Puuvene.net

Tervehdys pitkästä aikaa!

Sain viime kesänä 8,5 metrisen avofiskarin vihdoin veteen ja se oli ensimmäinen kerta, kun runko näki muutakin kuin sadevettä. Paatti on tehty rysäpaatiksi ja kone on asennettu taakse, jolloin keskiosa jää vapaaksi. Tuli yllättävä ongelma: kolmilapaisen potkurin lapa pilkottaa sentin verran vedenpinnan yläpuolella, kun paatti ei ole kulussa. Liikkeelle lähteissä ennen kuin perä painuu, huispaa potkuri ikävästi tyhjää.

Yritin lisätä syväystä lisäämällä 400 litraa vettä tynnyreissä paatin keskivaiheille, jolloin sain potkurin lavan lähes vedenpinnan kanssa tasaan. Eli, jos haluaisi syväystä lisätä niin, että vene olisi tasatrimmissä vaatisi painolastiksi panssarivaunun. Vaihtoehdoksi jää lisäpainoilla toteutettava perätrimmi mutta kuinka paljon potkurilavan tulisi olla veden alla, jotta se ei löisi tyhjää liikkeelle lähdettäessä ja pakitettaessa?

Moro

Mites se nyt niin on asennettu???
Ei sul kuvaa olis?
Kukas on sen rakentanut ja/suunnitellut? Meinaan, onko pitkäkin kokemus ko. venetyypistä?
Onkos se potkuri tavallista suurempi?

Kauhia painolastin asentaminen ei tunnu järkevältä.
Olisiko helpointa ja järkevintä porata uusi akselireikä vähän syvemälle ja vinompaan että saisi potkurin kunnolla veteen.
Onkos sitä paattia jotenkin muutettu normi rysäpaatista?
Pitääkö steeviä ja köliä kasvattaa alaspäin että saa verkkoraudan potkurin alle?

Nortti

Pahus kuvia olisi vaikka kuinka paljon mutta minulla ei ole saittia, jonka saisin linkitettyä tänne. Veneentekijästä ei ole tietoa mutta potkurin reikä on ollut valmiina veistämöltä asti. Vaihdelaatikon akselikulma on 8 astetta ja kölirauta jatkuu potkurin alta. Mitään modifikaatioita en ole tehnyt. Tuttavalla on samanmallinen rysäpaatti mutta siinä on ilmajäähdytteinen Listeri, joka on 150 kg Volvoa painavampi ja paatti on 1,5 m lyhyempi, jolloin se on luonnostaan perätrimmillä. Nyt kysymys onkin, että kuinka paljon perätrimmiä tarvitaan? Vesilinjan maalan siihen ja vedessä pistän lyijyharkkoja perään, jolloin vesilinja tulee menemään oikein.

Jos et tee mitään? Ajattelet, että se on ominaisuus, eikä vika.
Vai eikö se pidä yhtään pakilla-vaarana ajaa laituriin(kirjaimellisesti), kiellä sitä painavinta kansihenkilöä menemästä keulaköyteen rantaan tullessa.(käske setviä peräköyttä)
Liikkeelle lähtiessä maltilla kaasua niin ei jymistä tyhjää.
Tosin jos pito on tosi huono, niin satamamanoverit (etenkin tuulisessa paikassa) ovat hankalat.
Kokeilet sillä mainitsemallasi 150kg perään, eihän siinä käsittääkseni ole mitään määräsyvyyttä, kunhan toimii?
Venehän on tehty tarkoituksella kantavaksi ja(ilmeisesti matalakulkuiseksi?)=isolle kuormalle, joten ei se paino pitäis mitän haitata.(joitain desin osia kulutus lisääntyy marssivauhdilla)
Sama vika/ominaisuus on monessa suoravetoisessa riksratton tms veneessä, kun kuski nykäsee narusta, niin potkuri sotkee vettä pinnassa ja alkaa pitään vasta kun kuski siirtyy perään.
Keväällä testaamaan hiekkasäkkien tai niiden harkkojen kanssa.

Matti

Fiskarsson kirjoitti:Pahus kuvia olisi vaikka kuinka paljon mutta minulla ei ole saittia, jonka saisin linkitettyä tänne.

Moro

Laita mulle yv:nä sähköpostiosoite niin laitan sulle kutsun ilmaiseen saittiin, minne saat kuvia ym. tiedostoja 2,5 Gb. Sieltä saa linkattua kuvia vaikka tänne, vaikka näin:


Onkos sulla tarkotus varustella sitä venettä jotenkin vielä, esim tankkeja ja akkuja. Laita ne kaikki raskaat varusteet perään.

Nortti

Pari tuumaa pienemmällä halkaisijalla oleva potkuri ilmeisesti poistaisi ongelman,vai?Eihän se ilman sekoittuminen potkurivirtaan ainakaan paranna ominaisuuksia muutenkaan.

Mullakin oli sellainen paatti joskus kauan sitten, kun pisti vaihteen päälle, vesi vähän roiskusi, mutta jo viiden metrin ajon jälkeen perä painui, jolloin veden pärskyntä loppui. Pakkia ei sekään ottanut ihan 100%sesti. Ajossa se ei haitannut. Jos se on useamman vuoden kuivilla ollut vene, niin syksyllä potkurinlavat on jo pinnan alla. Lyijy on hyvää painolastia, 11,3kg/litra, eikä kannata tehdä isoja harkkoja, max 3 ltr, nekin ovat jo painavia käsitellä. Lyijyllä on vielä yksi hyvä etu, ennen kun myy veneen pois, voi myydä lyijyt ensin , betoni on kevyttä ja rauta ruostuu 8\. Rengasfirmoista löytyy lyijypainoja, voi pistää ehkä johonkin kangaspussiin tms.joka muotoutuu kaarien koloihin, voi saada sopuhintaan.

Kyselin muuten rengasfirmasta noita tasapainoituspainoja ... eivät kuulemma ole olleet lyijyä enää muutamaan vuoteen vaan jotain sinkkiseosta. Lyijyn kielsi EU tai ja joku sen seuraus.

Akkuja vaan tulella polttamaan, ei taida lyijyä enää juur muualta löytää??

Romiksilta kyllä vielä löytää on mutta hinta on aika suolainen...

käyppä metalli keräys firmoista kysymässä lyijyä. lyijyn markkina hinta määrittää myynnin hinnan toinen varteen otettava vaihto ehto samaisesta liikkeestä kone rauta on sitten painoo ihan eri tavalla kuin normi raudassa ja menee pieneen tilaan jos kone rautoja löytyy niin kunnon asetoni pesu ja sen jälkeen epoksimaali pari kolme kerrosta päälle niin ei ruostu

ee.hoo kirjoitti:Pari tuumaa pienemmällä halkaisijalla oleva potkuri ilmeisesti poistaisi ongelman,vai?.

Tässä lienee vastaus kysymykseen? Eli potkurin päällä tulisi olla minimissään noin viisi senttiä vettä, jotta pitää liikkeelle lähdettäessä. Kyllä se perä kaivautuu, kun liikkeelle pääsee ja sitten ei ole enää mitään ongelmaa.

Vene on aivan varusteluvaiheessa. Tuli vesillelaskun kanssa kiire, kun piti velipojan häissä toimia hääveneenä viime kesänä. Ei ollut konekoppaa, ei hallintalaitteita, ei lakkausta, pohja maalaamatta. Vaihde päälle suoraan laatikosta ja kaasua narun pätkällä;) Juuri päätin sijoittaa toisen 100 A akun perään.

Ei ehtinyt kuukaudessa vettyä niin, että olisi syväystä tullut lisää. Liekö 250 litran kyllästeellä ollut vaikutusta asiaan.

Matti, siinä vaiheessa, kun kauneemman sukupuolen edustaja alkaa painamaan sen verran, että joutuu käskemään hoitamaan peränarua niin saa lähteä kyllä hoitamaan naruja vaikka naapuriveneeseen;)

Fiskarsson kirjoitti: Matti, siinä vaiheessa, kun kauneemman sukupuolen edustaja alkaa painamaan sen verran, että joutuu käskemään hoitamaan peränarua niin saa lähteä kyllä hoitamaan naruja vaikka naapuriveneeseen;)

Voihan se olla, että meikäläisen venemaun muutos 1500kg veneestä rojektin 7500kg konstruktiopainoon on liioteltua kun ko hlön paino lienee kasvanut korkoa vasta alle 20% kolmessakymmenessä vuodessa jostain 49kg:sta, mutta eihän vara venettä kaada!

Matti