Renkaat spriipurjeeseen

[Meri-Heinä]

Mikä on sopivin vuodenaika katkaista katajasta oksat purjeen renkaita varten? Mielellään lukisin käyttökelpoiset vinkit renkaiden muotoilemiseksi. MIelestäsi paras tapa pyöräyttää renkaat muotoon ja renkaan "sulkeminen"? Voisiko pihlaja olla vaihtoehtomateriaali? Renkaiden kiinnitys purjeeseen? Kiitos vastauksista

[Kapu III]

Yksi vaihtoehto voisi olla omenapuun paksu oksa josta saisi renkaita.

[venealeksi]

Saarni taipuu kans.
Kuumaan höyrykylpyyn ja rullalle.

[Northling]

Moro

Asiasta en mitään tiedä, mutta voisin kuvitella että lehtipuu sinistyy ja lahoaa helpommin kuin havupuut.
Kataja on tietääkseni rauhoitettu (ainakin pylväskataja), että kannattaa kattoa vähän mistä ottaa ettei joudu korvauksiin,

Mutta pikkasen kuivannut puu taipuu parhaiten höyrytettynä.

Voisin kuvitella että ennenmailmassa on käytetty katajarenkaiden liittämiseen rihmausta. Samalla tavalla kierretään tervattua kalastajalankaa kuin köyden päätereihmauksiin. Purjerengasaihion päät ohennetaan portaittain viistoten ja laitetaan päälekkäin ja sitten ehkä jotkut nupinaulat ja rihmaus päälle, vaikka useampi kerros ja jos rihmauksen vielä tervaa tai laittaa jotain maalia tai lakkaa niin kestää paremmin aikaa vastaan.

Paremmin tietäis noi perinnevene- ja storbåt-miähet, täälläkin on pyörinyt pari ei vaan muistu nimimerkit mieleen.

Harro Koskisen sivulta löytyy kuvia:
http://kotisivu.dnainternet.net/harro/y ... kohtia.htm" onclick="window.open(this.href);return false;

Nortti

[Pekka Huhta]

Kataja on parasta ja perinteistä materiaalia tuohon, ei lahoa ja kestää. Kaatoajankohdalla ei ole suurensuurta merkitystä, kun sentään puuaines on vain kepin paksuista. Keväällä kuori irtoaa parhaiten, muuten ajalla ei ole niin suurta väliä.

Materiaalina käytetään suoria, mahdollisimman vähäoksaisia katajia, jotka saavat olla ohuemmasta päästä noin pikkusormen vahvuisia (jos nyt puhutaan tavallisesta yksimastoisesta, noin 5-6 metriä pitkästä saaristolaisveneestä).

Oksat halkaistaan suunnilleen keskilinjaa pitkin, tai "hukkapuolesta" revitään ja veistetään suiluja kunnes ollaan melkein keskilinjalla. Puukolla tai höylällä tasitaan sisäpinta suoraksi ja tehdään iso viiste sisäsyrjiin, niin että rengas ei niin helposti hirtä kiinni nostaessa.

Katajat kastellaan (jos ne eivät ole jo valmiiksi tuoreita) ja taivutetaan renkaalle, joka on jonkun verran maston tyviläpimittaa isompi, ehkä noin 25-35 mm. Sen jälkeen tehdään liitos: kataja jää ehkä 10-12 cm päällekkäin liitoksen kohdalta. Puuta ohennetaan päällekkäin olevalta osalta vähäsen, ja sitten vedetään vanteen päät solmuun. Solmun keskelle vuollaan hakaliitos, samanlainen kuin saunakiulun vanteessa. Hakaliitos on siis vain lovi, joka estää että solmu ei purkaudu. Sen jälkeen liitoksen päälle tehdään tervatusta hamppunarusta rihmos, joka pitää solmun kasassa. Rengas sidotaan keskeltä rihmosta purjerenkaaseen ja se on sitten siinä.

Pekka

[karl.cc]

Ois kyllä aika hienoa saada kuvitettu ohje tyyliin step-by-step tuosta Pekan ohjeesta

[Pekka Huhta]

Mulla ei nyt ole tuoretta katajaa, mutta katotaanpa ehtisinkö purkamaan yhden purjepussissa olevan "vararenkaan" ja ottamaan siitä detaljikuvat. Liitoskin on niin yksinkertainen, että sen ymmärtää kyllä vaikkei nyt koko valmistusprosessia pääsiskään näkemään.

Pekka