Puuviilu ja epoksi kysymyksiä.

[Jonex]

Tervehdys. Olen pyöritellyt jo pitempään mielessäni säänkestävän ja lahoamattoman jokiveneen (tenolainen) rakentamista puuviilusta ja epoksista.

1. Kysymys. Voiko ohuesta n. 1mm paksuisesta puuviilusta ja epoksista ristiinlaminoimalla tehdä vanerin tyyppistä levyä, jossa epoksi kyllästäisi puuviilun läpi asti?

2. Kysymys. Mikä, mielellään kotimainen puulaji sopisi parhaiten viilumateriaaliksi ko. tapauksessa. Jos ajatellan epoksin imeytymistä, niin onko mänty liian tervainen, entä kuusen suljettu solurakenne, entäpä koivu?

3. Kysymys. Minkälaista epoksia ko. tapaukseen, ilmeisesti jokin pitkällä avoajalla varustettu lv-versio?

Veneestä tulisi normaali kolmilaita, ja ulkopinta maalattu tai epoksivärjätty ja lakattu,joten mitään hirveitä ulkonäkövaatimuksia ei rungolla olisi.

ps. moni varmaan ajattelee, että onhan nuita lasikuitukippoja olemassa, mutta ne ei kelpaa käyttööni.

[Mile]

Kokeile myös hakutoimintaa. Tätä hyvin läheltä sivuavia aiheita on täällä kirjoiteltu ainakin parin paksun opuksen verran.

Mutta lyhyesti.

1. Ei - juu. Vaneria voi tehdä epoksilla liimatenkin. Epoksi ei imeydy puun läpi poikkisyyhyn kovin syvään. Epoksi ei kyllästä puuta, Epoksi tekee puun pintaan hyvin veden imeytymistä estävän kerroksen, puhutaan epoksikapseloinnista. engl. epoxy encapsulation.
Mutta jos oikein ymmärsin, niin et ehkä välttämättä aja takaa kotitekoisen vanerin valmistamista, josta leikkaamalla sitten tekisit vanerilautaveneen, vaan tarkoitat ristiinlaminoitua veneen rakennetta jossa viilut laminoidaan muotoon mallineen päällä?
Tästä löytyy paljon asiaa mm. kirjoja, kun hakee Cold Molding hakosanoilla googlesta, ja tietoa kannattaa hakea ellei ristiinlaminointi ole tuttua. Täälläkin siitä on kirjoiteltu.

Vaneria ei itse kannata tehdä ellei sitten tee jotakin hyvin erikoista vaneria jota ei kaupasta saa. Kotimaiset vanerit on pääosin liimattu vedenkestävällä fenolifilmiliimalla, sellainen ruskea liima viilujen välissä. Koivu on lujaa, mutta painavaa, ja homehtuu helposti ja mustuu mikäli saa vähänkään kosteutta itseensä.

Kaupasta saa myös vedenkestävästi liimattuja ulkolaisia vähemmän homeelle herkkiä venevanereita, kuten esim. suhteellisen edullista Okume-vaneria , mm. DLH Finland myy sitä Vantaalla. Seppälän Venetarvike myy monenlaisia venevanereita ja heillä kaverit myös neuvoneet siitä mitä kannattaa käyttää.

2. kuusen sopivuudesta epoksin kanssa ei ole omaa kokemusta, mutta männyn kanssa pelaa hienosti. Myös tammi toiminut, ja teak myöskin, vaikkei kotimaista olekaan.
Karkea liimapinta toimii epoksin kanssa paremmin kuin sileä höyläpinta. Jos kuusta käyttää niin pinta kannattaa rikkoa karkealla hionnalla. Koivu kannattaa homemyrkyttää.

3. käytä puuepoksia hitaalla kovetteella; löytyy useita merkkejä, esim. West Systems, SP ( Kevra vantaalla tuo maahan ja ovat myyneet suoraan) , Elephant, System Three.

Hyvä puuepoksi on lirua, ja sen hartsin moolimassa alhainen , niissä lukee average molecular weight < 800 tai < 700 , ( < tarkoittaa että alle tuon luvun). Yleisepokseissa, ja laminointiepokseissa moolimassa on korkeampi samoin kuin viskositeettikin, eivätkä ne imeydy puuhun yhtä herkästi, kuin lirummat puuepoksit.
LV:llä kaitpa tarkoitit matalaviskositeettisiä? Viskositeetti yksinään ei vielä kerro sopivuudesta, sillä kaupan on myös liuottimilla ohennettuja epokseja, ja tämä ei ole sama asia kuin luonnostaan alhaisen viskositeetin pienimolekyylinen hartsi.
Molekyylikoko vaikuttaa siihen miten pieniin pinnan huokosiin epoksi mahtuu imeytymään ja tarttumaan. Periaatteessa mitä pienemmät hartsin molekyylit, sitä paremmin tarttuu ja imeytyy, mutta kolikon toisella puolella on hauraampi ja heikompi lopputulos.
Varsinaiset puuepokseiksi kehitetyt laadut on pyritty tasapainottamaan noita ominaisuuksia, niissä on mukana aivan lirua sekä vähän paksumpaa hartsia.

Puun imeyttämiseen ja esim. vanerin reunojen kyllästämiseen on olemassa omat laatunsa, ne kaikkein liruimmat, löytyy epoksi-sealereita, Lignua ( taitaa olla ligniinimodifioitua epoksia, ellei niin sellaistakin löytyy) ..


Mutta kaikesta huolimatta en tekisi jokivenettä ristiinlaminoimalla, siitä tulee hyvin jäykkä elämätön munankuori, joka ei kestä kivillä kolistelua. Kaverit tekivät Kemijärvellä jokiveneitä koivuvanerista Sika Flex - joustavalla uretaanimassalla liimaten. Ja ne kestävät. Tuollainen vanerivene pitäisi kyllästää perinteisin kyllästein sen minkä vaneri imee, ja huolehtia siitä että vanerien reunat on suljettu sealerillä huolellisesti. Epoksi ei ole hyvä noissa pinnoitteenakaan, se kun halkeilee helposti puun pinnassa kun puu taipuu tai tulee iskuja. Silloin vesi pääsee imeytymään helposti hakeamista puun sisään, mutta eipä sitten pääsekään riittävän hyvin haihtumaan sieltä pois.

Vaikka olenkin henkeen ja vereen "epoksimies" , en silti näe hyvänä ratkaisua käyttää epoksia juuri jokiveneissä.

Kaikesta kirjoittamastani löytyy varmasti mielipiteitä puolesta tai vastaan, ja aina löytyy joku joka kertoo miten hyvin joku yleisepoksi toimii. Itsekin olen käyttänyt Arsalinin Jeti 500 epoksia hyvällä menestyksellä liimaukseen, mutta mahonkikannesta se korkkasi irti. .. syitä voi olla moniakin eikä vika välttämättä itse epoksissa. Mutta kukin tehköön kuten parhaaksi näkee.

[Northling]

Moro

Ei se ole sattumaa että jokiveneet tehdää oikeasta laudasta. Umpipuu kun sattuu olemaan kestävin rakenne kun se on kasvanut muotoonsa ja solukon rakenne on kestävin suhteessa painoonsa.

Tässä esimerkki mitä tapahtuu kun mahongista ristiinlaminoidun kanootin huolellisesti epoksoidun rovigin alle pääsee naarmuista tai ruuvinreistä vesi:



Onneksi tässä tapauksessa kanotti oli säilytyksessä pääosin lämpimässä, joten pakkanen ei päässyt rikkomaan mahongin solurakennetta aivan mullaksi. Ongelma on siinä, että jos rakenteeseen pääsee vettä jostain hiushalkeemasta tai ruuvinreiästä tms., se ei pääse kapseloinnin takia haihtumaan sieltä, vaan alkaa sinistämään ja sitten lahottamaan puuta.

Kyllä ristiinlaminointi on hyvä ja kestävä rakenne, mutta suomen oloihin; talven pakkasiin, ei aivan sovelias.

Nortti

[JussiA]

Kerrot tuossa että ajattelit tuommoista perinteistä kolmilaitaista mallia, en oikein näe että miten se tehtäisiin viilusta liimaamalla (järkevästi).
Tuommoinen sileäkylkinen malli onkin eri juttu mutta eipä taida tosiaan jokiveneessä olla tuo tekniikka parhaimmillaan.

[Veli-Matti]

"Kyllä ristiinlaminointi on hyvä ja kestävä rakenne, mutta suomen oloihin; talven pakkasiin, ei aivan sovelias." - Nordling

Eikä sovellu mielestäni oikein jokiveneenkään valmistusmenetelmäksi, ne kun ovat käsittääkseni enemmän käyttöveneitä eli vähissä vesissä liikuttaessa ja rantautumisissa tulee taatusti kolhuja joista vesi menee epoksikerrosten väliseen puuhun ja siinäpä se...
Varsinaisia jokiveneitä ei varmaankaan tehdä edes lasikuidusta juuri noiden kolhujen takia.
Mutta jos tekee koristeen niin miksipäs ei...

[Jonex]

Kiitos vastauksista.

Kuningasajatuksenani oli tosiaan tehdä ensin viilusta ja epoksista vanerilevy, josta sitten olisin tehnyt normaali tekniikalla kolmilaitaisen veneen.

Jos puhutaan esim. 1mm koivuviilusta, niin eikö epoksi imeydy tuota 1mm viiluun. Tai oikeastaan molemmin puolisella epoksilla sen pitäisi upota viiluun vain 0,5mm

Omistan 12v vanhan tenolaisen, joka on tehty vanerista ja laudasta. Alimmat laudat vaneria ja ylin tenolaiseen tapaan lautaa. Käsittelin sen uutena kylmäpuristetun pellavaöljyn, tervan ja pineenitärpätin seoksella. En ole tyytyväinen ko. pinnoitukseen, kun se ikään kuin haihtuu pois vanerista ja loppu mitä jää jäljelle on kuivaa pölymäistä ainesta. Massiivipuussa toki pysyy ja toimii.

Keväällä, kun kelit alkavat sallimaan veneen jokavuotisen kunnostuksen, niin meritaimensesonki on jo hyvässä vauhdissa. Siinä kun sitten käsittelen veneen ja odotan kuivumista ettei vene tartu persiisiin, niin huomaan sesongin jo menneen. Tästä syystä olen mielessä hautonut semmoisen veneen tekoa, missä olisi lasikuidun "huolettomuus" yhdistettynä puuveneen ominaisuuksiin.

Venettä olen säilyttänyt ulkona pukkien päällä väärinpäin. Alku aikoina suojasin sen ilmavasti ressulla, mut nykyään ihan vaan taivasalla, kun ei sillä pressulla ollut merkitystä veneen ulkonäköön keväällä. Vene on toki rakenteeltaan säilynyt hyvin, esim lahoa tms. ei ole ilmestynyt.

Tämänkin veneen hoitoon ottaisin mielellään vinkkejä vastaan.

[Veli-Matti]

Pakkoko se on niitä penkinpäällisiä tervata joka vuosi...

Räppää niistä laudat irti ja käytä vanhat vaikka nuotiosytyiksi. Uusiin jonkunsortin kyllästys ja maali päälle... Ja sisäpuolen tervaamistakin voisi rajoittaa enämpi sinne alaosiin.

Toinen vaihtoehto on että hommaat veneilyhousut, vaikkapa perinteiset pikipöksyt...

[TeddyDiver]

Siperian lehtikuusta tai vastaavaa luonnostaan läpikyllästettya puuta kannattaa varmaan harkita ennemmin.. tosin on se ainakin tuoreeltaan ihan yhtä tahmasta kuin huonosti kuivunu terva.. tai laita toinen vene sitä taimenen pyyntiä varten ja tervaa se sitten vasta kesemmällä..