Puuvene.net

Vesille meni viime lauantaina 7.5. ja kaikki muuten hyvin, mutta keulassa parin alimman laudan ja kölipuun välistä tulee noro, joka ei tunnu rauhoittuvan. Viime kesänä vene ei vuotanut keulapuolelta lainkaan, joten paikka pääsi nyt yllättämään.

Paatin koko on sellainen, että nosto ei ole helppo pikkujuttu (9,5 m x 3,5 m, n. 7 tonnia), joten harmittaa tietenkin...

Sisäpuolelta paikkaus on tunnetusti mahdotonta (vai mitä?), joten pari vaihtoehtoa: vedessä jollain massalla (mikä tarttuu?), tai nosto ja paikkaus, parhaassa tapauksessa liinoja irrottamatta, eli nosturikuskin odottaessa. Vuotopaikka on paikallistettavissa melko tarkasti, joten saumat saanee selville nopeasti.

Mutta mikä massa olisi tähän kohtaan paras, mikä tarttuu märkään ja pysyy?

Moro

Olen kerran tiivistänyt yhden vuotavan limilaudan välin Sikafleksillä sukeltamalla paineilmalaittein. (muistaakseni 291 DC)
Sika kun tarttuu hyvin märkäänkin ja kovettuu nimenomaan kosteudessa. Vuoto korjaantui!

Sulla ei ole paikkakuntaa tiedoissasi???

Kysy joltain näppärältä paikkakuntalaiselta puveneilijäurheilusukeltajalta että josko kiinostaisi helppo homma pientä korvausta vastaan.
Ammattisukeltajan lähtöveloitus on yleensä 120:stä ylöspäin.

Nortti

Proof voisi olla hyvä ratkaisu jos nostat veneen ylös.

Saa ainakin motonetistä. Se ei kovetu jos se vaikka turpoo umpeen niin ei hajoo mitään.

Niin ja sen saa pois jos tulevana talvena korjailet.

-Matti

Vaikuttaako se siltä että ei tiivisty ajankaan kanssa? Jos kuitenkin on toivoa umpeen turpoamisesta niin ehkäpä voisit laittaa ulkopuolelle ohuen muovin joka painautuu sitten veden paineella vuotokohtaa vasten ja odotella. Samalla tekniikalla voisi toimia sisältäpäin massalla paikkaaminen, vuoto tyrehdytetään tuolla muovilla ja sisältä massaa väliin. Ehkä kokeilun arvoinen juttu?

Minä onnistuin tiivistämään vuodon sisäpuolelta Ettanilla, tarttuu myös veden alla ja märkäänkin puuhun. Noita vastaaviahan on Pyhä Pietari ja Päällikkötason pohjakitti http://kauppa.cbf.fi/product_info.php?c ... 2b7edd0ed9 Tuon viimeeksi mainitun varaan luotan pinnallapysymisen tänä kesänä.

T: Jouni

Moro! Mulla oli aikanaan samankokoinen limilautainen joka vuoti joka kevät.
Laitoimme muovipussiin hienoa purua ja se keksinkanssa veteen aivan kölinviereen ja rikottiin pussi sinne.
Puru pyrkii pintaan päin ja meni limien välista rakoihin johon turposi tosi äkkiä.
Kesti vuotamatta koko kesän.
Kannattaa ainankin koittaa.

Kiitos vastanneille! Proofista on ennestään kokemuksia ja mielestäni tarttuu melko huonosti märkään puuhun...

Kyseessä on selkeästi parin laudanpään liittyminen kölipuuhun, joten paikkaa ei tarvitse kauheasti arpoa.

Alustavasti on nyt selvitetty pätevä sukeltaja, mutta tuleepa homma tehdyksi joko veden alla tai sitten nostettuna, niin sen parhaimmin märkään tarttuvan massan kun raati vielä äänestäisi. Venehän on jo periaatteessa turvonnut melkein sen, mitä tuleekin, joten massan ei oikeastaan tarvitsisi olla saumasta pois tursuavaa mallia. Eli jokin massa, joka tarttuisi oikein hanakasti ja pysyisi kesän.

Sikalla ja Soudalilla ilmeisesti ainakin huhupuheiden mukaan olisi jokin pätevä malli. Pyhä Pietari ja se Päällikkötason Pohjakitti ovat myös minulle kokeilemattomia. Onko kokemuksia/tietoa?

Kannattaa kokeilla ennen sukeltamista tuota "raussilan" purukikkaa...
ihan sahanpurua ja kutterinpurua sekaisin muovipussiin.. voi vaikkatovin aikaa
liottaa vettäkin sisällä ja sitten vuotokohdan lähellä päästää pussin
sisällön veteen. mitä äkäisempi vuoto, sitä paremmin menee tukkoon.
Aleksissa oli pohjassa muutama suoranainen suihkulähde lautojen jatkoskohdissa
ja ne meni hetkessä umpeen tolla kikalla.

Jos oikein perinteinen viikinki haluaa olla niin kusiaispesä luukulliseen
puulaatiikkoon, painat varren kanssa veden alle ja vuotokohdan
alla luukku auki ja vot!

Ja jos kylmä vesi hirvittää niin puhalla tuuman putkella ne sahanpurut sinne vuotokohtaan - 110% varma kikka suht isojenkin vuotojen tukkimiseen eikä mikään voi mennä pieleen kun vuotokohdan paikkana on vain puuta jonka voi joko jättää sinne tai rapsutella seuraavana keväänä pois ja tutkia onko vuodolle tehtävissä jotakin "oikeaa" korjausta...

Vanha viikinkien kikka ja ruåtsalaiset taitavat kutsua sitä myrraamiseksi (myr=muurahainen)
Myös aboriginaali varjaagit ovat käyttäneet tuota konstia menestyksekkäästi

Pyhä Pietari, Päällikkötason Pohjakitti ja ettan ovat kaikki vahapohjaisia, näistä ettanissa ja PPk:ssa on tervaa, joka tekee tavarasta tarttuvampaa, muttei ne mitään liimoja ole. Kyllä niiden paikallaan pysyminen perustuu enemmän siihen, että tavara on hyvin tungettu sinne rakoon, ja ulkopuolella vielä veden paine auttaa. Vedessä olevan veneen kohdalla kallistuisin sinne sian puolelle, vaikka sitä on pirullista poistaa aikanaan.

Huhhahhei ja uskoskohan tätä...! Sekoitin vajaan ämpärillisen pääasiassa hyvin hienoa saha/jyrsin/hiontajauhoa, täytin sillä kolme ohutta muovipussia, sidoin pussin kerrallaan keksin päähän, tein siihen reiän ja vein vuotokohdalle, huljuttelin sisällöt veteen ja mitä tapahtui: vesinoro tyrehtyi.

Voikohan tätä uskoa. Jos ajattelee niitä muita vaihtoehtoja, niin onhan tämä liian helppoa!

Loogista ja järkeenkäyvää tietenkin. Ja koko hommaan meni vartti.

Varmaankin aika oleellista on jauhon oikea koostumus, kovin suuret kököt eivät rakoihin mene.

Toivotaan, että vuoto pysyy kurissa. Tästä tulee mieleen, että puuveneilijällä voisi olla sopiva jauhopussi aina kuivana messissä...

Tuon myrraamisen paras puoli ei ole suinkaan sen helppous vaan turvallisuus - se ei taatusti vaurioita laudoitusta niin kuin veden alla kovettuvat massat saattavat tehdä...

MYRRAA, MYRRAA, MYRRAA - se kelluu sittenkin!!!!!

toi kikka pitää pitää mielessä siis mahdollisimman jauhoistako siitä purusta? ja kommentti sikan poistosta niin itse huomasin et kun pellavaöljyä sutii sikan kohdalle siten et puu on ympäriltä puhdas niin avot hetkenkulutta se lähti helposti

Veikkaisin parhaan koktailin tulevan vähän karkeammasta elikäns
vaikka kutterinpurusta ja sitten sekaan tavallista sahajauhoa.

Vuoto tosiaan imaisee sen puuhötön vuotokohtaan ja mukana sattuu
olemaan sen kokoista palasta, että sopii tukkimaan vuodon.

Veli-Matin kanssa tosiaan laskeskeltiin Aleksia joskus 2009 elokuulla
vesille ja vaikka hetken olin tyytyväinen, että pitäähän edustusveneessä
suihkulähde olla, niin todettiin parhaaksi jollain tukkia ennen kuin akusta
loppuu ruuti. Hallista vain puruja ja puutarhaletkuun ladaten... sitten toinen
tähtäsi letkun päätä veden alla mahdollisimman lähelle vuotokohtaa
ja toinen puhalsi käskystä latauksen ja vuoto loppui samantien. Olihan
niitä suihkulähteitä silti puolenkymmentä. Viime kesänä ei sitten vesille
laskiessa vuotanut tippaakaan, eli se puumössö pysyi hyvin siellä saumassa.

Tuossa puhallusjutussa saa olla vain tarkkana, ettei vedä henkeen,...mua ainakin
tuo meidän harjoitus Veli-Matin kanssa nauratti niin perkeleesti, että meinas
mennä välillä purut väärään kurkkuun.

Palstalla taitaa olla joku vanha kuvakin touhusta.

Puru ei saa olla liian tasalaatuista että se toimisi. Mitä noita purulla paikattuja veneitä on tullut korjailtua niin kyllä se puru vaan jää sinne pienimpii rakoihin ihan pysyvästi ja on siellä tiukasti vuosikaudet estäen vuodot mutta isommissa vuodoissa pitää tietysti hakea se vuotokohta ja korjata se kunnolla seuraavana vuonna. Yleensä tasasaumaan saadaan parempi pito kuin limisaumaan mutta toimii hätäapuna molemmissa.

"Siellä jossakin" on tosiaan kuva kun Aleksin pari suihkulähdettä myrattiin ja kuvassa esitettiin arvoitus mitä ollaan tekemässä ja jätettiin vastaus kuitenkin antamatta. Nyt se vastaus sitten tuli