Koetin haku - toiminnolla etsiskellä käyttäjäkokemuksia ja ns. hiljaista tietoa eri epokseista, mutta ei oikein saanut selville sitä mikä pohdituttaa tässä minunn asiassa. Olen kokolailla vähän epoksia tunteva, joten siksi näitä avoimia kysymyksiä heitän tähän alas jonkunnäköiseen järjestykseen joihin olisi kiva saada jotakin tiedontynkää:
1) Onko erikseen pinnoittavia epokseja ja liimaavia? Nimittäin SP 106:lla ei saa kunnon pintaa epoksi + kangas päällysteisenä, mutta liimaamisessa se on hyvä. Toisaalta, se tuntuu 'kutittavan' iholla enemmän kuin esim NM (vaikka ei ole suoraa kosketusta) eli voiko se SP106 olla jotenkin terhakampaa kamaa? Mutta sitten taas MN:llä saa hyvän flyygelipinnan , joten ei kai se pinnooittaminen voi miehestä kiinni olla - ainakaan kokonaan? Myöskään se ei reagoi höyrynä iholle niin kuin SP106 tekee mulle.
2) Saako MAS epoksia enää mistään muualta kuin tilaamalla jenkkilästä?
3) Onko epokseja enemmän ja vähennän joustavia, jos on niin mitkä epoksit ovat joustavampia? Tiedän että ne ei juurikaan ole joustavia, mutta kai niissä tököteissä joitain keskenäisiä eroja on?
4) Miten ns. teollisuusepoksit toimii venekäytössä? Esimerkiksi Jeti 500 on halpaa verrattuna Westiin, mutta en oikein ole Arsalinilta saanut selville sitä miten se toimii puussa, joustavuus jne jne? Onko Jeti 500 liimaamiseen vaiko päällystämiseen pare? Käyttäjäkokemuksia kellään kesties?
5) Olen kuullut että kun pinnoittaa epoksi + lasi pinnan, niin pintamaaliksi ei saisi laittaa epoksimaalia. Voiko olla totta? Jo on, niin miksi esim lasikuituveneiden pohjaan laitetaan epoksimaalia? Minulle sanottiin että pintaan tulisi laittaa uretaanimaalia.
Osaako kukaan sanoa että millainen maalikombinaatio tulisi rimaveneen epoksi + lasi pinnalle, sellaine n flexiibeli ja kuitenkin iskunkestoakin olisi?
6) Mistä saisi suomenkielistä kirjallisuutta esim rimarakntamiseen ja kylmälaminointiin, rakentamisen tekniikkaan sekä jossa puhutaan myös näistä epokseista tai vaihtoehtoisista liimoista/pinnoituksesta jne? Itse en ole onnistunut löytämään.
Tässäpä näitä mitä mielessä pyörii....
Eri epoksit ja niiden ominaisuuksista
-
Viilari
- Viestit: 101
- Liittynyt: 21.07.2009 11:16
Re: Eri epoksit ja niiden ominaisuuksista
5.Epoksin pinta liituuntuu auringon UV säteilyn takia joten valoon joutuva pinta on suojattava.Yleinen yhdistelmä on epoksipohjamaali+polyuretaanipintamaali.Hiilikuitumastoissa käytetään muutamaa kerrosta UV-suojattua polyuretaanilakkaa.
6. Muoviyhdistys on julkaissut kirjan komposiittirakenteet: http://www.muoviyhdistys.fi/yhdistys/julkaisut" onclick="window.open(this.href);return false;
Jossa varsin kattavasti lujitemuovirakenteista.Kannattanee kysyä jostain alan oppilaitoksesta mitä kirjoja suosittelevat.
6. Muoviyhdistys on julkaissut kirjan komposiittirakenteet: http://www.muoviyhdistys.fi/yhdistys/julkaisut" onclick="window.open(this.href);return false;
Jossa varsin kattavasti lujitemuovirakenteista.Kannattanee kysyä jostain alan oppilaitoksesta mitä kirjoja suosittelevat.
-
Mile
- Viestit: 1181
- Liittynyt: 25.02.2005 11:44
Re: Eri epoksit ja niiden ominaisuuksista
Epoksiseoksia on melko paljon. Joustavat epoksit on yleensä uretaanilla modifioituja.
Liimaukseen ja laminointiin parhaita kuitenkin ovat kovat epoksit sillä niiden lujuus on paras. Epokseilla käytetään erilaisia kovettimia, tavallisin on amiinikovete; erot epoksin ärsyttävyydessä johtuvat yleensä eri kovetteesta.
Puun liimauksessa ehkä tärkein ominaisuus epoksilla on sen hartsin keskimääräinen moolimassa; mitä alhaisempi tämä luku on, sitä syvemmälle puuhun epoksi imeytyy. Liuttimet eivät vaikuta moolimassaan eli ne eivät myöskään juuri imeytymistä paranna. Laminoinnissa käytetään yleensä epokseja joiden moolimassa on korkeampi , yleensä yli 800 g/mol kun puuepokseilla sen on alle 800 tai jopa alle 700g/mol . Alhaisen moolimassan haittana on epksin suurempi kovuus ja hauraus, joten epoksihartsit ovat seoksia joissa on mukana aivan lirua mutta myös jäykempää tavaraa paremman sitkeyden saamiseksi - siksi purkissa lukee keskimääräinen moolimassa.
Jeti500 moolimassaksi muistaakseni mainittu yli 800 joten se ei ole paras mahdollinen puun liimaukseen tai pinnoitukseen, mutta laminointiin se on omiaan. Korjatkoon joku jos muistin tuon luvun väärin.
Hyvän epoksin murtovenymä on 6% tai yli, eli metrin pitkää epoksista tehtyä tankoa saa venyttää 6 cm ennen kuin se saisi mennä poikki. Epoksin murtovenymä on suurempi kuin ns. lasikuituharteseilla, eli isoftaali- tai ortoftaaliesterillä ja vähän parempi kuin vinyyliesterillä.
Liimaukseen ja laminointiin parhaita kuitenkin ovat kovat epoksit sillä niiden lujuus on paras. Epokseilla käytetään erilaisia kovettimia, tavallisin on amiinikovete; erot epoksin ärsyttävyydessä johtuvat yleensä eri kovetteesta.
Puun liimauksessa ehkä tärkein ominaisuus epoksilla on sen hartsin keskimääräinen moolimassa; mitä alhaisempi tämä luku on, sitä syvemmälle puuhun epoksi imeytyy. Liuttimet eivät vaikuta moolimassaan eli ne eivät myöskään juuri imeytymistä paranna. Laminoinnissa käytetään yleensä epokseja joiden moolimassa on korkeampi , yleensä yli 800 g/mol kun puuepokseilla sen on alle 800 tai jopa alle 700g/mol . Alhaisen moolimassan haittana on epksin suurempi kovuus ja hauraus, joten epoksihartsit ovat seoksia joissa on mukana aivan lirua mutta myös jäykempää tavaraa paremman sitkeyden saamiseksi - siksi purkissa lukee keskimääräinen moolimassa.
Jeti500 moolimassaksi muistaakseni mainittu yli 800 joten se ei ole paras mahdollinen puun liimaukseen tai pinnoitukseen, mutta laminointiin se on omiaan. Korjatkoon joku jos muistin tuon luvun väärin.
Hyvän epoksin murtovenymä on 6% tai yli, eli metrin pitkää epoksista tehtyä tankoa saa venyttää 6 cm ennen kuin se saisi mennä poikki. Epoksin murtovenymä on suurempi kuin ns. lasikuituharteseilla, eli isoftaali- tai ortoftaaliesterillä ja vähän parempi kuin vinyyliesterillä.
Mile