Scyllan kaaritus ja limi/tasasaumakeskustelu

[kms]

Eikö Skyllassa ole lainkaan veistokaaria? Jos ei, niin miksi?

[Simon]

Niinpä ?, mutta ehkäpä tuohonkin vastaus löytynee?

[venealeksi]

Toi on muuten hyvä kysymys.
Tuota tarvisi kysyä ihan suunnittelioilta jos haluaa oikean vastauksen.

Mutta jos nyt fundeerataan tuota asiaa hiukan...

Mun kokemuksen mukaan köli purjeveneissä ei ole veistokaaria kovinkaan yleisesti.
Mutta vastaavasti painokaaret on myös järeämpää tavaraa kun moottoriveneissä.
On kyllä rakenteita joissa joka kolmas kaari on terästä tai paksumpi painokaari.
Laipiot antaa sitten kriittisiin paikkoihin muotojäykkyyden.

Uskoisin että ratkaisu erojen taustalla on se että purjeveneessä rasitukset tulee sekä ylhäältä rikistä että alhaalta kölipainosta. Maston jalka ja vanttien veto on suuria rasituspaikkoja. Maston jalkaan tulee huomattavan suuret kuormat. Ja vantteihin vielä suuremmat. Jos pienessä köliveneessä kölin paino on 1500 kg ja purjehtiessa sitä nostetaan ja lasketaan jatkuvasti purjeiden voimalla kaikki tuo voima (+ muotojäykkyyden voittava voima) tuodaan vanttien kautta runkoon.

Vesi ja ajonopeus taas ei ole niin kovin rasittavia tekijöitä köliveneen syvässä "V" pohjassa.

Toisin on "Tasapohjaisissa" moottoriveneissä. Joissa ajon rasitus tulee nopeudesta kun pohja paukuttaa aaltoihin.
Siksi "tasapohjaiset" rakenteet tarvii vahvemman pohjan tuennan joka saavutetaan veistokaarilla.

Tuo tulee lukea siis pohdintana eikä faktana.
Aleksi

[riskila]

Tuota painokaari/veistokaarifilosofiaa selvittää itse veneen suunnittelija Nalle Nyyberi Pekka Parikan kirjassa "Myrskylintu nousee siivilleen". Painokaarilla haetaan koko kyljen joustavaa ja kestävää rakennetta viikinkilaivojen tapaaan. Joustava painokaari tasaa rasituksia ja kestää kovaa veistokaarta paremmin.

Tänään muuten tuli Teemalta erinomainen ohjelma viikingeistä osa 1/3. Muistakaa katsoa uusintana jos oli nyt unohtunut.

[venealeksi]

Toi on järkevä selitys Nortilta ja toimiva ratkaisu.

Muutama huomio vielä limi ja tasasauma vertailusta.
Myös tasasaumaisia köliveneitä on pelkillä painokaarilla ja laipioilla, paljon.
Itselläni on kokemusta Nordisk kryssaresta ja Havskyssaresta tuolla tekniikalla. Mutta myös saaristoristeilijät taitaa noudattaa samaa rakennetta.
Näissä yhdistäväksi tekijäksi olen huomannut tiiviin laudoituksen ilman riveystä.
Ja kölitukit on usein pultattu, ruuvattu kaariin.

Viitattu Pitkäpaasi taas on enemmän "laivatekniikkaa". Eli isoja jykeviä veistokaaria tiiviillä jaolla ja paksut rivetyt laudat niihin naulattuna. Aivan kuin puulaivoissa.

Aleksi

[jpps]

olen aina ihmetellyt sitä asiaa, että limisauma vene tiivistyy itsessään vedenpaineesta. Jos veden paine on kaikille laudoille sama "lähes" niin miten ihmeessä se tiivistää itse itsensä, koska paine työntää aina myös limin alinta lautaa myös sisäänpäin joka aiheuttaa sen, että vedenpaine on kaikille laudoille sama ja se ei aiheuta tiivistymistä muualta kuin painokaarien kohdalta. Jossa ne tulevat vastaan ja kompensoivat veden paineen. Painokaarien välissä ei ole mitään sisäpuolista tukea joten kyseinen konstruktio ei tiivistä itseään mitenkään muuten kuin turpoamalla. Puu turpoaa eniten syiden suuntaa jos halutaan limisaumaveneestä saada turpoamalla tiivis niin silloin on pakko käyttää puun pintalautaa joka on kaikkein huonoin vaihtoehto veneenlaudotukseen. Tasasauma rakenteessa voidaan käyttää drift sahattua lautaa joka todellakin tiivistää itse itsensä ja jäykistää rungon. Eikä aiheuta vuotoja vesillelaskun yhteydessä. Veneen ei kuulu vuotaa kun se laitetaan veteen ja pilssin kuuluu pysyä kuivana jos näin käy niin veneen rakenteissa on jotain vikaa. Koskee myös alumiini, teräs, lasikuitu ja betoni veneitä

[jpps]

minun kokemuksellani puuvene ei vuoda jos sitä on pidetty kunnossa, ei vesille laskussa eikä kauden aikana jos vain hänen konstruktio on oikeanlainen. On ihmeellistä,että Nordling perustaa tietämyksen viikinkinkiaikaisiin metodeihin, siitää eteenpäin puuveneveisto on varmaankehittynyt jo joitan satoja vuosia. Nykypäivän teollisen puuveneveiston voi minun mielestä ajoittaa 1800 luvun loppupuolelle jolloin yhdysvalloissa alkoi teollinen buumi. Herroshoff/ nevins tekivät paljon suuria juttuja, joita kaikki halukkaat voivat muutamalla Google
haulla todeta. Mutta aiheeseen limisaumasia puuveneitä ei kuulu valmistaa kuin savolaisina soutuveneinä.

[MÖsteri]

Aamen

Jurmon Per sanoi aikanaan: ".. har man en lekoker båt och ilaka käring så..." Eli jos paatti vuotaa ja muijakin on kiukkuinen, niin on elämä hankalaa.

Miksei puuvene saisi vuotaa? Kaikki vehkeet mitkä on tehty sovittelemalla kapeita puusoiroja toisiaan vasten, ravistuvat ja turpoavat kosteuden mukaan. Se nyt on ihan selvä. Esim meidän noin 60-vuotias meriruuhi on sellainen, että keväällä siitä menee sormi rakosista läpi. Viikon kun ruuhi on upoksissa, niin alkaa pitämään, ja loppukesänä ei vuoda yhtään. Sama juttu limisaumaisen avoputtarini kanssa, tosin se pysyy pumpulla pinnalla sen turpaomisen ajan.

Jos vene ei jossain järjellisessä ajassa tiivisty, niin sitten sille kannattaa tehdä jotain korjaavaa toimenpidettä. Mutta saa se vuotaakin, omistajan pumppauskyvystä se on kiinni vuotaako vene liikaa. Aikoinaan säilyttivät joen ja järvien ylityspaikoilla soutuveneet kokonaan upoksissa, niin paatti oli aina käyttötiivis. Sillailla oli vene käytännössä ikuinen, nykyarkeologien suureksi iloksi muuten.

Limisaumainen on kai kokolailla "helpompi" ja taloudellisempi tehdä, kun laudasta tarvitsee vain toinen reuna sovittaa oikein tarkkaan. Samoin painokaarien painaminen ja niittaus ovat kai yksinkertaisempia töitä, kuin veistokaarien teko tasasaumaiseen. Tosiaalta taas suuremmassa veneessä tasaumaisesta tulee järeämpi vene, joka esimerkiksi luotsiveneenä kesti paremmin rynkytystä ja laivaa vasten kolhimista.

Tehtiin isohkoja limisaumamoottoriveneitäkin aikoinaan. Kannattaa lukea esim länsiuusmaalaisesta Runar Stenlundista kertova kirjanen "Ett liv som båtbyggare", sieltä löytyy paljon perimätietoa näistä ja perinteisistä puuvenemalleistamme.

Herreshoffit ovat varmasti kiehtovia veneitä hänelle, joka omaa kiinnostusta yhdysvaltalaiseen puuvenekulttuuriin.

[IlkkaL]

jpps:n viimeisimmän viestin heitto limisauman soveltuvuudesta vain savolaisiin soutuveneisiin on pakko olla trolli. Ei noin päättömiä voi kukaan vähänkään veneitä tunteva vakavissaan kirjoittaa.

[MÖsteri]

Toisaalta jos perehtyy puuvenekulttuuriin netin ja Woodenboat Magazinen kautta, niin silloin Pucket Soundin veneet näyttäytyvät varmasti kiinnostavina vaihtoehtoina.

Näissä veneissä on itseasiassa tarjolla mahtava lajikirjo. Kannattaa tutustua esimerkiksi ruotsalaiseen Träbiten -lehteen. Sieltä löytyy paljon tietoa pohjoismaisista käyttöveneistä ja niiden rakenteista.

Ja sitten kannattaa kiertää omat merimuseot ja laiturit, ja esim Lappon museo.

Nojoo, kölitukkien vaihdosta täällä kai oli alunperin kyse...

[Simon]

Limisaumaisia aluksia, isojakin, on valmistettu mailman sivu ja yleensä ne vesillelaskettaessa ovat olleet vuotamattomia, toki mulla on kokemusta vain n. paristasadasta pienveneestä luokkaa 3 - 10 metrisiä.

Ajan saatossa vedessäollessaan ja taas maissa kuivuessaan pyrkivät mukautmaan kulloiseenkin olotilaan, joten tuo keväinen vuotaminen on varmasti tuttu jokaiselle puuvenehenkilölle.

Erilaisten kyllästys / pintakäsittelyjen vaikutus voi tietenkin lieventää tuota jokakeväistä rutiinia, mutta voitaneen kumminkin todeta, mitä paremmin tuo käsittely on tehty, niitä moninaisia aineita ja menetelmiä käyttäen, niin sillä on suuri merkitys aluksen ikävuosien lisäämiseksi.

Ps. Tuo limisaumaisen tiivistyminen ulkopuolisen paineen ansiosta jäi vähän mietityttämään?
Esim. oletetaan, että venettä turvotetaan ja vettä on runsaasti pilssissäkin, niin eikö tuo vähäinen paine ole silloin molemmilla puolilla sama?, joten tuota "paineen"ansiosta tiivistymistä ei enää tapahdu.

[pellamo]

En usko että:
-Limisaumaisen teko on helpompaa.
-Kaarituksen tyyli(onko veistokaaria enempi/vähempi) vaikuttaa puun elämisvaikutukseen vedenpitävyyden kannalta laidoituksessa.
-jpps olisi ihan tosissaan.
-Vanerikansi pinnoitettuna "kovapuulla" olisi Suomalainen keksintö kantavana.
-Simon puhuisi palturia.

Tuossa kattelin noita linkin kuvia kun oli tehty kölitukkeja(hienoja) ettei niissä ollut pienintäkään rakoa josta vesi pääsis kulkemaan niiden "läpi" ja olemaan pumpattavissa kuiviin oikeesta paikasta.
Jokatappauksessa siellä aina jonkin verran vettä tulee olemaan.....ainaki joskus..Vaikkapa epäAmeriikkalaisesti vuotaen

[CC]

En usko että:
Ja väitän edelleen että ainakin limiPURJEvene tiivistyy vedessä veden painesta! talvella kun vene seisoo kölillään rungon paino avaa saumoja. Kun vene pääsee elementtiinsä köli vetää runkoa alhaalta ja vesi nostaa. En muutakaan selitystä osaa keksiä sille, että rajusti vuotava limipaatti lakkaa vuotamasta kahdessa tunnissa vesillelaskun jälkeen kylmässä vedessä. Ei se puu niin nopeasti turpoakaan... Vai HÄ?

Nortti

On kyllä melko optimistista olettaa, että kyseessä olisi veden paine lautaa puristamassa. Kuten jo aiemmin todettiin, kaarien välissä jopa pikkaisen isompi paine (olematon sekin) painaa alempaa lautaa ihan samaan suuntaan edellä karkuun.

[venealeksi]

Moi.

Nyt kulkee kuso sillä vauhdilla että huimaa.

Kölitukkien vesiraot.
On ne sielä mutta rungon puolella sekä limin yläpuolella.
Nalle oli tehnyt kovin pienet raot. Joten suurensin niitä hiukan. Nyt ne on yli 1cm2 kukin.
4-6 reikää per kölitukki.

Limilaudan tiivistyminen paineesta.
Voi siinä olla hiukan perää. Mutta umpeen turpoaminen taitaa olla merkittävämpi tekiä.
Veden paine eri syvyyksissä on eri suuri. Jos kölitukki on 1m syvyydessä ja pilssissä on 10cm vettä ulkopuolella on suurempi paine.
Ja laudat painuu kaaria vasten. Kaaret taas vastustaa painumista muotonsa puolesta.
Joten kyllä veden paine painaa ulompaa lautaa sisempää vasten.
Paine tiivistää heti. Turpoaminen tuntien kuluessa. Kyllä mäntylauta turpoaa 0,5mm raon umpeen parissa tunnissa.

Olen tehnyt limi ja tasasauma lautoja ja laittanut niitä kiinni. Mielestäni limi on vaivattomampi. Koska laudan sopivuus on helpompi tehdä. Vaikka tasasaumassa on vähemmän niitattavaa ja tuplattavaa.

Aleksi

[MÖsteri]

Moi,

Träbiten-lehdessä oli mielenkiintoinen juttu Tanskan rannikon kalastusaluksista. Siellä on joku rantakaistale, missä on iät ja ajat tultu ja menty kalaan kiskomalla vene suoraan hiekkarantaa pitkin maihin. Ja tämä homma jatkuu siellä edelleen, jostain syystä siellä kalastus kannattaa niin hyvin, että siellä on viimevuosinakin rakennettu uusia puisia kalastusaluksia. Ja edelleen jostain syystä he tekevät nämä alukset limisaumaan, tekstin mukaan olivat vaan aikojen saatossa havainneet sen toimivammaksi.

Katsokaa tuosta youtube linkistä: http://www.youtube.com/watch?v=3jA0CscY1YU

Ja sitten niitä viereisiä suositeltuja linkkejä. Aika touha!