Mitä muusia rimojen välissä?

[Kähmy]

Moro, kyseessä -56 tehty mahonkivene, jonka keulaa rappaan lakasta, koska oli halkeillut sen verran pahasti. Eli lastalla lakat veks ja hionta päälle. Kysymyksiä:

1. Mitä on tuo tummempi muusi tuolla rimojen välissä (vanhaa lakkaa näkyy vielä vas.alareunassa)?

http://www.kahmy.com/rimat.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;

2. Liekö tuota mitenkään kyllästetty, kannattaisko nyt ennen lakkausta? Käsittääkseni pellavaöljyä kehiin ja sen jälkeen lakkaus?

3. Montako kertaa kannattaa lakata?

Kuutin kansi näkyy aika hyvin tästä:

http://www.kahmy.com/kuutti3.jpg" onclick="window.open(this.href);return false;

Kiitos jo etukäteen,

Kähmy

[raimå]

Vaikea sanoa ilman hipelöintiä mutta eiköhän tuo "muussi" ole jotain Tät tai Proof massaa. Jos tuntuu pehmeältä toffeelta kun kokeilee kynnellä niin silloin varmaan ym. kamaa tai vastaavaa.

Kyllästä nyt ihmeessä kun kerran ison työn oot tekemässä! Perusperiaatehan uusissa ja puupuhtaaksi vedetyissä korjauksissa on että kyllästys (millä sitten sen päätätkään tehdä) ja sen jälkee lakkaa niin monta kerrosta kun vain suinkin jaksaa.

Kyllästyksestä löydät miljoona keskustelua haulla, siitä vain valitsemaan:)

[ms.venla]

Mulla oli kannen saumoissa jotain punaista liitukittiä, se oli jo niin kovettunu ei pitäny vettä.

[JussiA]

Kansimassaa se on, vaihtoehtoja on paljon. Olen sitä mieltä että kypsää se on jokatapauksessa. Jos haluat että kansi pitää, poista vanhat massat ja laita tilalle valitsemasi tavara.

[Pellis]

Vanhaa muussia on. Eli pois vaan kyseiset, mutta siinähän se hauskuus juuri onkin. Itse poistin kapoiseksi viilatulla taltalla varoen ja lopuksi kapealla 4 mm viilalla vetäisin urat suoraksi. Hyvä tuli ja muutamia rakkoja kätösiin. On myös mahdollista ostaa jokin modernimpi tekninen viritelmä, kuten Fein multimaster/vastaava, jossa on kyseiseen operaatioon soveltuva elin...Ehdottomasti kyllästystä kehiin ennen lakkausta ja kunnollista öljylakkaa riittävän monta kerrosta, ettei tarvi heti seuraavana vuonna korjailla.

[Jommi]

Minusta se näyttää 20 vuotta täyttäneeltä polysulfidimassalta. Miksi muuten kansi pitäisi mielestänne kyllästää - ja millä?

[Kähmy]

Kiitoksia vastauksista. Mielestäni massa on kohtuu pehmeää (eli ei liimaa tai kovettunutta lakkaa). Jos ne rappais pois, niin mitä tilalle?

Jommi kysyi hyvin, miksi pitää kyllästää ja millä?

-Kähmy

[raimå]

Jaah en tajunnut että oli kansi kyseessä... no massa kuin massa. Eipä sillä kauheita ole väliä. Ja kyllä kait se niin on että pois ne pitäis vetää samalla kun puupuhtaaksi ottaa. Jos ajatuksena on saada koko kannesta täysin vesitiivis.

No jos tohon kanteen tulee lakka päälle niin itse ainakin kyllästäisin. Ja oma preferaatti on owa. Mutta on miljoona muutakin hyvää.

[Jommi]

Olen raimån kanssa hieman eri mieltä massojen yhdentekevyydestä. Niiden keskinäiset erot liittyvät joustavuuteen/pehmeyteen, ultravioletin sietokykyyn, liimaavuuteen ja puristuksesta palautumiseen. Lisäksi liikuntasaumamassoja on kolmea perustyyppiä: polyuretaani, polysulfidi ja silikoni. Kaikki nämä sopivat periaatteessa kansisaumoihin.

Toinen aihe oli kyllästys. Yleensä puu tykkää siitä, eikä siitä mitään haittaakaan ole, paitsi että tässä tapauksessa pitää ottaa huomioon, että saumamassan pitää tarttua siihen kyllästettyyn pintaan. Lisäksi, kun etukansi on rimoitettu ja kaikki muu on sileää mahonkilautaa, niin joutuu olemaan tarkkana, ettei kyllästettä tule mahongille, joka muuttaa siitä väriään. Paitsi jos aikomuksena on kaapia ja kyllästää ihan koko kansi.

Päästäänköhän me nyt olemaan samaa mieltä raimån kanssa mistään , kun käsitykseni owastakin kyllästeenä on aivan erilainen. Mielestäni se sopii pohjusteeksi aivan hyvin, mutta kun siinä on öljyjä ja hartseja vain noin 30% ja loput on lakkabensiiniä, niin millä siinä kyllästetään? Owatrol 1 ei ole alun perin lainkaan tehty kyllästeeksi, mutta pohjoismaissa siitä tuli jonkinlainen muoti-ilmiö 90-luvulla. Pelkkä hitaasti kuivuva öljy tai rasva on paras kylläste, mutta tässä tapauksessa meillä on se saumamassan tarttumiskysymys.

[raimå]

No faktahan on se että kaikilla on täällä ja missä tahansa venehommissa omat toimintamallit ja mielipiteet. Niitä kyllä kuulee ihan omassa seurassakin riittämiin:)

Tarkoitin "ihan sama" heitolla sitä että ei kait tolla massalla ole mitään väliä, varsinkaan jos tarkoitus on vetää se sieltä pois ja ottaa kaikki puulle (itse tosin saattaisin jättää massan sinne jos olen varmistunut siitä että ei ole menettänyt kimmoisuuttaan ja pitää veden poissa...) mutta tämä ei ole luonnollisesti mikään ohje:)

No, kukin taaplaa tyylillään. Hommiin voi kuluttaa aivan pirusti aikaa halutessaan. Oma näkemys on se että hommien on edistyttävä ja toimittava. Oma PÖ kokemus on se että sitä en kovin näkyviin (kokemus mahongista) paikkoihin tule tässä elämässä laittamaan, vaikkakin kyllästeenä varmasti ylivertainen. Aiheutti minulla sen verran pahoja ja näkyviä ongelmia ed. veneen hytin pinnoissa kun paikka paikoin imeytyi ja paikka paikoin ei imeytynyt. Mutta tämäkin on jo kertaalleen käyty läpi ja ei siitä sen enempää.

Olen kuunnellut sen verta kokeneen kaverin kehuja owasta sekä oma kokemus on positiivinen että uskon sen toimivan hyvin "pohjusteena" lakalle. Sovitaan nyt niin että ei kutsuta sitä sitten "kyllästeeksi":)

Heh, ja taas päästiin tuttuun kyllästekeskusteluun !

[vanaja]

Wurthin massa on hyvää olen käyttänyt sitä owan kanssa ja toiminut ihan hyvin.

[Jommi]

OK, raimå. En heti tajunnut, että tarkoitit juuri sitä Kähmyn 'muusia'.

[Northling]

Tästä aiheesta on täällä ennekin taitettu peistä.
Ei kannata vääntää samoja juttuja uudestaan kun ne voi linkata ja lukea tuolta:
viewtopic.php?f=2&t=196&p=842&hilit=rim ... umaus#p842" onclick="window.open(this.href);return false;
ja tuolta:
viewtopic.php?f=2&t=9635&p=60920&hilit= ... aus#p60920" onclick="window.open(this.href);return false;

Toistaisin vielä enempää tähän kanteen perehtyneenä, että olisiko ne vanhat urat olleet V-uria jotka ovat kuluneet nollille.
Urat pitää jyrsiä tai jyystää uudelleen auki ja sitten vasta tiivistää massalla. Henkilökohtaisesti omiin kokemuksiini perustaen luotan Sika DC massaan ja pidän ensiluokkaisen tärkeänä primerointia!

Nortti

[Jommi]

Mihin noista kolmesta perustyypistä kannen saumaukseen tarkoitetut MS-polymeerimassat kuuluvat?

Periaatteessa ne muodostavat oman ryhmänsä. Jo 1980 -luvulla joku japanilainen firma kehitti saumamassan nimikkeellä silyyliterminoitu polyeetteri. En tiedä mistä tulevat kirjaimet MS. Ehkä 'Modified Silicone'? 'Silyyli' viittaa ainakin silikoniin. 1990 -luvulla markkinoitiin 'hybridimassoja', joissa perustana ei ollut polyeetteri, vaan vanha tuttu polyuretaani, jota muunneltiin silikonilla tai sen johdannaisilla. Suomessa ainakin Soudal ja Tremco kauppasivat näitä sillä argumentilla, että niissä ei ollut liuottimia eikä isosyanaattia joihin kumpaankin liitetään terveysriskejä.

Luulen, että Suomessa tällä hetkellä markkinoitavat MS-polymeerimassat ovat nimenomaan tällaisia hybridimassoja. Niiden ideana on ensinnäkin myrkyttömyys, ja toiseksi säänkestävyys. Ensimmäiseen kansalaiset uskonevat helposti. Säänkestävyydestä on vaikeampi vakuuttua. Esimerkiksi ultravioletin sieto perustunee juuri silikoniosaan, mutta siitä pitäisi nähdä luotettavia tutkimuksia. Muiden ominaisuuksien väitetään olevan vähintään polyuretaanimassojen luokkaa.

Bostik markkinoi Suomessa Simson -tuotemerkillä SMP-liimoja ja massoja. SMP = Silyl Modified Polymer. Yksi niistä on nimenomaan kansisaumamassa, jonka sanotaan olevan säänkestävyydessä polyuretaaneja selvästi parempi, ja muilta ominaisuuksiltaan vähintään samantasoinen, sekä lisäksi ylimaalattavissa kaikentyyppisillä maaleilla. Lisäksi ainakin Tremcolla ja Soudalilla on MS-polymeerimassoja. Ihan prs-tuntumalla kuvittelisin, että Suomessa tällaisten silyylimodifioitujen saumamassojen markkinaosuus on tällä hetkellä 10 %:n luokkaa.

Nyt rupesi sitten pistämään sytämestä, kun en nimittäin ole kokeillut enkä tehnyt mitään testejä näillä aineilla. On ollunna muita kiireitä. Mutta ehkä tässä vielä ehditään. Varsinkin se Simsonin kansimassa pitäisi kokeilla. Säänkestävyydestä voidaankin sitten raportoida jo heti 10 vuoden kuluttua. Sen verran ovat nyt nimittäin Sika 290 DC:llä tekemäni 300 metriä saumaa kestäneet UV:ta ihan hyvin.

[Northling]

Moro

Herää kysymys, että jos silikooni on myrkkyä puulle (aiheuttaa pitkässä juoksussa lahoa ja ainakin estää kaiken muun tarttumisen), niin mites sitten se Modifoitu silikooni eli MS jos se nyt niin on?

N