mänty/mahonki-64

Yleistä keskustelua puuveneisiin liittyvistä asioista.
Vastaa Viestiin
isomakke
Viestit: 52
Liittynyt: 19.04.2003 9:27
Paikkakunta: Turku

mänty/mahonki-64

Viesti Kirjoittaja isomakke » 19.04.2003 10:14

Moro venekansa.Olen hankkinut tasaperäisen-64 rakennetun mänty/mahonki veneen.Vene on seissyt liian kauan(9 vuotta)ja päässyt huonoon kuntoon.Etukansi on päässyt aivan harmaaksi enkä oikein tiedä miten mahongin värin saisi palautettua,käsittääkseni pinta ei ole kovin paksu eli ei kai sitä voi loputtomiin hioakkaan.Jos käytetään pigmennttiä niin lisätäänkö sitä öljyyn vai lakkaan?Entä takakansi,aurinko on polttanut selvän rajan puoleenväliin kantta,josta peite alkaa.Onko konsteja saada kansi kauttaaltaan samanväriseksi?Vielä jatkuu;kannen kiinnitys ruuvien päällä on ollut jotain vaaleanpunertavaa kitintapaista töhnää,joka lähtee nyt skrapatessa irti.Tietääkö joku mitä tämä aine on vai onko parempia vaihtoehtoja?
Kysyttävää olisi paljon enemmänkin,mutta näistä olisi tässä vaiheessa paljon apua,kaunis ajatus on saada vene kuitenkin vesille tänä kesänä.t:Makke

Pekka Huhta
Viestit: 936
Liittynyt: 14.04.2003 10:33
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Viesti Kirjoittaja Pekka Huhta » 20.04.2003 11:17

Kuulostaapa savotalta jos aiot sen saada tälle kesälle vesille. Älä haukkaa liian isoa palaa kerralla.

Rungon kunnosta et sanonut vielä mitään, noin pitkään seisseessä veneessä se on yleensä se kaikkein kamalin paikka ja lakka- tai maalipinnat pitäisi luultavasti uusia joka tapauksessa. Muuten käy niin että pintakäsittely rapisee mereen ennen kauden puoltaväliä ja savotta sen kun pahenee ensi kevääksi.

Jos rungon pintakäsittely ei ole hilseillyt, niin ensiavusta ensimmäiselle kesälle voi selvitä paikkaamisella ja kerroksella tai parilla maalia tai lakkaa.. Joka tapauksessa kokemus on osoittanut ettei pitkään seisseen veneen maalit pysy kyljessä kiinni kesää pidempään oikeassa käytössä.

No, kysymyksiin: mahongin harmaudesta pääsee eroon hiomalla oikean värin esiin. Jos yrität lakata sitä harmaantunutta pintaa, niin se muuttuukin lakalla kasteltuna mustaksi, eikä siinä mikään petsaus tahdo auttaa. Eli pinta pitäisi kyllä hioa. Viimeisten epätasaisuuksien peittämiseen voi käyttää petsiä varovasti. Vesipetsit eivät oikein kestä valoa, niin että paras vaihtoehto on joku kaupallisesti sekoitettu valmis venepetsi (Rylard, Hempel, International).

Jos kansi on ollut mahonkivaneria, niin sitten ollaan kamalilla vesillä, jos vaneri on harmaantunut, niin sitä ei yleensä saa siistiksi hiomatta sitä puhki.

Takakannella sama juttu: koko kannelta lakka pois ja hiontaa kunnes väri on tasainen. Harmaantunut puu on pilalla, sen maskeeraaminen ei onnistu vaan se on saatava pois.

Kiinnitysruuvien kohdalla oleva "töhnä" on luultavimmin ollut liitukittiä. Jos se on kumimaista ja venyvää niin se saattaa olla jotain jälkeenpäin lisättyä Sikaflexiä, mutta oikea aine on liitukitti. Jos se lähtee murenemalla pois ja irti skrabatessa, niin liitukitiltä se kuulostaa, sen elinikä on siinä vähän toistakymmentä vuotta kannessa. Kiteistä löytyy asiaa osoitteesta http://www.puuvene.net/tohtori/liimat.html

Pitää näköjään kaivaa tuon liitujauhokitin ohje esille jostain Olen joskus kirjoittanut useamman sivun jutun liitukitin tekemisestä, mutta ei ole sitä paperia tässä käsillä. Yritän kaivella sen esille ja laittaa tähän kunhan pääsen oman koneen ääreen.

Lueskele muuten Puuvene.netin juttujen lisäksi noita Puuvenetohtorin vastauksia, niissä on paljon hyviä vinkkejä.

Pekka

isomakke
Viestit: 52
Liittynyt: 19.04.2003 9:27
Paikkakunta: Turku

mänty/mahonki-64

Viesti Kirjoittaja isomakke » 20.04.2003 22:57

Kiitos neuvoista.Ruffien kannet näyttää olevan mahonkivaneria,takimmaisen onnistuin tänään hiomaan puhki.Itse etukansi näyttää kyllä kestävän rajumpaakin työstämistä ja kyllähän sieltä se mahongin värikin löytyy.En tiedä,pitää varmaan maalata noi ongelmapaikat.Runko on säilynyt ihmeen hyvänä,lakkapintaa pitää paikkailla sieltä täältä ja koittaa turvottaa raot umpeen,mistä seuraakin lisäkysymyksiä.Onko kokemuksia minkälevyiset raot on mahdollisuuksien rajoissa,koska jos on pakko käyttää sikaflexia sitä olisi helpompi laittaa ennen turvottamista.Omassa vekottimessa 3-4mm tällä hetkellä,tasasaumainen ja onneksi sain sen tänään pois auringosta.

Jommi
Viestit: 245
Liittynyt: 15.04.2003 0:10
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Jommi » 22.04.2003 1:53

Pekan esittämien hyvien näkökohtien jälkeen, ja lisäksi, ehdottaisin että ei kadotettaisi näkyvistä sitä perimmäistä asiaa, että vene on ennen kaikkea käyttöesine. Jos se on rakennettu käyttökelpoiseksi vuonna -64 sen aikaisin menetelmin niin se saadaan samoin menetelmin käyttökuntoiseksi vuonna 2003.

Voi olla, että tietyt asiat voidaan ratkaista paremmin nykyaikaisin tiivistys- ja pintakäsittelymenetelmin, mutta mielestäni niihin ei pitäisi ihastua vain siksi että ne ovat uudempia. Vaarana on, että ne nähdään oikoteinä, jotka sitten loppujen lopuksi eivät tee veneestä parempaa eivätkä edes yhtä hyvää kuin se oli alunperin.

Tässä katsannossa on ehkä aivan yhdentekevää, onko puu lakattu vai maalattu. Pääasia että puu on suojattu. Mielestäni maali on aina parempi suoja kuin lakka. Suomessa lakataan puuveneitä samasta syystä kuin muuallakin, eli siksi että halutaan kauniin puun näkyvän, kun on kerran puuvene. Täällä se on mahdollista siksi, että täällä saadaan melko vähän ultraviolettisäteilyä verrattuna eteläisempiin maihin. Suomessa puuveneen ikään kuin "pitää olla" lakattu. Esim. Karibialla sen pitää olla maalattu, käytännön syistä.

Jos siis mahonkivaneri on harmaantunut, on täysin järkevää vain hioa se ja sitten maalata. Vene on edelleen kaunis vaikka kaikki hoidon puutteessa harmaantuneet pinnat käsiteltäisiin samoin.

Uskaltaisin ehdottaa että tekisit ensin kaiken sen mikä tekee veneestä käyttökelpoisen ja turvallisen, ja saattaisit kannen siihen kuntoon että se ei vuoda.

Onnea projektille. Suomalainen fiskari on aina kaunis kun se on kunnossa!

Jommi
Viestit: 245
Liittynyt: 15.04.2003 0:10
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Jommi » 22.04.2003 21:18

Unohtuivat ne pohjalautojen raot. Älä missään tapauksessa laita niihin mitään vähänkään kovettuvaa massaa, vaan turvota ne umpeen. Jos ne eivät jostain syystä turpoaisi umpeen, niin käännytään sitten Pekan puoleen; keinoja on.

Jos vene olisi omani niin maalaisin pohjan valmiiksi (nyt kun se on kuiva), myrkymaalia myöten. Sitten esim. märkää säkkikangasta tms. sisäpuolelle. Kastele lisää aina tarvittaessa. Raot menevät umpeen viikossa. Elleivät mene, laske vesille ja pane pilssiin automaattinen uppopumppu jos näyttää välttämättömältä. Lähiviikot näyttävät, jäikö vuotoja. Niiden korjaustapa riippuu vuotokohtien sijainnista.

Ruuvinkolojen kittaamisesta sanoisin vielä, että ellet halua tehdä omaa niin osta kaupasta valmista pellavaöljykittiä. Sitäkin voi värjätä maalikaupasta saatavilla pigmenteillä, mutta jos päälle tulee maalia niin ei tietenkään tarvitse. Maalaa kuitenkin ensin ruuvinkolot jottei kitin pellavaöljyä siirry kitistä puuhun.

Kysele vain lisää nyt kun kerran päästiin vauhtiin. Yritetään saada se vene vesille.

Pekka Huhta
Viestit: 936
Liittynyt: 14.04.2003 10:33
Paikkakunta: Espoo
Viesti:

Vesillelaskuneuvoja

Viesti Kirjoittaja Pekka Huhta » 23.04.2003 9:25

Kirjoittelin tuossa jutun "rantaraadon" vesillelaskusta, löytyy osoitteesta http://www.puuvene.net/phuhta/artikkeli ... elasku.htm

Pikaiseen kokoon kursittu, pitää varmaan vielä ehtiessä kirjoittaa erillinen artikkeli näistä erilaisten kittien eroista ja kaikesta muusta mitä saumoihin voi laittaa.

Se tosiaan on ihna hyvä maalata valmiiksi nyt ja kuhkia niiden saumojen kanssa myöhemmin. Tällaiset pitkään kuivilla olleet voi aina pitää erikoistapauksina, kittaamaan kannattaa tosiaan ruveta jos ensi keväänäkin on samanlainen rakosavotta edessä.

Siitä kaupan pellavaöljykitistä muuten: se on aika tolkuttoman löysää. Sen kuuluisi olla paljon jämäkämpää, niin että sitä leivotaan ja lämmitetään kämmenessä niin että se saadaan kitattua siististi ruuvinreikään. Nykyihminen kun ei halua käsiään sotkea niin maalikaupan kitti on valmiiksi lastalla levitettävää. Siiihen voi lisätä pigmenttiä ja siihen pitäisi lisätä liitua, mutta toisaalta silloin tuoreen kitin tekeminen itse on paljon helpompaa. Värin sotkeminen valmiiseen kittiin on hankalaa, tasaisen värin saaminen vaatii aika tavalla vaivaamista.

Pekka

Northling
Viestit: 2755
Liittynyt: 23.04.2003 11:16
Paikkakunta: Pori
Viesti:

Re: mänty/mahonki-64

Viesti Kirjoittaja Northling » 23.04.2003 11:29

Moi

Vastaus kysymykseesi:

"Onko kokemuksia minkälevyiset raot on mahdollisuuksien rajoissa,koska jos on pakko käyttää sikaflexia sitä olisi helpompi laittaa ennen turvottamista.Omassa vekottimessa 3-4mm tällä hetkellä,tasasaumainen"

Missään tapauksessa ei saa laudan halkeamaan laittaa sikaflexia tai muuta "kovettuvaa" massaa tai epoxy täyttöliimaa, se jatkaa laudan halkeamaa molemmista päistä kun lauta turpoaa. Paras on jyrsiä kolo ja liimata samaa puuainesta tilalle. Jos em. ei ole mahdollista paras "pikakorjaus" tulee hempelin Proof 10-massalla. Sillä olen täyttänyt 10 mm raon niin ettei se vesille laskiessa vuoda ja kun vene turpoaa ja rako puristuu umpeen niin kitti puristuu halkeamasta pois koska se ei kovetu koskaan. Seuraavana keväänä joutuu kittiä laittamaan taas lisää mutta se on helppoa.
PS. Yllä oleva teksti on minun näkemykseni asiasta, eikä välttämättä edusta yleistä näkemystä. Sinulla on oikeus olla eri mieltä. Pidätän oikeuden muuttaa käsitystäni. Scylla Ottiliana, https://www.youtube.com/ottilianasailing

isomakke
Viestit: 52
Liittynyt: 19.04.2003 9:27
Paikkakunta: Turku

mänty/mahonki-64

Viesti Kirjoittaja isomakke » 23.04.2003 23:09

Sikaflexista sen verran että jostain puuvene sivulta sain vinkin että Sika 291 soveltuu rakojen täyttämiseen ja soitin Sikaneuvojalle ja häneen mukaansa 291 on juuri puuveneen pinnanalaisten saumojen tiivistykseen.No joka tapauksessa mulla on tota ainetta pahvilaatikollinen,,mutta koitan kuitenkin ensin turvottamalla.Sanomalehdet on nyt olleet kolmatta päivää pilssissä,mutta ei hyvältä näytä ainakaan tässä vaiheessa,ämpärillisen kun paiskaa sisään niin juuri ja juuri kun ryntää äkkiä ulos ehtii nähdä viimeisten tippojen tippuvan.No kai se siitä.Myrkkyväriä en ole vielä vetänyt kun purkinkyljessä lukee max30 vrk vesille laskuun ja aikataulut taitavat vähän venähtää...ylärakenteiden lakkaus,moottorin asennus,sähköt hapantuneet uppoamisen jäljiltä jne..

Jommi
Viestit: 245
Liittynyt: 15.04.2003 0:10
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Jommi » 25.04.2003 0:03

Voi olla että nyt kannattaisi tehdä kaikki muut hommat pois ja jättää pohjan turvottaminen siksi kunnes tiedät että vene alkaa olla valmis vesillelaskuun.

Sikasta ja polyuretaanimassoista yleensä voi huoletta sanoa että kun niitä käytetään puuveneissä, niin puolet käytöstä on kyllä tuotteen väärinkäyttöä. Tyypillinen laudan halkeama joka saattaa elää puun kosteusvaihteluiden myötä ei ole sellainen "sauma" johon nämä aineet on tarkoitettu. Kahden pohjalaudankin välinen sauma on sellainen vain jos sauma erityisesti valmistellaan tällaista saumausta varten, mieluimmin jo veneen rakentajan toimesta. Polyuretaanimassa puuveneen vedenalaisissa osissa tuottaa melkein aina pettymyksen.

maik
Viestit: 41
Liittynyt: 01.05.2003 20:39
Paikkakunta: uusikaupunki
Viesti:

Viesti Kirjoittaja maik » 01.05.2003 20:48

tämä varmaaan tulee jo liian myöhään ja veneesi on jo vedessä ,

mutta sanonpa kuitenkin tosta turpoamisesta että kyllä oma puuveneeni on nyt toista päivää vedessä ja 1,5 cm halkeama on nyt turvonnut n. 2 mm suuruiseksi laiton proof 10 haavaan kylläkin ennen vesille laskua ja
muutamaan muuhunkin saumaan . veneen kyljessä vesilinjan yläpuolellakin oli melkein 2 cm suuruinen halkeama keskellä lautaa ja se on jo mennyt kokonaan kiinni sitä tosin turvottelin anopin räsymaton avulla...
nyt veneen automaatti pilssi käy enää tosi harvoin että kyllä kaikki peloittelut olivat aivan turhia..(joudut vaihtamaan lautoja yms.)

käy katsomassa projetin kulkua www.uusikaupunki.fi/~mikavir
päivitän ensiviikon aikana uudilla kuvilla

isomakke
Viestit: 52
Liittynyt: 19.04.2003 9:27
Paikkakunta: Turku

mänty/mahonki-64

Viesti Kirjoittaja isomakke » 25.06.2003 23:50

Ou jee,vene laskettu tänään vesille ja koeajo suoritettu,mahtava meininki,venehän oli 9 vuotta kuivilla ja oikeastaan kaatopaikka kamaa.Vuotoja yllättävän vähän,olin varautunut aggregaatilla ja uppopumpulla,mutta kolmen tunnin aikana automaatti Johnson kävi vain yhden kerran(nyt kun näin uhoaa,niin aamulla ei näy kun palokunta laiturilla)jätin sen kuitenkin oman onnensa nojaan.Kone käy liian kuumana ja lauhduttimesta lentelivät liittimet eli hommia kyllä piisaa...

Jommi
Viestit: 245
Liittynyt: 15.04.2003 0:10
Paikkakunta: Helsinki

Viesti Kirjoittaja Jommi » 28.06.2003 0:06

No niin, nythän se on siellä missä sen kuuluu olla. Taisit selvitä vuodoista pelkällä säikähdyksellä.

Vastaa Viestiin