Puuvene.net

Vene pääsi pahasti kuivamaan talven aikana, koska säilytyspaikan lämpötila olikin rutkasti korkeampi kuin piti. Nyt tarvitsisin neuvoja, miten lähteä korjaamaan vahinkoja. Veneeni kansi on tehty mäntyrimoista, joiden välissä on mustaa hiottavissa olevaa sika-tyyppistä massaa. Rimat ovat nyt kuivuessaan kutistuneet ja pari rimaa on irronnut massasta, ja väliin on tullut noin 5 mm rako. Tämä rako varmaankin menee umpeen, kun veneen saa taas vesille, mutta kansi on tällä hetkellä paljaalla puulla ja vaatii lakkauksen.

Tarkoituksena on vetää pintaan ensin pellavaöljyä, jonka jälkeen Le Tonkinois-lakkaa, mutta pelkään, että lakka lähtee halkeamaan, kun vene turpoaa vesillä mittoihinsa. Lisäksi vanhat massat pitäisi poistaa rimoituksen välistä ja vetää uudet tilalle, mutta missä järjestyksessä nyt tämän järkevimmin tekisin? Jos massan vetää nyt veneen ollessa kuiva rimojen väliin, niin sinne muodostuu varmasti myös jännityksiä ja jostainhan se sitten antaa periksi. Toisaalta, jos ensin lakkaisi veneen ja vasta sitten poistaisi vanhan massan ja vetäsi uuden tilalle, niin massa varmasti pysyisi kiinni. Tällöin lakan reuna ei vain taida pysyä hyvänä, vaikka muutaman kerran vielä massauksen jälkeen lakkaisikin. Meinaa mennä arpapeliksi, joten nyt viisaat neuvot olisivat tarpeen. Vene on minulla ensimmäistä vuotta, joten kokemusta sen elämisestä ja turpoamisesta ei vielä ole.

Tässä vielä kuva kannen tämän hetkisestä tilasta:

Eiköhän nuo rimat turpoa ainakin jonkun verran kyllästäessä. Jos vene on hyvin kyllästetty ennen lakkausta. En ainakaan huomannut omassa kannessa mitään suurempaa elämistä Kesän aikana lakkauksen puolesta. Eikö tuon massan tarkoitus ole elää kannen mukana, eli joustaa.

Mitäs jos turvotat venettä muoviteltassa ilmankostuttimella ensin.
Tahi peräti kyllästeellä. (Tästä kansirimat tykkäis muutenkin.)
Saisit ylikuivumisen pois.
Sitten massaat ja lakkaat.
Seurauksena vesille laskettaessa tulis vähemmän elämistä. Tietty lakka hiukan kurttuaa saumoista kun paatti lopullisesti tiivistyy. Mutta niinhän se kaikilla.

Aleksi

Moro

Tässä ketjussa juuri pohdittiin tätä samaa työskentelyjärjestys asiaa:
http://puuvene.fi/keskustelu/viewtopic. ... aus#p77946" onclick="window.open(this.href);return false;

Nortti

Tiivistys, kyllästys, lakkaus tulee olemaan Donnan kannen tekemisen järjestys n. viikon päästä. Itse asiassa tiivistys on jo tehty.
Donna 28

Tekisin itsekin tuossa tiivistys-kyllästy-lakkaus -järjestyksessä, mutta nuo kaksi suurempaa rakoa vain aiheuttavat ylimääräistä päänvaivaa. Pysyykö nuo tiivisteaineet kyllästetyssä puussa miten hyvin kiinni? Meinasin, että kokeilisin kyllästää kannen pellavaöljyllä ensin, jos se vaikka vähän siitä turpoaisi ja sitten vasta tiivistäisin.

Kyllä tuo täytyy melkein turvottaa ennen kuin sen käsittelee ja tiivistää, muuten siellä pettää joku muu paikka kun kansi turpoaa taas normaalikosteuteensa. Eli rakennusmuovia päälle ja vesiastioita + ilmankostuttimia alle ja sitten vasta hommiin.

Ja tiivistys-kyllästys-lakkaus on oikea järjestys, silloin myös tiivisteen tartunta puuhun on parempi. Jos kyllästää ensin niin kyllästeen pitää antaa kuivua loppuun asti ennen kuin tiiviste tarttuu kunnolla.

Tuo on tietysti kuivunut paljon tavallista enemmän kun siinä ei ole ollut lakkaa päällä hidastamassa kuivumista.

Pekka

nostan vanhaa aihetta koska tässä keltanokka-puuveneen omistajana yritän täältä opiskella kaiken mahdollisen, mutta ainavain tulee vastaan tämä turvotus-kyllästys-lakkaus juttu.
Eli siis kun tässäkin käsketään turvottaa ensin kosteuden avulla (siis vedellä) puu ja sitten vasta kyllästämään...
ja taas toisaalla pidettää ihan hulluna ajatuksena että ensin "kyllästetään" vedellä ja sitten vasta kyllästeellä. Mikä kyllä minunkin ajatusmaailmani mukaan on vähän nurinkurista.
minulla vielä kaikki työ edessä, venee saadaan toivottavasti tänään pihaan ja sitten pitäis alkaa ihmettelee että mitä sille teen.

Moro, en nyt asiantuntija sillai ole mutta..

Eikö tuo kannata turvottaa kyllästeellä mieluummin kuin vedellä. Antaa kyllästeen pinnoittua, kuivua pinnaltaan ja tiivistää sitten. Miksi vedellä kun sitä veden imeytymistä yritetään estää sitten kuitenkin kyllästeellä, tätä itsekin olen ihmetellyt.

S

Moro

Yllä olevassa tapauksessa ovat kansirimat kuivuneet poikkeuksellisen kuivaksi liian lämpimän ja kuivan talvisäilytyspaikan takia. Se ei siis missään tapauksessa ole suotavaa. Sellaisessa tapausessa kun puu on kutistunut liiallisen kuivamisen takia, saumojen tiivistäminen ennen turvottamista saattaa aiheuttaa halkeilemista rakenteeseen, kun puu omassa elementissään (vesillä) turpoaa normikosteuteensa ja normi mittaansa. Kyse ei siis ole suoranaisesti vedellä turvottamisesta vaan puun normaalin kosteusprosentin palauttamisesta. Tietenkin puuhun tulisi ajaa mahdollisimman paljon kyllästysöljyä, mutta täysin kyllästettykin puu turpoaa vielä jonkin verran kosteuden vaikutuksesta. Liittynee jotenkin puun vesi/öljyliukoisiin osiin. Kasvaessaanhan puun solukossa on vettä ja kun se haidutetaan sieltä jotenkaan öljykyllästys ei täysin sitä korvaa.

Nortti

Samaa mieltä Northlingin kanssa. Tuon kuvan tilanne ei ole hyvä lähtökohta alkaa tiivistämään ja lakkaamaan. Jos raot tukkii tuossa tilassa, niin kun puu taas kasvaa kostuessaan, niin jossain tulee ahdasta.

Tästä samasta asiasta on tänäkin talvena puitu useammassa keskustelussa.. Liiallinen kuivuminen on pahaksi puulle. Ennen vanhaan saaristolaiset pitivät veneet myöhään syksyyn (ensimmäisiin jäihin) vedessä. Vesillelasku tapahtui heti jäiden lähdettyä, suorastaan viimeisten jäänpalasten sekaan. Kun vene vielä talvehti rannalla, niin se oli ilmeisesti sopivassa kosteudessa jatkuvasti, eikä ravistunut kovin paljoa. Ainakin Kemiönsaaren saaristossa oli monella tapana vetää vene rannalle ennen juhannusta lakkausta ja pohjanmaalausta varten. Kaippa vene oli sitten myös hyvässä tällissä juhannustansseihin ajoja varten.. Tietysti vene piti muutenkin pitää vedessä mahdollisimman paljon, sillä se oli monelle ainoa käytännöllinen kulkuväline.

En millään jaksa uskoa, että pelkkä pellavaöljyllä kyllästäminen turvottaisi tuon kuvaesimerkin raot umpeen. Varmaan ne siitä vähän voivat kutistua, mutta lopullisesti ne menevät kiinni kun vene on vedessä, ja kesä pääsee vaikuttamaan. Ainakin mun avopaatissa yleensä jossain heinäkuun lopulla alkaa puut turpoamaan sisutuksessa. Konekopan kannessa on sellainen rakosystemi, mistä on tullut seurailtua puun kostumista. Ja senkin kannen olen monena talvena uittanut pellavaöljyllä, sekä uutena että sen jälkeen, lakattukin se on riittävän hyvin.

Viimeksi muutama viikko sitten kyllästin paria palaa upottamalla pellavaöljyyn. Eka oli katajainen lipputanko, joka on alapäästä hiukan haljennut. Nyt kun tanko on ollut lokakuusta saakka rutikuivassa kerrostalossa, niin halkema oli noin vajaan millin auki. Pistin lipputangon pöö-astiaan seisomaan noin kolmeksi viikoksi, jolloin noin 6 senttiä lakkaamatonta alapäätä oli öljyssä. Se kyllästyi kyllä oikein hienosti, mutta raolle ei tapahtunut mitään silmin havaittavaa muutosta. Toisekseen kyllästelin perinnelaivan ruorirattaan osa, sellaisen 25 cm halkaisijaltaan olevan tammesta sorvatun kiekon. Siinä on reunassa messinkirengas, mikä oli löysä uraansa. Ajattelin, että se juuttuisi paikalleen, jos puu turpoaa pellavassa. Kahdessa viikossa ei tullut mitään muutosta, ja nyt otin palan jo kuivumaan, kun yhdityksestä jo kyseltiin koska ratti on valmis...

Elikkä näiden ja aikaisemman oman kokemuksen perusteella en laskisi juuri mitään pellavaöljyn puuta turvottavan ominaisuuden varaan. Sen sijaan hyvin kyllästetty puu ei ole niin hanakka myöskään kuivumaan, eli ylipäätään kosteuseläminen vähenee.. (tämän voi lukea kirjoistakin..).

Jaajuu, piti vielä mainita.. Kimsir on raportoinut täällä hienon Scyllan remontointiaan, keskustelussa on todella monipuolisesti käsitelty näitä kyllästysjuttujakin. Hän taas oli havainnut vuosia maissa olleen, ja siten rutikuivan veneen lautojen rakojen menneen umpeen pellavaöljykäsittelyn myötä. Eli kahtalaista kokemusta toki löytyy. Kannattaa lukea sekin ketju, löytyy haulla ja selailulla!

Hyviä vastauksia! Kiitos
Eli kultaista keskitietä seuraillen ;) mahdollisimman lähellä puulle omiaista kosteutta.
...ja juu, on luettu scylla juttua

Moro

Niin ja tietenkin puun turpoaminen sekä vedestä että öljystä riippuu myös paljon puulajista ja puun tiheydestä. Mahonki, Tammi ja kataja ym tiheät ja raskaat itsestään öljyiset tai pihkaiset puut turpoavat vähemmän, kun taas höttö mänty tai kuusi kutistuu ja turpoaa tolkuttomasti.

Nortti

Puuvene pitäisi tietysti säilyttää humidorissa vakiokosteudessa ja -lämpötilassa.