Puuvene.net

Tavataan sanoa että puuvene on syytä nostaa ajoissa ylös että se ehtii kuivia ennen pakkasten tuloa. Kyllähän tämän mukaan kannattaisi sitten jo syyskuun lopussa nostella vene ylös koska lokakuussa voi jo tulla pakkasia. Tämä lyhentää melkoisesti kautta kun katsoo minkälainen syksy nytkin on ollut. Vieläkin voisi hyvin veneillä. On harmittanut kun tuli nostettua liian aikaisin paatti ylös.

Mitenkähän "todellinen" se pakkasvaurion vaara oikein on, -onko jollain henk. koht. kokemuksia että yhden ylipitkän kauden takia olisi jo tullut halkeamia tms.? Ja kestääkö esim. kuusesta tehty vene paremmin kun sehän ei ime niin paljon vettä kuin muut puulajit.

jos vene on kyllästetty hyvin, ei lautojen pinnassa oleva vesi tee minkäänlaisia pakkasvaurioita, eikä kyllä ole kokemuksia siitäkään, että saumoissa olisi tapahunut elämistä, kun on pilssin kuivannut vedestä kunnolla. Kuusilaudasta ei ole tietoa, ainoastaan männystä. Pakkasvauruioita tulee taatusti kuidutettuihin puuveneisiin, jos vesi pääsee kuidun ja laudan vällin. Pakkasvauriot tullenevat ennen muuta kaariin, jos jää pääsee kiilaamaan lautoja erilleen toisistaan, uskoisin. Nämä uskomukset ei kyllä perustu kokemukseen, vaan mututeoriaan. Enkä sitten tiedä mitä se tekisi limilaudoitetussa veneessä. Tasasaumaisesta kun on vain kokemuksia.
Donna 28

Jos ihan paljasta puuvenettä ajatellaan, niin lähinnä mietin tuota pilssiä/vesirajan alaista veneenosaa. Sitähän ei kyllästetä (yleensä) molemminpuolin joka vuosi vaan enempi kait sisäpuolelta vuosittain, ulkopuolella ollen primerit ym. mönjät joten ajattelisin sitä vasten että vesirajan alapuolinen lauta ei ole niin täynnä kyllästysöljyä etteikö se imisi myös vettäkin ainakin jonkin verran sisäänsä. Mihinkä muuten turpoaminen perustuu? Niin juuri tämä laudan sisällä oleva vesi arveluttaa että jos sitä on kuinkakin paljon ja pääsee jäätymään niin lautako kerrasta selvä jos ei sitten vesimäärä kyllästyksen takia ole niin vähäinen ettei asialla ole väliä...

Pahimmin pakkanen kohtelee mahonkia. Se muuttuu jäädyttyään weetabixiks tai näkkäriks. Tästäkään ei omaa kokemusta, mutta tätä kaikki aina hokee. Oma veneeni on tiikkiä ja sitä on kohdeltu todella kaltoin parikymmentä vuotta. ollut lukuisia talvia peittämättä säiden armoilla. Puu on kuin uutta. Jos lakkauksessa tai maalissa on vähäisiäkään halkeamia tai reikiä, korkkaa se ihan salettiin. Korkanneet kohdat pitää skrabata heti auki ja antaa kuivua talven yli. Muuten ei keväällä ole märälle puulle mitään tehtävissä. Mielestäni ei männyllekään varsinaisesti mitään tapahdu sen jäätyessä. Se on sen verran flexiibeliä. Saumat korkkaa ainakin, mutta en oo ikinä nähnyt varsinaisia pakkasvaurioita itse puussa. Ja mitä tarkoittaa märkä tai kuiva? Kuinka kuivaksi vene pitäisi kuivattaa ennen pakkasia? Kunpa tietäisi. Nää on näitä ikuisuuskysymyksiä.

Moro

Mullapa on omakohtaisia kokemuksia mahongin pakkasvauriosta. Ed scyllassa oli esim. laudasta liimatun vinssipukin halkeamista päässyt vettä puuhun, joka sitten jäädyttyään oli muuttanut mahongin sisältä hötöksi ja sitten ajan kanssa Biolanin mustaksimullaksi. Siinä mahonkipintaisessa turvekakussa sitten ei vinssi oikein hyvin pysynyt kiinni, vaan repesi irti varsin helposti.

Mänty kestää paremmin pakkasta ja hyvin kyllästetty tietenkin sitäkin paremmin, mutta totta on, että koskaan ei veden alaiset laudat pidä kyllästys öljyään niin hyvin etteivätkö ne vettyisi. Jos jäätyminen on toistuvaa niin kyllähän se mäntykin alkaa hapertua. Tällehä ongelmalle on tietenkin hyvä ratkaisu. Kun on lämmin säilytystila talveksi, niin voi liottaa venettä vedessä vaikka jään tuloon. Tästä tietenkin seuraa toinen ongelma... miten pitää ilma lämpimässä säilytystilassa talven yli riittävän kosteana, ettei taas tule ongelmia liiallisesta kuivumisesta, mutta se on jo ihan toinen stoori...

Nortti

Niin, Norttihan se tässä minuakin muistutti mahongista. Siis eihän minulla olisi koko projektia, ellei se olisi lähes mustalla mullalla tai näkkileipänä kansiltaan ja hyteiltään.
Onko muuten vene pakko säilöä koko talveksi lämpimään tilaan, jossa sen on kuivattanut. Vetää sen trailerilla ulos ja antaa muhia kuivana teltassa, vai miten on? Jos nyt pitää venettään niin kuin nyt näihin päiviin saakka, niin kuin minäkin, kun nostin vasta viime viikonloppuna veneeni ylös, muistaakseni.
Tosin tätä mustassa mullassa ollutta näkkileipävarasstoani en aio pitää syyskuuta pidempään vedessä, kun projekti on valmis - sen verran arvokasta tämä remontointi on vuosien mittaan ollut, tietysti ei päivää kohti paljoakaan
Donna 28

Mänty, tai kuusi ei puuna ole moksiskaan siitä jäätymisestä, onhan ne talvet metsässäkin umpijäässä, mutta mahongissa on niin isot vesiputket, että jos ne on täynnä vettä ja ne jäätyy niin silloin puu hajoaa ihan tomuksi. Parista veneestä on kokemusta siitä että talven aikana vettä on mennyt kölipuun ja ensimmäisen laudan väliin, ja kun se on monta kertaa sulanut ja jäätynyt niin se on katkaissut kaikki ruuvit ja pullauttanut laudan ulos urastaan.

Moro

On siinä puun jäätymisestä talvella sellanen ero että elävä puu menee talvella lepotilaan ja elävän puun nestepitoisuus vähenee. Mutta jos läpimärkä "kuollut" puu jäätyy läpimärkänä - ei hyvä.

Nortti

Juu, eihän se märkä puu pakkasessa ole missään kuivatusuunissa tai ihanne olosuhteissa mutta kotimaiset puulajit kyllästettynä kestää sen ainakin muutamia vuosikymmeniä. Eipä noista mänty/kuusi veneistä mitä on tullut rapattua laudoituksen osalta ole koskaan vielä löytynyt mahongin jäälahoa vastaavia vaurioita ja veikkaampa ettei tule löytymäänkään. Tietysti täysin hoitamattomat juhannuskokkotarve veneet on sitten erikseen...
Vajaata kymmentä mahonkilautavenettä on tullut korjailtua ja onkohan ollut yksi tai kaksi jossa ei ole tullut vaurioita vastaan. Mahongissa ne ovat siitä hankalia etteivät erotu päällepäin muuten kuin korkeintaan lakan korkkauksena. Eikä aina siitäkään sillä jos kunnolla kuivanut vauriokohta on lakattu hyvin siinä pysyy myös lakka aika hyvin. Toki jos vaurio on kastunut usemapana vuotena jäälaho leviää myös pintaan. Tyypillisiä kohtia on limilautaveneessä laudan yläsyrjät joihin jää muita kohti pidempään kosteutta huolimattoman puhtaanapidon takia. Toinen tyypillinen paikka on hyttirakenteissa liimasaumojen vierustat. Kun rakenne elää ja lakkapintaan tulee hiushalkemaa sinne pääsee myös vettä ja siitä se idea sitten pikkuhiljaa lähtee...
Tulee mieleen eräs Ruåtsissa myynnissä ollut suht hieno lähes tasapohjainen tasasaumainen mahonkivene jota olin tarkistamassa. Kolmesta alimmasta lautaparista veneen keskellä meni 200 gramman kuulapäävasara pienellä kopautuksella sukkana läpi - päällisin puolin lähes virheettömän näköisestä pinnasta. Sisä- ja ulkopinnalla oli 2-3 milliä ehyen näköistä puuta mutta sisus olikin sitten kuivaa haperoa kukkamultaa. Todella harvinaisen raju jäälahovaurio eli veneessä oli ilmeisesti maannut jossakin vaiheessa vettä sen ollessa telakoituna.

Kun tuo pohjan tekeminen ja yleensä laudoitus on äkkinäiseltä kovaa puuhaa, olen päätynyt Donnan suhteen siihen ratkaisuun, että koko pohja on vedetty vesirajaan saakka männystä, vaikka se aikaisemmin on ollutkin mahonkia. Ja vaikka mahonkilautoja oli vielä hyviäkin alla, niin koko pohja uusittiin. Kantta ja hyttirakennelmia on helpompi työstää ja tehdä, sillä niistä töistä on paljon enemmän kokemuksia. Mutta korostan näiden pohjalautojen osalta hyvän kyllästämisen tärkeyttä.
Donna 28