Puuvene.net

Terve,

Olen rakentamassa puuvenettä ensimmäistä kertaa ja kun tässä homma on aluillaan niin heräsi mieleen kysymys johon en varmuutta saanut.

Eli kun olen saamassa myöhemmin honkalautaa veneen kylkiin ja pohjaan, niin millaista puuta olisi kölin, laminoitavan keulakaaren, polvipuiden ja peräpuun oltava? Riittääkö rautakaupasta haettu mahdollisimman tiheäsyinen perus mäntylankku noihin osiin vai pitäisikö runkorakenteidenkin myös olla esim. honkapuuta. Miten korkealaatuista puuta runko osien olisi siis oltava.


Kiitos vastauksista etukäteen

Kyllä hyvälaatuinen mäntykin käy. Itse tekisin tammesta. Kova, jäykkä ja kestävä.

Moro

Minkä tyyppinen vene ja millaiseen käyttöön?
Onko kokoajan vedessä?
Milainen pintakäsittely?

Meillä tehtiin Irokaosta köli ja steevit.

Sun listasta puuttuu vielä yksi synonyymi männylle: Petäjä.

Nortti

Tiheäsyinen kuusikin soveltuu mainiosti, mutta ymmärsin että olet aloittelija, joten hyvänlaatuinen vähäoksainen mänty soveltuu työstettävyyden vuoksi parhaiten projektisi materiaaliksi.
Tarkoititko tuolla honkalaudalla mahdollisesti Männyn tai petäjän ydinpuuta? vaiko vain yleisnimikkeenä (hyvää mäntyä).

Ja hyvää jatkoa ja innostusta

Mänty on hyvä kun siihen pistää puolet petäjäistä...
Mitä te äijät saivartelette?
Kaiken voi soutupaattiin tehdä MÄNNYSTÄ ja hyvin kestää

Aivan, on erinomaisen hyvä materiaali kestävyytensä ja työstettävyydenkin takia

Ihan perus savolaismallin mukainen soutuvene olis suunnitelmana ja vapaa-ajan kalastuskäyttöön tulisi.

Eli honkalaudalla meinaan kutakuinkin oksatonta kuollutta männyn sydänpuuta.

Pintaan tulis peruskyllästeen + pellavaöljyn lisäksi tervaa. Kirjan ohjeilla mennään.


Vinkkejä vois kokeneemmat laittaa veneenrakennukseen. Esim. mitkä on hankalimpia työvaiheita.

Miten mahtaa kestää keulapuu, mikä on koottu esim kahdesta yhteenliimatusta/ruuvatusta puunpalasesta?

Hankalin on varmaan ensimmäisen lautaparin laitto, ne kun joutuu päistä vääntämään aika paljon ropelille.

Jape kirjoitti:Hankalin on varmaan ensimmäisen lautaparin laitto, ne kun joutuu päistä vääntämään aika paljon ropelille.

Sen lisäksi kun sen ensimmäisen laudan joutuu sovittamaan molemmista päistä lautauraan; on melko helppoa tehdä siitä liian lyhyt, vrt jos on peräpeili, niin silloin sahataan liika pituus pois kiinnityksen jälkeen.
Tuossa yksi tapa laittaa lautaan alkukiertoa ennen sovitusta; http://dl.dropbox.com/u/32496642/181011/001.JPG" onclick="window.open(this.href);return false;
Yksin tehdessä kun tuppaa nuo kädet loppumaan kesken.
Laudan sovitusta varten kannattaa tehdä malline, n 1m pituinen "laudan pää" vaikka 4mm vanerista tai kovalevystä.

Matti

matti kirjoitti: Sen lisäksi kun sen ensimmäisen laudan joutuu sovittamaan molemmista päistä lautauraan; on melko helppoa tehdä siitä liian lyhyt, vrt jos on peräpeili, niin silloin sahataan liika pituus pois kiinnityksen jälkeen.
Tuossa yksi tapa laittaa lautaan alkukiertoa ennen sovitusta; http://dl.dropbox.com/u/32496642/181011/001.JPG" onclick="window.open(this.href);return false;
Yksin tehdessä kun tuppaa nuo kädet loppumaan kesken.
Laudan sovitusta varten kannattaa tehdä malline, n 1m pituinen "laudan pää" vaikka 4mm vanerista tai kovalevystä.

Matti

Tämän kirjan ohjeiden mukaan (tässä mallissa) laudat upotetaan vaan keulapuuhun ja perästä menisivät yli ja jälkeenpäin sahataan poikki.
Miten jos on vaikea saada sopimaan ekaa lautaparia, niin eikös niitäkin voi pasuttaa ensin?

Kyllä ne pitää joka tapauksessa pasuttaa keulapäästä, ne kun on keulassa pystyssä ja keskellä venettä vaakasuorassa, niin mikään lauta ei kuivana taivu niin.

Mäkin oisin varmaan vielä viime viikolla ollut Japen kanssa samaa mieltä tuosta pasuttamisen välttämättömyydestä, mutta viikonloppuna iski inspiraatio ja pasu ei ollut lähettyvillä joten oli pakko kokeilla laudan taittamista paikalleen kuivana. Yllätyin kyllä miten kivuttomasti kavi, tuntui ettei ollut missään kohtaa edes lähellä paukahtamista. Kuvan oton jälkeen lauta on vielä käytetty irti ja höylätty tarkalleen muotoonsa, toisella kertaa menikin jo sitten paikalleen melkeinpä heittämällä. Tässä on kyllä tietty paljon merkitystä veneen mallilla, tässä kyseisessä veneessä laudan kärki taipuu aika pitkällä matkalla.

Ilves90 kirjoitti: Tämän kirjan ohjeiden mukaan (tässä mallissa) laudat upotetaan vaan keulapuuhun ja perästä menisivät yli ja jälkeenpäin sahataan poikki.
Miten jos on vaikea saada sopimaan ekaa lautaparia, niin eikös niitäkin voi pasuttaa ensin?

Kyllä se kuvan lauta on pasutettu, ei varmasti kierry kylmänä tuolle jengalle.
Kuva on hommasta kun vaihdoin kölin ja ekat laudat yhteen veneeseen, en keksinyt, että mitenkä muutoin olisi saanut laudat paikoilleen kun laittamalla ensin riittävästi kiertoa ja jäähtyneenä paikoilleen.
Tommosessa hommassa pitäis olla neljä kättä, olis helppoa pitää kiinni kammeta ja kääntää puristinta samaan aikaan.

Matti

Joo tuo edellinen oli vaan tuommonen yksityiskohta, kyllähän nuo ilman muuta kannattaa ja suorastaan pitääkin pasuttaa että homma onnistuu ja laudat pysyy ehjinä. Laudanvaihtohommissa usein vielä tärkeämpää, eipä tuossakaan olisi noita ykkösiä saanut paikoilleen edellä kuvatulla tavalla jos olisi pitänyt sovitella ahtaampaan väliin, onneksi noita lautoja puuttuu vähän useampia..

JussiA, sattui hassusti, ei ollut sinun venekuvaa vielä kun aloin kirjoittamaan, mutta ehdit väliin.
=olen hidas.

Laudan paksuus vaikuttaa myös erittäin paljon, tuollaisessa soutuveneluokassa on suuri ero onko lauta 12 vai 13mm.
Venemestarin ( ei todellakaan minun) kikka; höylää sisäpuolelta keskilaudasta milli-puolitoista pois-jätä limit joihin ruuvit/ naulat alkuperäiseen paksuuteen, niin johan taipuu.
On kokeiltu, auttaa.

Matti