Kyllästämisestä jälleen

[Jarmo Niinimäki]

Minäkään en ole huomannut sinkkinaftenaatin toimivan kuivikkeena (en siis sano ettei toimisi vaan vain etten ole huomannut) mutta lyijysikkatiivi tietenkin toimii.

[niiloantero]

Moro!

Itellä olis eka veneen kyllästys edessä.Veneeni ollut kuivilla jo useamman vuoden ni ajattelin,että mahtaisikohan se imeä raakaa pellavaöljyä johon lisätty sinkkinaftenaattia,vai tarviisko vielä lisätä esim. jotain peruskyllästettä? Paljonko Ainurilla meni sinkkinaftenaattia tohon 60litraan pö:tä? Niin ja jos päätyy ostamaan vielä sitä esim. teknoksen peruskyllästettä, ni tarviiko siihen vielä lisätä puutärpättii ?

[ainur]

[quote="niiloantero"]Moro!

Paljonko Ainurilla meni sinkkinaftenaattia tohon 60litraan pö:tä? [/quote

4 rosenttista, niin tekee 60*4 / 100 = 2.4 litraa. Veikkaan et lähtee imemään ihan "raakana", jos on puulla. En ymmärrä miksi pitää laittaa tärpättiä, jos puu imee ilmankin....
Tosin lämpötilalla on merkitystä, eli kylmällä pellavaöljy on jäykempää ja siten imeytyy huonommin. Ite kyllästin toukokuussa ja oli aika lämmintä

[ainur]

Joo, varsinkin loppuvaiheessa pitää olla tarkkana. Itellä pääsi lopussa pari lautaa keulasta nahottumaan, vaikka vetelin joka päivä. Siis venettä Mut ei toimenpiteitä, vaan maalia (sateenkaarivärin) heti perään ja hyvin on pysynyt Ja edelleen painotan et makeassa vetessä veneillään

[Veli-Matti]

Ei sitä peruskyllästettä/pohjustetta kannata kokonaan hylätä. Sillä on hyvä avata pintaa ennen varsinaista kyllästystä ja avata/puhdistaa myös mahdollisesti tukkoon mennyttä pintaa kesken kyllästyksen. Samalla puuhun saa ikäänkuin ilmaiseksi lahon- ja homeenestoaineita sillä se on loppujenlopuksi halvempaa kuin pelkkä tärpätti. Varsinaista pööseosta sitten kannattaa kokemukseni mukaan ohennella mäntytärpätillä imeytymisen mukaan tärpättimäärän vaihdellessa 0 ja 50% välillä. Halvimmillaan peruspohjusteita saa syksyllä reilusti alle euron litra esim. rautakauppojen poistopöydistä.

Itse tapaan avata puhtaan puupinnan kolmella neljällä Tikkurilan basepohjuste sivelyllä jolloin pöö lähtee menemään todella vauhdilla puuhun. Joskus on tullut testattua niin että puolet kyljestä on avattu basella ja puolet on kuiviltaan ennen ensimmäistä pöösivelyä ja kyllä on iso ero pöön imeytymisessä pohjustetun pinnan hyväksi. Yleensä avaus kannattaa tehdä edellisenä päivänä.
No, kukin taaplaa tyylillään ja se on sallittua tai paremminkin jopa suotavaa - mistäpä me muuten kinaisimme

[Jarmo Niinimäki]

Ei sitä peruskyllästettä/pohjustetta kannata kokonaan hylätä. Sillä on hyvä avata pintaa ennen varsinaista kyllästystä ja avata/puhdistaa myös mahdollisesti tukkoon mennyttä pintaa kesken kyllästyksen. Samalla puuhun saa ikäänkuin ilmaiseksi lahon- ja homeenestoaineita sillä se on loppujenlopuksi halvempaa kuin pelkkä tärpätti. Varsinaista pööseosta sitten kannattaa kokemukseni mukaan ohennella mäntytärpätillä imeytymisen mukaan tärpättimäärän vaihdellessa 0 ja 50% välillä.

Kun tuota kinaamista kaipasin , niin kysäisen, miksi käyttää kallista mäntytärpättiä PÖ:n ohentamiseen jos kuitenkin "tuhoaa" puun liima-aineet peruskyllästeen mineraalitärpätillä? No tuota ei pidä ottaa vakavasti, mutta oikeasti: onko merkitystä PÖ:n ohentamisessa käyttääkö mineraali- vai mäntytärpättiä? Siis olettaen, ettei ole fakki-idiootti, kuten minä, joka en mineraalitärpättiä viittä metriä lähemmäs venettä laske.

[Jarmo Niinimäki]

Siis olettaen, ettei ole fakki-idiootti, kuten minä, joka en mineraalitärpättiä viittä metriä lähemmäs venettä laske.

Ai hitto, mitenköhän se on tuon Impregin kanssa, jolla Summanmutikan pohjan hätäpäissäni kyllästin... Taisi tulla kokkokamaa.

[ainur]

Siis olettaen, ettei ole fakki-idiootti, kuten minä, joka en mineraalitärpättiä viittä metriä lähemmäs venettä laske.

Ai hitto, mitenköhän se on tuon Impregin kanssa, jolla Summanmutikan pohjan hätäpäissäni kyllästin... Taisi tulla kokkokamaa.

Ens kesän kokko on jo tekeillä. Mistäs Summamutikan voi hakea, vai onko se täällä savossa jo valmiina....

[Veli-Matti]

Kyllä mineraali- ja puutärpättiä on tutkittu ja vertailtu keskenään jo 35-50 vuotta sitten. Äiti sattui olemana tärpättitehtaalla laboranttina ja iso osa hänen muistiinpanoistaan on vielä tallessa. Sen aikuisilla (huom! sen aikuisilla) maaleilla ja lakoilla ero oli täysin selvä mutta nykyärhäpit on eri kamaa vaikka purkukassa olisi suomalaisittain legendaarinen nimi Tikkurilan Unica Venelakka. Kaikki valmistajat ovat muuttaneet koostumuksia on vuosien varrella mm. imastonmuutoksen ja saasteiden takia. Eivätkä työsuojelumääräyksetkään ole olleet vaikuttamatta asiaan...

Minusta tuntuu että nyt sotketaan lakkaus- ja maalihommiin ihan ylimääräinen asia puhutaan mineraali- ja puutärpätistä.
Nimittäin on olemassa semmoinen riesa kuin öljylaho joka saadaan aikaiseksi mieraaliöljypohjaisilla ÖLJYILLÄ ei tärpätillä jokaon 100% kuivaa kamaa öljystä. Öljylahossa ligniini katoaa ja puu rupeaa tavallaan purkaantumaan - vaikkapa pitkäaikainen löpövaurio kölipuussa tai aseen perän mystinen murtuminen ammuttaessa. Molemmissa tapauksissa puu on saanut pitkäaikaisesti mineraaliÖLJYÄ huokosiinsa ja puun rakenne on mennyt pilalle. Tätä ei saada aikaan kuivalla tärpätillä eikä esim. kuivalla, lisäaineettomalla moottoripetroolilla.

Mutta sitä tosiasiaa tämä ei muuta että mineraalitärpätistä ei ole kuin puhdistusaineeksi ja metallimaalien ohenteeksi. Puutärpätti on "liukkaampaa" ja siinä tosiaankin säilyy pensselit parempana.
Mutta minusta tuo käsikauppatavarana saatava "puutarpätti" tai "oulutärpätti" alkaa olemaan jo samaa kamaa kuin mineraalitärpätti koska sitä puhdistetaan ja hajustetaan vuosivuodelta enemmän. Orkkista kamaa, sitä ainoaa oikeaa liukasta ja suolaista, puutärpättiä ei saa kuin kesken prosessin tehtaalta ja sekin pitää vielä itse sekoittaa vanhalla "resehillä" - jos saa...
Orkkis Oulutärpätin toinen ainesosa kareeni on tykkiä kamaa niin kyllästyksessa kuin maalauksessa ja lakkauksessakin mutta on aivan yhtä ison kiven alla kuin tärpättikin...

Jos mineraalitärpätti olisi aivan kauheaa myrkkyä puulle niin vähintäänkin 80% sivistyneen länsimaailman puuveneistä oli kukkamultana melkeinpä heti vesillelaskun jälkeen.

Mutta mineraaliÖLJY on myrkkyä puulle 110% varmasti jos puu saa sitä oikein kunnolla ja ajan kanssa.

Mulla on semmoinen mutu että mineraalitärpätin myrkyllisyys puulle on tullut jonkinlaisena urbaanilegendana ja jatkumona tuosta öljylahosta.

Vaikka tuolla Hempelillä alkaa olemaan jo maine ja uskottavuus mennyt niin silti uskon että kyllä se on tutkinut hommaa niin paljon että impregin yhdeksi ainesosaksi on kelpuutettu mineraaliöljypohjaisia liuottimia...

[Veli-Matti]

Käsittääkseni nykyään on olemassa myös mineraaliöljypohjaisia kyllästysaineita joissa sitä mineraaliöljyärhäppiä on kästelty semmoiseen muotoon että se EI PITÄISI olla vahingollista puulle. Esim Starkki myy em tavalla valmistettua Domesticin pohjustuöljyä - mutta eipä ole (ehkä vielä) vaan tullut ostettua sitä

[g.perkka]

Kertokaapa viisaat, mikä on Owatrolin ja Hempel Imgreg I:n ero käytännössä, ja miksei kemiallisestikin.
Keräilen tietoa ja rohkeutta aloittaakseni vuodenvaihteen hujakoilla mahonkirunkoisen purren kyllästyksen ja myöhemmin lakkauksen. Muuatta veneenrakentajaa konsultoituani olen kallistumassa Hempelin tuotteen kannalle. Eikö se olekaan hyvää (ainakin se on Owatrolia edullisempaa)? Pellavaöljyä mahongille ei kannattane tarjota, kuten edellä on todistettu.
Tarkoitus on käsitellä runko molemmin puolin vesirajaa lämpimässä hallissa. Ylevä tavoite on tehdä kunnon työtä kustannukset kurissa pitäen.
Tammesta tehdylle kölirakenteelle ynnä steeveille pellavaöljy sen sijaan lienee oiva aine, vai?

[EWS]

Niin .HÄH miksi ei pellavaöljyä?
Upotin Poikolaiseen/MARIAKATARIINAAN n.55 litraa pellavaöljylitkua ja hyvin upposi hondurasmahonkiseen runkoon. Olisi ehkä mennyt enemmänkin,mutta en malttanut ,vaan aloin odottaa kuivumista lakkaukseen.Lakkasin pinnan kuivuttua rungon kahdeksaan kertaan(tietysti välihionnat). On nyt kyllä ollut vasta kesän,mutta hyvin tuntuu toimivan.
Siis!!! PELLAVAÖLJYÄ!!!

EWS!

[Veli-Matti]

Uskoisimpa että homma on niin että kyllästit millä tahansa noista kolmesta esittämästäsi vaihtoehdosta tuloksesta tulee tarpeeksi hyvä jos teet sen kunnolla etkä hutiloi etenkin kun kyseessä on vanha vene.
Kyllästys on helpointa ja halvinta pööllä ja sitten impregillä ja owalla "märkäämärälle" vaatimuksen takia vaikeampaa. Siitä vaan valinnan tekoon...

Siihen en ota kannattaako alkaa hifistelemään laudoituksen ja kölin kyllästyksessä eri aineilla. Voi olla vaikea toteuttaa käytännössä ja tulla ressiä...

Ja sitäpaitsi ei se pöö värjää kunnossa olevaa mahonkia miksikään (siis sen kummemmin kuin muutkaan kyllästysaineet) - siinä yhdessä esillä olleessa tapauksessa on ollut taatusti jotakin häikkää vanhassa kyllästyksessa/lakkauksessa/lakanpoistossa, tjms...

[g.perkka]

Kommenttina kysymys- ynnä huutomerkkeihin: Kun olen kuunnellut alan ihmisiä, siis puuveneharrastajia sekä tuota mainitsemaani veneenrakentajaa, olen saanut sen vaikutelman, että mahonki ei imisi pellavaöljyä, vaan parempi olisi käyttää vaikkapa Hempelin kyllästettä.
On hyvä, että on olemassa tällainenkin keskustelupalsta, jossa mahdollisia vääriä käsityksiä, ellei peräti harhaoppeja, voi oikoa.
Kuulostaa hyvältä, jos - kun - pellavaöljy toimii kyllästeenä mahongissa, sillä kyllästäisin lunnonmateriaalin mieluummin luonnon omalla kuin teollisella aineella. Ja on siinä tuo aika-aspektikin.

[Jape]

Kyllä kaikki, mikä imee vettä, imee myös pellavaöljyä. Ja mahonki varsinkin imee sademetsässä tosi paljon vettä että saa pidettyä lehtensä elossa siellä paahteessa. Joten sen perusteella vois kuvitella että mahonki imee pellavaöljyäkin tehokkaammin kun kotimaiset puut.