Puuvene.net

Paljon käytetty keino välttyä tiivistemassojen käyttämiseltä puuveneen vesillelaskuvuodon estämiseksi on vetää mjaalarinteipit saumojen päälle vesille laskettaessa. Yleensä hyvin toimiva keino, jonka ainoana ongelmana on, että teipit tuppaavat jämähtämään pohjamaaliin kiinni 2-4 päivän turpoamisen aikana, katkeilevat poistettaessa ja sotkeutuvat sitten kesällä lokipotkuriin tai muuten vain jäävät roikuskelemaan pohjasta aina vesiltänostoon saakka.

Kokeilinpa tänä keväänä paperisen maalarinteipin sijasta keltaisen muovisen rakennusteipin käyttöä, jos vaikka irtoaisi pohjasta katkeilematta. Kuinkas sitten kävikään... voi lukea blogista http://www.vesterviking.wordpress.com" onclick="window.open(this.href);return false; Totean vain, että vanha konsti on tässäkin parempi kuin pussillinen uusia.

Vester

Liekö toi vauhdikas ajo ollut syynä.
Itsellä kävi meinaan samoin kerran paperiteippien kanssa kun innostuin kaahaileen yli 4 solmua. Vesi hipoi parhaillaan moottorin vauhtipyörää ja oli pitkälti yli lattioiden.
Sitten tuli kiire laituriin ja laittaan uppopumppua pistorasiaan.
Laituriin ei ollut onneks kuin puoli kilometriä siinävaiheessa.
Mutta katselin matkalla jo kaislikkoja sillä silmällä että minne matalikkoon tömäytän jos kone yskäsee

Sittemmin olen ajellut ekat päivät hieman rauhallisemmin.
Kylmä rinki vieläkin kun muistelee asiaa.

Aleksi

Niinno, jos ei ole varmaa kokemusta kuinka paljon oma vene ravistuu keväällä, on mielestäni ehdotonta että laskun jälkeen varataan lähilaiturille kylkipaikka ja valmiiksi 1-2 uppopumppua (toinen varalla backuppina jos toinen laukee) näin ei tarvita sitä palokuntaa tai aiheuteta omaisuudelle turhaa harmia. Vaikka oma paatti on jo ollut pari vuotta itsellä ja on pohja käynyt puulla ja kyllästetty aion silti vesillelaskussa tehdä miten aikaisemmin mainitsin. Itseasiassa venettä kuin venettä koskee ym. varotoimet. Talven aikana on hyvä mahdollisuus että läpivienti/letku ym. prakaa jäätymisestä tai jotain muuta fataalia on käynyt seisonnan aikana ja silloin on hyvä että uppopumput ovat valmiina vesillelaskussa.

Moro

Juu, Raimå puhuu asiaa.
Kun on kerran meinannut vene upota laituriin niin tyhmempikin (siis minä) oppii varautumaan.
Mulla on veneessä 2 kiinteää pilssipumppua, yks käsipumppu, yksi varapilssipumppu, mukana laiturilla jossa on varmostettu sähkönsaanti vähintään kaksi uppopumppua. parikertaa on paatti meinannut upota ja on uppopumppuja tarvittu. Yks kerta meinas 400 metriä laskupaikalta omalle laituripaikalle olla liikaa. Vesi nousi niin että kiilahihnapyörä heitti vettä ympäri konehuonetta ja akut kastui.

Nortti

Joup - asia Nortti ja Råimo... vene voi vuotaa tosiaankin muualtakin kuin laudoituksesta.
Dejah Thoris laskettiin eilen vesille - tosin ilman sitä verkkovirtauppopumppua koska se alkaa olemaan jo varmistuksen varmistuksen varmistusta. Mutta kumminkin jo maalla huolellinen lentäjätason tarkistus läpivienneille ja letkulle sekä tietysti klemmareille joita on kaikissa läpivienneissä tuplakipaleet. Käyttötestatut 1800gph ja 950gp pilssipumput ja molemmat ilman katkaisinta automaattina ja sitten käsilutku. Niillä kyllä pysyy isompikin vuoto kurissa sen vartin mitä menisi julmempien tyhjennystyökalujen hakuun verstaalta...

Pilssipumput ovat sen takia niin isoja kapasiteetiltaan, vaikkei Marssin Prinsrensra käytännössä ollenkaan, että joskus kovassa kelissä avotilaan tulee saavitolkulla vettä ja se pitää saada pois ettei vaan tulisi isompia ongelmia.

Ja tuo läpivientien ym. vuoto ei ole vain puuveneiden ongelma. Varmaan moni on kuullut lasikuituveneiden omistajien unohtaneen esim. jäähdytysvesiletkun kiinnittämisen. Itsekin tiedän kaksi tapausta. molemmissa onneksi omistaja huomasi asian ajoissa. Ja yhdessä vuoti keulapotkurin tunneli hiekkapuhalluksen ja maalauksen jäljiltä. Noiden "vuotamattomien" veneiden omistajat vaan eivät osaa varautua siihen, että vettä saattaakin tulla sisälle ja sitten voi tulla kiire. Veneiden laskussa en ole huomannut kenenkään koskaan tarkastavan pilssiä ennen liinojen irroitusta. Vaikka varmaan syytä olisi kaikkien se tehdä. Omassa veneessä kun tietää, että se vuotaa varmasti, niin sitä ei säikähdä

Veli-Matti kirjoitti: joskus kovassa kelissä avotilaan tulee saavitolkulla vettä ja se pitää saada pois ettei vaan tulisi isompia ongelmia.

Aika huimissa olosuhteissa liikut, jos avotilaan tulee saavitolkulla vettä

Pilssipumppujen mitoitus ohje: Niin isoja kun pilssiin mahtuu... automaateilla ja myös käsiohjaukset sekä täysin erilliset virran syötöt mielellään eri akuilta. Esim. yksi pumppu käyttöakulta pilssin pohjalle ja toinen 5cm ylemmäs käynnistysakulta.

Hieman offtopic: miten oot VM asentanu kaksi pumppua. Molemmille erilliset ulosviennit vai jonkinnäköisellä takaiskuventtiilisysteemillä? Jälkeisempi saattaa tietysti olla turvallisuusriski mutta vain yksi reikä kauniissa puukyljessä:)

Molemmilla on omat läpiviennit ja ne ovat myös eri akuilta siten että myös pääkytkin on ohitettu. Kummassakaan pumpussa ei ole muuta kytkintä kuin automaattikytkin jolloin ne ovat ns. "24/7" iskussa. Sydeemi on rakennettu nimenomaan turvallisuuden takia mahdollisimman yksinkertaiseksi ja pomminvarmaksi. Toimii laiturissa ja merellä kun kehittyvä dementikko ei voi uhohtaa mitään...

Tuommoiset kelit ovat täällä aikalailla normikauraa jos meinaa veneillä kun on vain aavaa parhaimmillaan ruåtsiin asti ja lännenpuoleisilla tuulilla kapeita vastavirtaisia rännejä. 6,5 tonnisen summalaisen vesiheitot ovat sen verran reippaita että kovassa laitavastaisessa ne tulevat sivulta ja/tai sitten katon yli avotilaan.
Kun ensimmäisenä syksynä koeajoin Dejah Thorista kelissä siinä oli yksi pienenpieni pilssipumppu (hemmetin paljon isompi reilu 2000gph oli rikki) niin meinasi tulla äitiä ikävä kun huomasin että aallolle noustessa veneessä on vettä niin paljon että nousee jo turkille. Tosin silloin myös hytti oli 90cm lyhyempi joten vesiongelmakin on nykyään pienempi.

Ok. Kun vain kerkeis perhana niin ois hyvä homma tuplapumppu tuplaläpiviennillä kyllä!

Noista pumppujen automaattikytkimistä... Itselläni on huonoja kokemuksia perinteisistä keinu-kytkimistä, sellaisista jotka toimivat joko kuulan tai elohopeatipan liikkeellä. Yleensä pari kautta pilssivedessä liottuaan sähköpuoli on valmis. Onneksi on (lähes) aina tullut toimivuus testattua ennen vesillelaskua niin että on ehtinyt vaihtaa uuteen. Useampi vuosi takaperin investoin sellaiseen malliin, jossa pilssissä ei ole ensimmäistäkään sähköistä osaa, ainoastaan ilmakello, josta johtaa letku korkealla lattian päällä olevaan kytkimeen. Veden noustessa pilssissä kytkin tunnistaa letkussa kasvavan ilmanpaineen ja kytkee pumpun päälle. Toimii pomminvarmasti, ainakin toistaiseksi.

Vester

Olen tästä ennenkin kirjoittanut, mutta kertaanpa. Kun lasken veneeni veteen, törisee peräkannella agregaatti, joka alkaa kunnon uppopumpulla vetää sisään tulevaa vettä ulos. Olen ajanut agregaattipäristen laituriin ja kiinnittänyt pumpun verkkovirtaan. Nyt kuitenkin Haminan kunnan isät (pösilöt) panivat virrat puolen tunnin välein kuitattavaksi, joten agregaatti saanee töristä koko vuorokauden. Pumppausta pätkii minulla kellokytkin. Saa vähän nukkuakin yöllä. Tämä toimitus kestää vajaan vuorokauden, sen jälkeen voi ajella pilssipumppujen varassa lähisaariin.
Donna 28

Mulla oli kaksi vuotta puupaatti n.7m ja oli ollu tyhden kesän maissa, pilssipumppu ei riittänut vaan veto eteen niin ns. vikipumppu toimi ja yö veneessä. Seuraava kesä ainetta Täk lastalla halkeemiin ja yhteen jatkolautaan ja sitten tuli nieleen et sulaako tärpättiin ja suli niin pensselillä kaikki saumat ja myrkky päälle, tuli yhtä tiivis kuin kylpyamme. Aine tuli raoista nätisti ulos kun turpos ja sitten meni myyntiin niin ei kahteen vuoteen vuotanut ku halkeemat imi sen takaisin. Miksi taistella kun on olemassa aineet.

Tät ja Proof kyllä toimii. Ainoa vaan että pitää joka vuosi söhrätä halkeamiin ennen myrkkyä tai myrkyn aktivointia.

Tuli mieleeni että kehittelis kahdesta ihkauudesta pentterin painevesipumpusta ns. hätäpumput jotka vois ottaa käyttöön minuutin rassaamisella. Yhteensä noiden siipipyöräpumppujen teho on noin 50l/min. eli päästään 3000l./h. pelkästään niillä. Toki hörppäävät virtaa sen verran että koneen tulisi olla päällä tai vähintään c-tekki seinässä. Tuon lisäksi sitten oma pilssipumppu. Onko kukaan tehnyt vastaavaa??

Lasikuituveilijänä ja kivillä käyneenä olen varaustautunut vuotoihin seuraavasti:
Moottorin merivesipumpun läpivietiin kolmitiehana jolla saa vaidettua veden oton joko pilsistä tai pohjan läpi .Pilsistä ottavan letkun päässä sihti .Tuumasilla lähdöillä jasco on aika tehokas ,on siinä tietenkin ongelma jos mootori ei käy.