujitteet lähtevät valumaan tai kellumaan mukana ... ei hauskaa.

Lujitteiden kellumiselta välttyy kun ensin levittää reippaasti alle hartsia ja sitten kuivan kankaan tähän päälle. Pensselillä sivelee kunnes kangas kastuu läpi ja hartsi nousee päälle jos on tullakseen. nyt lisää hartsia sen verran että kangas kastuu kunnolla eikä kuivia kohtia jää. sitten toinen kerros kangasta ja sivellään kiinni edelliseen ja annetaan imeä itseensä hartsia edellisistä kerroksista. Viimeisen kangaskerroksen pintaan kunnon reipas kerros hartsia jotta pinta jää kiiltäväksi ja hartista märäksi.



Tämä juttu oli lähinnä epoksilla laminoimisesta ...

Jos tehtäisiin lentovempeleitä niin nyt märkä laminaatti pantaisiin käärinliinoihin ja siitä imettäisiin liika hartsi pois vakuumissa.