Tenon vene

[esa karpoff]

Olen tekemässä perinteistä Tenon venettä mestari Jouni Laitin opastuksella.
Oheinen kuva parin viikon takaa, nyt vene on jo väreissä. Laitoin veneen ylimmät laudat punaiseksi ja vihreäksi.
Puoli vuosisataa sitten oli lähes kaikkien Tenon veneiden ylälaudat värilisiä.
Kuulemani mukaan värit kertoivat joko omistajan suvun tai alueen, saamen pukujen tapaan.
Kun tämä perinne on lähes kokonaan kadonnut ja tietoakaan en enää löytänyt näistä "värien käyttöoikeuksista",
niinpä katsoin oikeudekseni käyttää mieleistäni väriä.
Ehkäpä saan vielä foorumille kuvan, jossa näkyy nuo uudet väritkin..

[MÖsteri]

Terve.

Hienolta näyttää. Mitä materiaalia laudoitus on? Mäntylautaa vaiko vanerilautaa?

Olen ymmärtänyt, että siellä pohjoisessa tehdään paljon vanerilautaveneitä käyttöpaateiksi. Sellaisen kestävyys ja varsinkin pintakäsittely hiukan kiinnostaa. Ulkomailla esimerkiksi Ian Oughtred on kovasti vanerin puolta, ja jopa ihan terva/pellavaöljy -käsitellyn.

Mutta siis hienon veneen oot tehnyt joka tapauksessa.

[esa karpoff]

Terveppä vain..
Niin, tuo vaneri tuli Tenolaisiin joskus seitsemänkymmentä luvulla. Itsellänikin on yksi sellainen 23v vanha ja ilman uutta pohjaa olisi jo tiensä päässä. On koulukuntia jotka suosivat vaneria, mutta kokemuksella voin sanoa että pohjoinen Lapin mänty kestää puolta kauemmin veneenä, kuin tunnetusti lahoava koivu, jota suomalaiset vanerit ovat. Siispä tuo uusi veneeni on mäntyä ja sen odotettavissa oleva käyttöikä on 50v kovaa koskikäyttöä (tosin oma "käyttöikäni" rajoittaa vähän). Myös erilaisia pinnotteita suositaan nykyään. Hyväksi on todettu pellavaöljyn 1/3 ja mäntytervan 1/3 ja tärpätin 1/3 sekoitus. Se imeytyy hyvin puuhun (vanerissa vain ensimmäiseen viiluun) ja vuosittaisen huollon ansiosta puu säilyy hyvin. Itse perinnevenettä tekevänä suosin lämmitettyä tervaa joka myös imeytyy todella hyvin puuhun ja saa sen kestämään lähes "ikuisuuden". Nuo ylimmät laudat käsittelin homeenestolla, oksat oksalakalla ja pintaan laitoin Virtasen neljän öljyn hengittävää maalia. Tulevaisuus näyttää miten tuollainen käsittely kestää. Uskoa on, onhan maalia testattu niinkin vaikeissa olosuhteissa kuin Myrskyluodolla...
Perinnevene kurssimme kaikki oppilaat valitsivat venemateriaaliksi oksaisen Lapin männyn. Niinpä mottomme on:
- Vanerivene on vanhanaikainen

ps. Jos nimeäisin veneeni, olisi se Soikka (= kapea, kevytsoutuinen ja nopea..)
Kuinka tuollainen sana tunnetaan muualla?
- Jouni sanoi saamenkielessä sen olevan - tzohka

[ainur]

Hienon näköistä työtä. Mitä vaneriin tulee, niin ei kaikki vanerit ole koivua. Petäjäistä käytetään hyvin yleisesti
Tuo lapin mänty on varmaan hyvä ja kestävä materiaali.

"ps. Jos nimeäisin veneeni, olisi se Soikka (= kapea, kevytsoutuinen ja nopea..)
Kuinka tuollainen sana tunnetaan muualla?
- Jouni sanoi saamenkielessä sen olevan - tzohka"

Meiläpäin Savolainen kilpasoutuvene, tosin vanerista...

[TeddyDiver]

Kavin muutama viikko sitten kattomassa tota Esan venetta. Oli sillon sovittelemassa luonnon kayria laitakaaria paikalleen.. Samaa mielipuolta noitten vaneri vs lautaveneitten kestosta.. Mantyvanerisiakin oon muutaman nahny, eika ne sen kestavampia ole olleet kuin koivuvanerisetkaan..
ps. ja sitten lopuks æææt jonoon ;)

[Ande]

Puoli vuosisataa sitten oli lähes kaikkien Tenon veneiden ylälaudat värilisiä.
Kuulemani mukaan värit kertoivat joko omistajan suvun tai alueen, saamen pukujen tapaan.

Tuosta olisi kiva kuulla lisää miten nuo ovat menneet!

[Donna 28]

Komea vene soutu- ja perämoottorikäyttöön. On hyvä, kun sielläkin järjestetään puuvenekursseja ja ennen kaikkea perinneveneiden tekoa. Joskus 70 -luvulla muistan nähneeni siellä veneitä joissa oli ylin lauta maalattu ja kahdessa samantyyppisessä eri väri. En kysellyt enempää, mutta tulipahan siihenkin selitys. TeddyDiver onkin tietääkseni ollut tähän saakka ainut niin korkealta oleva puuveneharrastaja näillä sivuilla.
TD, sait seuraa Vai olitko innoittaja. Tervetuloa joukkoon E.K.
Donna 28

[esa karpoff]

Huomenta
Tässäpä nämä värikuvat Tenon veneestä. Tosin tumma terva vielä puuttuu, se tulee sitten "kevätahavan aikaan" noihin puuosiin, eli veneen alaosaan.
Olen suunnitellut myös aivan uuden malliset koskihankaimet. Niiden idea on siinä, että kun airo ottaa koskenpohjakiveen, irtoaa se hankaimesta, eikä riko tai kaada venettä.
Hankaimet ovat tekosessa, siitä myöhemmin...

[esa karpoff]

tässä toinen kuva..

[esa karpoff]

tässä toinen kuva..

[Odessa]

Hieno vene! Terveisiä vaan täältä Patokoskelta.

[caracal]

Hieno vene!
mistäs te siellä pohjoisessa saatte riittävän pitkää mäntylautaa, kun "jokivene pitkä, Lapin mänty lyhyt"?

Maalasin folkkarin vanerikannen tuolla Wirtasen 4 öljyn maalilla viime keväänä, ja yhden kesän kokemus on, että ehdottomasti liian pehmeää niin kulutusalttiiseen paikkaan. Kylkilautasi saanevat olla paremmin rauhassa, mutta ei kai niitäkään pumpulissa pidetä. Kerro kokemuksesi kun niitä tulee.

Terveppä vain..
Niin, tuo vaneri tuli Tenolaisiin joskus seitsemänkymmentä luvulla. Itsellänikin on yksi sellainen 23v vanha ja ilman uutta pohjaa olisi jo tiensä päässä. On koulukuntia jotka suosivat vaneria, mutta kokemuksella voin sanoa että pohjoinen Lapin mänty kestää puolta kauemmin veneenä, kuin tunnetusti lahoava koivu, jota suomalaiset vanerit ovat. Siispä tuo uusi veneeni on mäntyä ja sen odotettavissa oleva käyttöikä on 50v kovaa koskikäyttöä (tosin oma "käyttöikäni" rajoittaa vähän). Myös erilaisia pinnotteita suositaan nykyään. Hyväksi on todettu pellavaöljyn 1/3 ja mäntytervan 1/3 ja tärpätin 1/3 sekoitus. Se imeytyy hyvin puuhun (vanerissa vain ensimmäiseen viiluun) ja vuosittaisen huollon ansiosta puu säilyy hyvin. Itse perinnevenettä tekevänä suosin lämmitettyä tervaa joka myös imeytyy todella hyvin puuhun ja saa sen kestämään lähes "ikuisuuden". Nuo ylimmät laudat käsittelin homeenestolla, oksat oksalakalla ja pintaan laitoin Virtasen neljän öljyn hengittävää maalia. Tulevaisuus näyttää miten tuollainen käsittely kestää. Uskoa on, onhan maalia testattu niinkin vaikeissa olosuhteissa kuin Myrskyluodolla...
Perinnevene kurssimme kaikki oppilaat valitsivat venemateriaaliksi oksaisen Lapin männyn. Niinpä mottomme on:
- Vanerivene on vanhanaikainen

ps. Jos nimeäisin veneeni, olisi se Soikka (= kapea, kevytsoutuinen ja nopea..)
Kuinka tuollainen sana tunnetaan muualla?
- Jouni sanoi saamenkielessä sen olevan - tzohka

[TeddyDiver]

mistäs te siellä pohjoisessa saatte riittävän pitkää mäntylautaa, kun "jokivene pitkä, Lapin mänty lyhyt"?

Jos ei muuten riitä niin jatketaan, niin vanhemmissa pato ja rahtiveneissäkin tehtiin. Näille uisteluveneille taitaa laudan pituus kyllä riittää. Esa voi korjata jos oon väärässä, mutta en muista ainakaan Esan veneessä olleen jatkettua lautaa.. ?

[esa karpoff]

Kyllä pituus riittäisi, mutta kun tuon laudan laatuvaatimukset ovat todella tiukat, niin parhaan materiaalin takaamiseksi teemme yhden liitoksen väliin. Otamme vain parasta pintalautaa ilman pienintäkään hiushalkeamaa. Eniten taipuvissa osissa tulee olla paljon pieniä terveitä oksia. Tämä takaa ettei lauta tule halkeamaan, syyt tällaisessa laudassa ovat hyvinkin mutkikkaita ja sitovat lautaa. Pituussuunnassa on siis yksi jatko 10cm/limi.
Tenonvene poikkeaa lautamäärässään muista veneistä siten, että laudat ovat n. 25 - 30cm leveitä ja niitä on vain kolme puolellaan. Alin lähes vaakassa ja ylin limitetty poikkeuksellisesti sisäpintaan (paitsi keulaosa jossa pätkä "puoliponttiliitosta" suoraan alemman syrjään. Limisaumat tehdään justiinsa ja väliin tulee Sikafleksia tai vastaavaa. Sauma varmistetaan vielä Mustadin litteillä venenauloilla vastaraudan kanssa (valmistus lienee lopetettu, voinee löytyä vielä toimittajien varastoista).
Jos laitamaali kuluu, ei se Tenon veneessä ole ongelma, sillä vene huolletaan ja tervataan joka kevät. Samallahan sitä sipaisee uutta maalia reunaan, mikäli tarvetta on. Virtasen neljänöljyn maali kun on sellaista, että voi vetää vaikka pikkupakkasessa..

[ainur]

Hienosti käypi värit yhteen.
Tossa ois nyt sitä kantosiiven mallia, ko joku sitä joskus kyseli...Olikohan se Pellinkiläiseen...