Primeri vesilinjan alapuolelle

[caracal]

Noniin, pohja on puulla ja kyllästetty, öljy alkaa olla kuivaa, ja suunnitellaan jatkoja.

Limisaumapurkkarin laudoitukseen lyijymönjä ensimmäiseksi, ja sitten primeri. Mutta mikä primeri? Hempelin Underwater Primer (ent Yacht Primer) on tuttua tavaraa ja oli tietenkin ensimmäisenä mielessä. Tuoteseloste kertoo siinä olevan sideaineena jotain kloorikautsua, ja lisäksi alumiinijauhoa. Vastaavia tuotteita on muillakin valmistajilla. Mutta sitten on myös bitumipohjaisia primereita, joita tarjotaan samaan käyttöön, esimerkiksi Epifanes Underwaterprimer, siinäkin on alumiinijauhoa. Löytyy myös bitumimaalia ilman alumiinia.

Osaako joku viisas telakkakemisti kertoa, mitä eroa näillä käytännössä on? Onko eroa vedenpitävyydessä (sitähän primerilla tässä kohtaa haetaan)? Tarttuvuudessa lyijymönjään tai soveltuvuudessa myrkkymaalin alle? Joustavuudessa puun ja limisaumojen eläessä? Miten reagoivat lämpöön eli kuumailmapuhaltimeen? (Ajattelen tässä perillisiäni, jotka aikanaan hoitavat venettä testamentissani määrättyjen ohjeiden mukaan )

Entäs valurautaköli? Maalinpoiston ja laikalla sivelyn jälkeen ajattelin ensin ruosteensyöjää, sen päälle lyijymönjä ja primeri. Vai olisko Zingasta mitään iloa tässä kohtaa? Ja kannattaisiko siinä tapauksessa jättää ruosteensyöjä pois? Ruosteensyöjän päälle voi maalata, mutta mulla ei ole hajuakaan, muodostaako se sähköisen eristeen. Sinkin kai olisi oltava suoraan raudan pinnassa toimiakseen anodina? Antaisiko Zinga suojaa kiveniskemiä vastaan? Ja onko kloorikautsu- ja bitumiprimereilla eroa kivelleajotilanteessa?

Yksi tyhmä kysyy enemmän kuin 10 viisasta vastaa...

[venealeksi]

Vastauksiin tarvitset tosiaan kemistin.

Kokemuspohjaisena tietona voin sanoa että YachtPrimer pysyy hyvin kuivuneessa lyijymönjässä kiinni.
Itsellä ollut parissa veneessä 6-10 vuotta nyt ja kummassakin on maalit tiukassa.
Sekä puussa että raudassa.
Pysynyt hyvin kiinni vaikka on hiukan kalliotakin hipastu.

Muista aineista ei kokemusta.
Aleksi

[kimsir]

Terve

Ruosteensyöjästä sellainen kokemus, että voi toimia hyvin ohuessa ruosteessa, jonka neste kastelee kokonaan. Olen havainnut joissakin käytöissä, että tuppaa jäämään ruosteen pintaan ja sitten alle jää kuivaa ruostetta, johon aine ei ole vaikuttanut. Itsellä sama homma edessä, joten asia kiinnostaa kovastikkin, mutta kokemusperäistä tietoa tarvittais Aleksin kokemuksen lisäksi.

Meri kutsuu messuilla Suomen Turussa eräs neljännessä sukupolvessa toimiva veneen veistäjä mainitsi, että raakaan pellavaöljyyn perustuva kylläste ei toimi, koska ei kuivu ja siksi irrottaa maalit:(

Missähän tapauksessa näin käy, jos kerran niin saattaa käydä?

Kuulemma aikanaan on käytetty ra-an pellavaöljyn sijasta pellavaöljy vernissaa, joka on imeytetty puuhun yhdessä lyijymönjän ja tärpätin kanssa märkää märälle teknikalla 80 paperilla karhennettuun puuhun ja siten on saatu vesitiivis pinta, eikä läpikyllästystä näin ollen tarvita. Pilssi mönjätään myös. Että tämmöistä mietittävää. Itse kun on tullut laitettua tuota raakaa pellavaöljyä enemmän kuin lääkäri määrää, joten hieman huolestuttaa maalien pysyminen pohjassa vesirajan alapuolella ehkä yläpuolellakin. Laajempaa kokemusta, kun näistä hommista ei tosiaan ole itelläkään.

Niin ja kaveri vielä kuittas, että puuveneharrastajat ovat raa-an pellavaöljyn käytön nostaneet esiin ja sitä on käytetty aiemmin pääasiassa työveneiden kyllästämisessä, koska niissä ei tummuminen/homehtuminen ole niin merkitsevää.

Tästähän on taidettu aiemminkin palstalla keskustella;), joten pitänee selailla keskusteluja ja muistuttaa itseä siitä, että raaka-pellavaöljy toimii oikeasti ja hyvin, koska niin monen kokemus sen kertoo, niin saa taas rauhalliset unet? Kaveri vielä lopuksi pohti epäillen tuon sinkkinaftenaatin toimivuutta homeen estämiseksi. Myös tätä kysymystä tässä lähiaikoina on palstalla pohdittu ja tuotu esiin, että esim. Sateenkaariperinnetaito ei enää käytä puuöljyssään sinkkinaftenaattia vaan jotain uutta homemyrkkyä, koska homeet muuttuvat vastustus-puolustuskykyisemmiksi. Mitähän se myrkky mahtais olla, jolla taistelu lahottaviasieniä ja homeitiöitä vastaan voitetaan, toistaiseksi?

Kimmo

[caracal]

Nuku Kimmo yösi vaan rauhassa, kyllä pellavaöljy kuivuu. Aikansa se ottaa, ja vaatii happea ja UV-valoa kuivuakseen.

Mun kokemus on enemmän lakan pysymisestä öljytyn päällä, ja olen ollut havaitsevinani, että pellavaöljylakka pysyy hyvin, vaikkei öljy edes olisi aivan täydellisesti kuivunutkaan. Kuvittelen, että kun ovat samaa ainetta, niin jotenkin synkkaavat keskenään, eikä hengittävä öljylakka sulje alla olevaa öljyä hermeettisen pullontiiviisti taakseen. Tällä ajatusmallilla pitäisi olla melko turvallista laittaa päällekkäin pöötä, vernissaa ja vernissapohjaista lyijymönjää.

Mahtaako lyijyllä mönjässä olla myös kuivumista edistävä vaikutus? Pellavaöljyn kuivikkeena käytetään lyijysikkatiivia, en tiedä millainen lyijyn yhdiste siinä on. Mun logiikkaan ainakin sopisi, että myös mönjän oksidi nopeuttaa kuivumista, mutta tämä on intuitiota ja uskomusta, ei todellakaan tietoa.

Mutta alkuperäiseen kysymykseen palataksemme, onko siis kukaan käyttänyt tai edes nähnyt bitumipohjaista maalia? Onko se niinkuin pikeä vai kuivuuko maalin tavoin? Voiko sitä hioa?

[riskila]

Minulla on vain huonoja kokemuksia Hempelin alumiinimaalista kahdessa veneesssäni.

"UIVELO":ssa oli pellavaöljykyllästys, lyijymönjä, alumiinimaali ja pehmeä myrkkymaali. Alumiinimaalista kuoriutui noin puolet kolmena peräkkäisenä vuotena.

"SUULA":ssa on pellavaöljy, alumiinimaali ja pehmeä myrkkymaali. Alumiinimaalista kuoriutui kahtena vuotena noin puolet. Nyt en enää aio moista mönjää sutia vaan aion laittaa raapimisen ja hionnan jälkeen vanhaa kunnon FERREX:iä, vaikka siinä ei enää ole lainkaan lyijymönjää. Myrkkymaalin jätän myös pois ja nostan veneen keskikesällä ylös pohjan pesua varten.

Olenko tehnyt jotakin väärin ?? Kyllästys on varmaan kuivunut riittävästi ja kylkien UNICA-lakkaus on säilynyt moitteettomana.

[venealeksi]

[quote="caracal"]
Mahtaako lyijyllä mönjässä olla myös kuivumista edistävä vaikutus? [/quote]

Tietääkseni mönjä tehdään yleensä vernissaan. Jonka takia se kuivuu.
Voihan siinä olla kuivaajaa mukana myös.

Aleksi

[MÖsteri]

Moi.

Olipa kummaa tietoa Kimsirin tapaamalla veistäjällä, toki kunnioitamme hänenkin osaamistaan.

Mutta eiköhän pellaöljy vielä tänäkin vuonna toimi. Kyllä sekin kuivuu, kuten kuivuu vernissa ja tervakin. Kullakin aineella vaan on oma aikansa, ja pellavaöljy voi olla hitain noista kolmesta, vaikkei sekään aina ole varmaa. Vernissa muistuttaa enemmän lakkaa, kun sen antaa kuivua, niin tulee selvä pinta puun päälle. Pöö taas useammin imeytyy puuhun, paitsi jos ei ole imeytyäkseen, silloin sekin lopulta jähmettyy puun päälle. Mäntytärpätillä voi saada aikaan kuivumista, ainakin vernissa ja Oulu-tärpätti ikäänkuin kuivuvat yhdessä. No, jos jättää pöötä purkkiin pöydälle, niin joskus juhannuksen jälkeen se on jo aika jämähtyänyttä. Vernissa taas toimii kuivuvana esim ikkunakitissä, joka tehdään liitujauhosta ja vernissasta. Se kuivuu ainakin pinnalta, mutta on muuten aika pitkäänkin joustavaa. Samaa sösssöä voi jatkaa asennustahnaksi veneeseen, kun lisää tervaa ja vaselilinia. Tällaisella tatinalla tiivistelin paatissa jotain pulttauksia vuosia sitten, ja en tiedä oliko hyvä, mutta vieläkin tulee hyvä fiilis sitä ainesta muistellessa.

Käytännön puuveneilyssä tulee aina vastaan kai se, että aikaa ei ole keväällä mitenkään rajattomasti odotella jonkun öljyn kuivumista. Jos veneen haluaa toukokuun 15. mennessä vesille, niin kyllästelyä pitää tehdä helmikuussa. Ja siitä tahti vaan kiihtyy. Nykyään kun ei varmaan monella ole aikaa tai paikkaa hieroa venettä kotipihalla aina muiden seipääntervailujen ohessa, niin tulee yhteentörmäys ihmisen ja aineiden aikataulujen välillä. Voi olla, että ammattiveistäjäkin on aikoinaan tykännyt vernissasta juuri siksi, että se on ollut nopeammin valmis. Kun esimerkiksi kannellinen reilun 8 metrinen tasasauma fiskari tehtiiin aikoinaan Hiittisissä välillä tammikuu-heinäkuu valmiiksi, niin ei siinä pitkää aikaa jäänyt kyllästelyyn. Usein kyllästelyä paranteli tilaaja itse jälkeenpäin.

Petronillaan (pikkufiskari) olen vuodesta 2006 saakka käyttänyt pohjaan kyllästeeksi pellavaöljy-sinkkinaft-tärpätti&loraus tervaa -kyllästettä. Kyllästetyn puun kuivuttua olen sutinut päälle tavallista Rostexia pari kerrosta, ja sen päälle hempelin, blakesin tai bilteman myrkkyä. Tämä kokonaisuus on toiminut ongelmitta, maalit ei liikoja irtoa painepesurillakaan. Ja sitten kun alkaa irtoilla, niin syksyllä kuumailmalla ja skrapalla puu esiin, karkea hionta, ja uusi kierros. Uusintaa on joutunut tekemään oikeastaan vain yhdelle kohtaa perästeevin alapäässä, se on tehty aivan onnettoman harvasyisestä männynretaleesta. Lyijymönjää olisi kiva kokeilla, mutta siinä hirvittää myrkyllisyys ja työläys sitten kun sen haluaa saada puusta irti.

Toi että home tulisi myrkylle vastustuskykyiseksi... se kuulostaa vähän antennihommilta, ei tässä sentään minkään sairaalabakteerin kanssa olla kamppailemassa. Eiköhän home pysy kurissa tuuletuksella ja säännöllisellä huollolla. Muutenkin nämä prosessit on pitkiä, puuvenettä hoidellaan vuodesta toiseen kiertävässä syklissä, ihan kuin luonto..

[Roadmonster]

Tuosta homeesta, muutamia vuosia sitten jouduttiin Suomessa muuttamaan talomaalien koostumusta, kun tuli home-ongelmia.
Syynä oli tämä nykyisin yleinen pitkä märkä syksy.
Kun syksy alkaa syyskuusta ja loppuu vasta joulun jälkeen, kerkiävät homeet itämään paljon paremmin kuin ennen.
Samaa voi olla veneidenkin kanssa, kun ne kuitenkin nostetaan suunnilleen samoin kuin ennenkin, mutta ei tule pakkasta joka lopettaisi homeiden touhut. Kaikki veneet eivät kuitenkaan ole katon alle telakoituina, vaan ihan vaan kotipihassa nurmikon päällä. Kun sataa jatkuvasti pitkän aikaa niin ei se vene välttämättä kuivu niin hyvin kuin pikku pakkasessa.
Itse kemikaaleista en osaa sanoa, mikä toimii minkin kanssa.

[caracal]

Laitoin tänään tiedustelun Epifanesille Hollantiin ja pyysin vertaamaan kloorikautsu- ja bitumipohjaista primeria eri ominaisuuksien suhteen. Eipä mennyt kymmentä minuuttia kun puhelin pärähti ja ystävällinen kaveri vastaili auliisti kysymyksiini! Tätä minä kutsun palveluksi.

Ja sain tietää, että bitumimaali (Epifanes Underwater Primer) on sitkeämpää kuin kloorikautsumaali (esim. Hempel Underwater Primer), eli periaatteessa siis sopii elävän ja muotoaan muuttavan alustalle paremmin. Se, ratkeaako pinta limien irvistäessä riippuu tietenkin siitä, kuinka paljon rakoa syntyy, mutta paremmin venyy kuin kloorikautsumaali.

Bitumimaali sopii perinteisen lyijymönjän tai öljytyn pinnan päälle, ja sietää päällensä useimmat myrkkymaalit. Joku oma ohennin Epifanesilla on, mutta lakkabensiiniin liukenee.

Suositteli 4-5 kerrosta vedenpitävän kalvon aikaansaamiseksi. Vedenpitävyys samaa luokka kuin kloorikautsumaalilla.

On jokseenkin pehmeä ja tukkii hiomapaperin välittömästi. Pehmenee lämmössä ja on poistettavissa lämmön avulla. Toisaalta Träbåtsakutenin hakutoiminnolla löytyi väite, että pakkasessa on taas mukavan haurasta, eli saattaisi olla silloin hiottavissa tai kilkuteltavissa irti. Tosin ei vaadi hiontaa ennen seuraavaa maalikerrosta, joten hiomisen tarve syntyy jostain muusta, esimerkiksi paikallisen vaurion röpelöisestä reunasta tms. Sellaisessa tilanteessa voi joutua kikkailemaan.

Sisältää liuottimia, jotka purevat myös pehmeisiin tiivistysmassoihin kuten Proof, Tät ja Ettan. Maalaamista sellaisen päälle ei siten suositella. Sama tilanne on kyllä myös Hempelin Underwater Primerilla, ja olen sitä sutinut onnistuneesti limin nurkkiin, joissa on Ettania. Tekniikkalaji

Sitkeytensä johdosta sietää raapimista paremmin kuin kloorikautsumaali, kivilleajoa ei silti suositella...

Kuulemani perusteella taidan kokeilla Epifanesia Bettanin pohjaan. En ole löytänyt primeria suomalaisilta myyjiltä, jotka Epifanesin lakkoja myyvät, joten ilmeisesti Toplichtilta tilailen. Jos joku muu innostuu ja haluaa tilata kimpassa niin yv:tä aika pikapuolin.

Kysymysmerkkejä jäi siis enää kölin ruostesuojauksen kohdalle. Ruosteensyöjään uskon, kun pinta saadaan suht puhtaaksi, mutta laitetaanko sen päälle lyijymönjä vai Zinga vai molemmat ja missä järjestyksessä? Saa esittää teorioita ja ehdotuksia, vai pitäisikö siirtää tuonne sähköpuolelle nämä spekulaatiot?

[matti]

Terve

Meri kutsuu messuilla Suomen Turussa eräs neljännessä sukupolvessa toimiva veneen veistäjä mainitsi, että raakaan pellavaöljyyn perustuva kylläste ei toimi, koska ei kuivu ja siksi irrottaa maalit:(

Missähän tapauksessa näin käy, jos kerran niin saattaa käydä?

Kuulemma aikanaan on käytetty ra-an pellavaöljyn sijasta pellavaöljy vernissaa, joka on imeytetty puuhun yhdessä lyijymönjän ja tärpätin kanssa märkää märälle teknikalla 80 paperilla karhennettuun puuhun ja siten on saatu vesitiivis pinta, eikä läpikyllästystä näin ollen tarvita. Pilssi mönjätään myös. Että tämmöistä mietittävää. Itse kun on tullut laitettua tuota raakaa pellavaöljyä enemmän kuin lääkäri määrää, joten hieman huolestuttaa maalien pysyminen pohjassa vesirajan alapuolella ehkä yläpuolellakin. Laajempaa kokemusta, kun näistä hommista ei tosiaan ole itelläkään.

Niin ja kaveri vielä kuittas, että puuveneharrastajat ovat raa-an pellavaöljyn käytön nostaneet esiin ja sitä on käytetty aiemmin pääasiassa työveneiden kyllästämisessä, koska niissä ei tummuminen/homehtuminen ole niin merkitsevää.

Tästähän on taidettu aiemminkin palstalla keskustella;), joten pitänee selailla keskusteluja ja muistuttaa itseä siitä, että raaka-pellavaöljy toimii oikeasti ja hyvin, koska niin monen kokemus sen kertoo, niin saa taas rauhalliset unet? Kaveri vielä lopuksi pohti epäillen tuon sinkkinaftenaatin toimivuutta homeen estämiseksi. Myös tätä kysymystä tässä lähiaikoina on palstalla pohdittu ja tuotu esiin, että esim. Sateenkaariperinnetaito ei enää käytä puuöljyssään sinkkinaftenaattia vaan jotain uutta homemyrkkyä, koska homeet muuttuvat vastustus-puolustuskykyisemmiksi. Mitähän se myrkky mahtais olla, jolla taistelu lahottaviasieniä ja homeitiöitä vastaan voitetaan, toistaiseksi?

Kimmo

Kimmo tuossa pari rauhoituskuvaa, ei ole pahemmin sisältä homeessa, eikä ole pohjasta maalit lähteneet lepeinä vaikka on raakaa pellavaöljyä se n.200l laitettu.


Mitä hittoa dropboksi ei pelaa????????

[kimsir]

Tervehdys

Tosi hyvältähän nuo Matin veneen pinnat näyttävät. Muistelen myös muitakin vastaavia kuvia nähneeni ja juttuja lukeneeni palstalla muista veneistä, joissa raakaan pellavaöljyyn perustuva kylläste on ollut se suoja-aine kosteutta vastaan ja hyvin on toiminut, joten itse en pysyty kyseenalaistamaan menetelmää vaan olen luottavainen muiden kokemuksiin.

Se on vaan niin, kun ammattimiehet arvostelee, niin amatööri vapisee:) Kaveri tosin edusti ja myi Epifanesin kyllästettä, joka on "parempaa kuin Ovatrol, koska on paksumpaa", joten oliskohan sillä vaikutusta mielipiteen muodostamisessa?

Käsittääkseni lyijyllä on pellavaöljyä kuivattava vaikutus. Aikoinaan on ollut lyijysikkatiivi niminen aine ja sitä on myyty kuivikkeeksi pellavaöljymaaleihin. Ilmeisesti aine on toiminut myös jonkin asteisena homemyrkkynä maaleissa.

Itse olen käyttänyt lyijymönjästä erottunutta tärpätillä ohennettua vernissaa joihinkin saumakohtiin (steevin ja lautojen päiden sauma) lisäämään suojaa hometta ja lahoa vastaan. Sekoitin myös Walle Viking liitukittiin lisää liitujauhetta ja ohensin hieman lyijymönjästä otetulla vernissalla ja vaikuttaa siltä, että kitti kuivuisi jonkin verran nopeammin, kuin kitti ilman "lyijyrikastusta". Jostain osui silmään juttu, jossa venekitti on tehty lyijymönjään ja päätin varioida menetelmää.

Mösteri täydensi hyvin tätä kyllästysasiaa.

Olis kiinnostavaa kuulla kokemuksia, joissa pellavaöljy ei ole toiminut ja erityisesti analyysiä siitä miksi se ei ole toiminut kyllästeenä ja/tai maalinalustana. Mielssä tuo Riskilän pohdinta.

Viime syksyn-talven pitkä kosteusjakso tosiaan homehdutti mun kaarihallin kaaret (uudet laudat) aika vinkeesti mutta veneessä/pellavaöljykyllästeessä ei ole havaittavissa minkäänlaista homeelta vaikuttavaa ilmiötä, joten toistaiseksi kaikki hyvin:)


Kimmo

[MÖsteri]

Ainakin yksi mikä ei toimi, on se että maalaa tai lakkaa liian pian pellavaöljyllä ja tärpätillä kyllästettyä pintaa. Kerran kävi kölipuuta maalatessa niin, että rostex kuivui, mutta sitten alta alkoi puskemaan joku näistä aineista ulos. Lopputulos oli, että pinnassa oli herneenkokoisia kuplia ulospäin. Se homma meni uusiksi, eli skarapalla pinta puhtaaksi. Siihen suttasin muutaman päivän vernissaa ja tärpättiä, ja lopuksi pyhin ylimääräiset pois, ja annoin kuivua varmaan viikon kevätkeleillä. Sen jälkeen maalit taas pysyi.
Vastaava kävi tutun tutulla puutarhapöydän kanssa, oli sutinut pöydän jollain missä oli myös tärpättiä, ja sitten lakkasi päälle tonkinosilla. Kun pöytä oli vielä auringonpaisteessa, niin jokin kaasuuntui lakan alla, tehden kuulemma isojakin kuplia lakkaan. (kaveri käytti vertailuna "ilmapalloja")

En tiedä, mutta arvaan että esim lyijymönjä taas menee melko huoletta tällaiseen märkäänkin pintat, koska se on samaa "tuoteperhettä"...

Mutta ei noita ongelmia ole tullut, kun on antanut kyllästyksen kuivua riittävästi, ja esim mäntytärpätillä näyttäisi olevan kuivaava(kin) vaikutus.

Toinen mikä on pellavan suhteen ei niin kivaa, on se kun veneen pohjalle jämähtää mihinkään imeytymätöntä pellavaa paksuksi tatinaksi. Tai kun keväällä ostettu suosikkilakkasuti löytyy heinäkuussa hyytyneen pöö-purkin pohjalta..

[Roadmonster]

Kysymysmerkkejä jäi siis enää kölin ruostesuojauksen kohdalle. Ruosteensyöjään uskon, kun pinta saadaan suht puhtaaksi, mutta laitetaanko sen päälle lyijymönjä vai Zinga vai molemmat ja missä järjestyksessä? Saa esittää teorioita ja ehdotuksia, vai pitäisikö siirtää tuonne sähköpuolelle nämä spekulaatiot?

Kummastako sinä nyt puhut, Ruosteen muuntajasta, vai ruosteen poistajasta?
Ruosteen muuntaja (esim. CRC Rust Convert) on sellainen tuote joka muuntaa ruosteen kemiallista koostumusta siten, että se ei jatka ympärillä olevan raudan/teräksen ruostuttamista. Ennen näiden tuotteiden käyttöä pitää irtoruoste poistaa pinnoilta. Käsitelty pinta pitää myös hioa ennen muuta käsittelyä. Se Zinga tms. sinkkipohjamaali käy kyllä tuon päälle ja sen yli sitten joku pintamaali.
Ruosteen poistaja on yleensä happoihin tms. perustuva tuote. (esim. CRC Rust Off) nämä tosiaan poistavat "syövät" ruosteen pois ja jättävät vesipesun jälkeen jäljelle puhtaan metallipinnan, joka pitää heti käsitellä vaikka sinkkipohjamaalilla ettei ruostu uusiksi. Mä en tunne tuon lyijymönjän koostumusta tarkemmin, onko sen tarkoitus suojella pohjaa kasvustolta vai mikä?
Vähän niinkuin ns. anti fouling - maali? Joita kuttaperkkaveneiden pohjassa käytetään.
Sittenhän sen Lyijymönjän paikka on tietenkin ulommaisena, jos noin on.

[caracal]

Puhun aineesta, jota myydään esimerkiksi kauppanimellä Noverox tai Biltemassa Ruosteensyöjä
http://www.biltema.fi/fi/Autonhoito/Ruo ... oja-36189/" onclick="window.open(this.href);return false;
Se siis tekee jotain ruosteelle kemiallisesti (pelkistää ) ja sen päälle voi maalata, sitä ei pestä pois. Ja kun siitä kerran jää pintaan jää kerros jotain, ihmettelen, onko sillä vaikutusta sinkin antamaan suojaan, eli onko sinkki ja rauta silloin galvaanisessa kontaktissa? Ja pitäisikö niiden olla?

Lyijymönjä on pellavaöljyvernissaan tehty maali, joka sisältää pigmenttinä lyijyoksidia Pb3O4=mönjä. Sitä käytetään puun pinnalla lahonsuojana, koska lyijy myrkyllisenä torjuu elollisia olioita. Se on myös vanhastaan tunnettu korroosiosuoja raudalle/teräkselle, en tiedä tarkkaan mihin kemialliseen metkuun tämä perustuu. Kai se uloimpana kerroksena eliöitäkin torjuisi, muttei sitä siihen käytetä, taitaa olla liian myrkyllistä luonnolle?

Ja se nyt on selvää, että irtoruoste kopistellaan pinnasta pois, jopa yritetään kynnet verillä raapia sitä tiukemmassakin istuvaa irti. Mutta valurauta lienee niin huokoista, että aina sinne koloihin pieniä ruosteenalkuja jää. Niitä tuskin pystyy mekaanisesti putsaamaan.

[caracal]

Photo0091.jpg

Okei, alustavia kokemuksia Epifabesin bitumipohjaisesta Underwater Primerista.

Kun purkin avaa, näkyy, että sideaine on tummaa, öljymäistä. Sekoittamisen jälkeen harmaata, alumiinihileet kimaltelee. Muistuttaa paljon Hempelin primeria, mutta enemmän pronssin sävyinen, jos Hempeliä luonnehtisi hopeaksi. Tuoksu mieto, aavistus jäteöljyä, tärpättiä ja tervaa. Makua en testannut.

Siveltävyys mainio. Ohensin kaikkia viisi kerrosta pienellä määrällä lakkabensiiniä, jolloin oli kevyempi levittää. Ei kuivahtanut käsiin kuten tinnerimaalit, vaan antoi työskennellä kaikessa rauhassa, eikä välillä tarvinnut ohentaa lisää. Maalasin huhtikuun lopulla maalattiahallissa, jossa oli silloin vielä miellyttävän viileää, +5 .. +15C. Levitin telalla ja siveltimellä, teloja oli mohair tai mohairjäljitelmä, oikein hyvä, sekä joku sellainen moderni pörröisempi, mitä lie mikrokuitua tms, keltaisia raitoja valkoisella. Siitä en oikein tykännyt, mutta lienee makuasia. Luonnonharhassivellin toimi hyvin. Maalatessakin käryt maltilliset, en viitsinyt laittaa maskia (viidelle kerrokselle Hempelin primeria olisin ilman muuta vetänyt nassen naamalle.) Vuorokaudessa kuivui hyvin valmiiksi seuraavaa kerrosta varten.

Primerin alle mulla jäi Brava lyijymönjää ja osittain myös "kotipolttoista", jonka kuivuminen olikin huomattavan hidasta. Siististi se sinne alle jäi, mutta vähän pelkään että voi ruveta vielä elämöimään, jos ei ollut kaikin paikoin aivan täysin kuivaa. Se nähdään.

Ainoa harmi matkassa oli sitten myrkkymaali, Internationalin Cruiser Eco, jonka ärjyt tinnerit purivat pehmeään primeriin niin, että limin nurkista maali pullistui kuplille. Tuote on kuitenkin tarkoitettu juuri myrkyn alle ja valmistajan mukaan "sopii useimpien antifouling maalien kanssa käytettäväksi", joten kai sille sopiva löytyy kun hakee. Primerina tuo tuntui niin mukavalta, että ennemmin etsin uuden myrkyn kuin vaihdan primeria.

Syksyllä nähdään, miltä pohja näyttää.