Puuvene.net

Olen uusimassa kölipultteja perinteiseen mahonkipurjeveneeseen. Kölipultit ovat lyijykölin läpimenevää mallia, eli muttereita ei ole kapseloitu kölipultin sisään, vaan ne ovat upotuksissa kölin alla. Upotukset oli aikaisemmin spaklattu kitillä umpeen.

Noudattaen aikaisempaa rakennetta pultit ovat patarautaa, vaikka rosterikin olisi ollut perusteltavissa (kts. keskustelu kölipulttien materiaaleista). Nyt mietin parasta ratkaisua kölipulttien alapään varmistamiseen.

Aikaisemmin alapäihin oli hitsattu prikat, mutta harkitsen nyt muttereiden laittamista sinnekin. Hitsatut pultit olisi käytännössä mahdoton saada paikalleen nostamatta venettä, joka taas olisi käytännössä mahdoton toteuttaa nykyisessä säilytyspaikassa. Onko tällaisesta ratkaisusta mitään onnistuneita ennakkotapauksia? Mikä on muttereiden odotettu korroosion kesto kitin alla vesirajan alapuolella.

Minä olen ainakin käyttänyt useammankin kerran juuri tuota tapaa, mutterit molempiin päihin. Juurikin tuon helpomman asentamisen vuoksi.
Ei kai tuossa korroosion suhteen mitään erityistä ongelmaa ole verrattuna hitsattuihin pultinpäihin. Olen kyllä käyttänyt haponkestävää tavaraa mutta eipä se taida tätä asiaa muuttaa. Mutterin kiinnipysymisen olen varmistanut tyssäämällä pultin päätä sen verran että ei varmasti aukea itsestään.

Ok, mukava kuulla että tekniikka on käytössä ja kestää. Tarkisteletko pultin päitä usein vai voiko niiden luottaa pärjäävän omillaan useamman kauden?

Oma huoleni liittyy siihen, että merivesi pääsee kierteisiin ja korroosio pääsee iskemään mutterin ja pultin väliin. Maallikkojärjellä ajateltuna pelkkien kierteiden ruostuminen pitäisi kestää paljon vähemmän aikaa kuin hyvin tehdyn hitsaussauman, sillä syövytettävää materiaalia on paljon vähemmän ennen kuin ote pettää.

Oletko suojannut pultit vai luottanut rosterin kestävän omillaan?