Vanttien paikat perinteisessä purjeveneessä

[majo]

Meillä on perinteinen puupurjevene, jossa on kaksi vanttiparia, joista toiset päättyvät maston puoliväliin saalinkien alle ja toiset päättyvät noin neljänneksen päähän topista. Emme ole koskaan nähneet venettä rikattuna, joten emme tiedä menevätkö etummaiset vai takimmaiset vantit ylös asti. Saalingit kääntyvät vain vähän taaksepäin (10 cm keskilinjasta), kuten kilpaveneissä on tapana, myös mast rake on ymmärtääkseni aika pieni. Masto on parikymmentä vuotta vanha ja alumiinia.

Osaatteko sanoa, onko vanttien järjestyksestä olemassa joku sääntö, voiko järjestyksen päätellä jostain vai onko homma parasta jättää ammattimiehelle? Ja jos ammattimiehelle, niin kehen ottaisit pk-seudulla yhteyttä?

[matti]

Tuntuisi luontevalta, että se alempi pari on etummainen.
Vaikka sitä rakea ei paljon olisikaan, niin eihän ne vantit ristiin ole tarkoitus laittaa??
Mille kohtaa keulastaagi tulee, luulisi, että sitä kiristämään tulisi se takimmainen pari, vai onko barduunioita joilla em tehdään?

Matti

[Northling]

Moro

Vanttien alapään paikat selviää kun nostat maston pystyn ja tähtäät ylävantin suoraksi linjaksi saalingin kautta toppiin. Se kumpi kiinnityspiste on lähempää on oikea. Siis ylävantti ei saa tehdä sivusuunnassa mutkaa saalingin kohdalla. Jos rikissä ei ole takavanttia niin tod näk ylävantti on vedetty taaksepäin tukemaan mastoa keulapurjeen vedolta eteenpäin? Jos taas takavantti on, niin ylävantit voivat tulla suoraan sivulle maston kohdalle?

Nortti

[matti]

Osaatteko sanoa, onko vanttien järjestyksestä olemassa joku sääntö, voiko järjestyksen päätellä jostain vai onko homma parasta jättää ammattimiehelle? Ja jos ammattimiehelle, niin kehen ottaisit pk-seudulla yhteyttä?

En tiedä, onko sääntö, mutta katselin kirjasta, että kaikissa takiloissa joissa on viuluvantit on alavantit takimmaisena. Käsittääkseni toimii siten, että kun takaharuksella kiristetään etuharusta, niin viuluvantit pitävät maston yläosan jäykkänä ja taakse suunnatut alavantit estävät maston alaosaa taipumasta eteen.

Se ettet määritellyt tarkemmin "perinteinen puupurjevene", mitä sillä tarkoitat, vaikeuttaa vastaamista??? Meikäläisen vastaukset ovat luokkaa;täydellisen tietämättömyyden suomalla ehdottomalla varmuudella.

Matti

[laitinenp]

Usein alimmaiset, maston linjasta hieman taakse kiinnitetyt vantit on alimmaiset. Näin on tilanne mm. kansanveneessä ja sulkaveneessä. Itsellänikin on limilautainen 20-30-luvun taitteessa suunniteltu vene ja takimmaiset vantit menevät n. maston puoleenväliin ja maston kohdalla olevat toiset vantit ylös. Mutta kuten matti sanoi, "perinteisiä" veneitä ja takilointeja on vaikka minkälaisia joten mekin joudumme vain arvailemaan oikeata vastausta. Tässä mm. karkea kuva folkkarin takilasta. Maston taipumaa taakse rajoitetaan etuharuksen kiinnityksen kohdalla nk. viulustaakeila.

[majo]

Kiitokset vastauksista. Kyseessä on kansainvälinen 5.5 m vuodelta 1954. Veneessä on sekä takastaagi että barduunat.

Saalingit ovat melko tarkalleen puolessa välissä mastoa ja alemmat vantit päättyvät niiden alle. Keulastaagi, barduunat ja ylemmät vantit ovat 5/6 koko pituudesta. Etummaisen vanttiparin rustiraudat ovat muutaman sentin maston keskilinjasta taaksepäin ja toiset siitä 14 cm taaempana.

[matti]

Kun katsoo laittamasi linkin FIN-12 myyntikuvaa; siinä on minusta alimmaiset etummaisissa ja saalinkien kautta tulevat takimmaisissa rustiraudoissa, nääkökyky ei mitä parhain?
Purjehtivat klassikot-kirjassa s.116 C Granfeldin suunnittelemassa näyttäisi ikäänkuin olevan kahdet alavantit???toiset täsmälleen maston keskikohdalla ja toiset reilusti takaviistot.
Sivu 117 Kynzellin piirustuksessa etummaisten vanttien kiinnityskohta maston etureunan tasalla-alavantit, taaempien ylävanttien kiinnityskohta n. maston paksuuden maston takana.
Ko kirjan valokuvat kaikki otettu siten, ettei vanttien paikka pysty katsomaan, tosin kaikissa al-masto.
=tuntuu ko veneissä olevan jonkin verran muunnelmia?

Matti

[majo]

Moikka, unohdin aikaisemmin mainita, että veneen masto on jossain välissä vaihdettu alumiiniseksi. Vanhassa puumastossa vantteja on meidän veneessä ollut kolme, varmaankin jatkokehitystä Purjehtivissa klassikoissa näkyvistä Granfeltin ja Kyntzellin alkupään veneiden malleista. Alumiinimastossa niitä on vain kaksi.

Yritin vakoilla malleja sekä Rautapään kuvista, että muualta netistä ja molempia ratkaisuja näkyy. Wasa II:ssa, Lotten:issa ja Remi:ssä on alavantit takana ja ylävantit edessä, Pohjantähdessä ne ovat tosiaan päinvastoin.

[majo]

Moikka Nortti,

Siis ylävantti ei saa tehdä sivusuunnassa mutkaa saalingin kohdalla.

Tarkoitatko että vantti ei saa tehdä saalinkien kohdalla mutkaa pituussuunnassa, siis keulaan tai perään päin, suhteessa rustiraudan kiinnityspisteeseen ja toppiin?

[Northling]

Moro

Juu, ei, eli juuri sitä tarkoitan. Mutka vantissa vääntäisi saalingin kiinnikeistään viimeistään kun tuuli ottaa purjeeseen.

Nortti