Fiskareiden kiikkeryys

[mikape]

Niin tämä painotusasia on kyllä sellainen että melkein joka ukolla ja miksei akallakin on oma käsitys asiasta.

Mutta ainakin purjeveneessä koneella ajettaessa minun mielestä se paino on oikeassa paikassa siellä kolillä, rauhoittaa ainakin keinumista, tosin saattaa rullata silti riippuen runkomuodosta
Tukipurje taas tietyissä tapauksissa ajaa saman asian, koska siinä tuulen paine pitää aluksen vakaana, tosin silloin tarvitaan vastapainoa että ei mennä aivan kyljellään.

Noi vakaajat noissa isoissa laivoissa taas tarvii tietyn nopeuden toimiakseen.

Olen kuullut myös joidenkin laittaneen troolarin maston täyteen betonia keikkumisen estämiseksi ja varmaan sekin jossakin tapauksessa toimii, itse kyllä epäilen.

Joku taas on laittanut vesirajan tasalle sivuille painoa, epäilyttää kyllä senkin toimivuus kaikissa keleissä

Eli yleissääntönä taitaa tuo paino keskellä ja mahdollisimman alhaalla toimia parhaiten

Meressä/järvessä kun noilla olosuhteilla on taipumusta muuttua.

[Viilari]

On olemasa termi ylivakavuus,joka johtuu liian alhaisesta painopisteestä.Suomalaisfirma Langship kehitti välikannen joka nostaa painopistettä,
ja alusten kulku vakautui huomattavasti.
http://www.langhship.fi/CargoSolutions. ... 421&lng=fi" onclick="window.open(this.href);return false;

[Mile]

Juu, noinhan se paino alhaalla tekee. Sivuilla lähellä vesirajaa sijaitsevat painot kasvattavat hitausmomenttia keinunnan suhteen, mutta eivät välttämättä vaikuta rullaukseen.

Mutta sillä kölillä tarkoitin lähinnä sellaista reilua eväköliä joka ennen muinoin oli veneissä yleinen, lähes koko pohjan pituinen köli. Sellainen ainakin vaimentaa keinahtelua, samoin kuin terävät palteetkin. Mutta miten on, lisääkö vai vähentääkö rullausta, pitkä eväköli, ilman että puhutaan samalla painokölistä.

[Northling]

Moro

Ei toi Ottiliana nyt mikään fiskari oo mut vähän sinneppäin ja 14 m masto päälle.
Meillä on 2800 kg lyijyä kölissä, eikä herkästi rullaa, paitti avomerellä myötäisessä jos on yli meetrinen aallokko.



Nortti

[mikape]

Joo rahtilaivoissa taas pyritään saamaan painopiste(G) ja kelluvuuspiste(B) mahdollisimman lähelle toisiaan kuitenkin siten että kelluvuuspiste on painopistettä alempana.
Tämä vaikuttaa laivan keinumiseen ja mitä leveämpi laiva sitä korkeammalla on painopiste oltava, joten helpoiten sitä voidaan säätää nostamalla lastia.
Vähän huonosti selitetty, mutta suunnilleen noin se menee.

Niissä on myös paljon muitakin suureita laskettavana.

Vaikuttaa tietenkin veneissäkin vaikka ne ovatkin suht vakiopainoisia.

[rickenbacker]

Kyllä pienenkin painon sijainnin muutoksen huomaa heti. Mun 11,85 x 3,80 x 1,2m, 10tn on erilainen, rauhallisenpi, ajaa masto pystyssä kuin kaadettuna. (siltojen vuoksi pitää kaataa silloin tällöin). Masto on mäntyä, 100x70, sisältä ontto 40x20 ja n.5,5m pitkä. Paino vois olla hilavitkuttimineen 30-35kg. Huipun kork. vedenpinnasta 7,3m.
Pallekölit, 220cm x 18cm, auttoivat rullaamiseen jonkin verran. Pallekölin ja rungon liitäntäkohtaan pitää tehdä aukot josta kölin alle jäävä ilma pääsee pois kölin iskeytyessä kovassa merenkäynnissä veteen, ilman aukkoja paukkuu rajusti.
Ainoa parannus jonka tekisin vielä on polttoainetankkien (yht.580L) sijoittaminen salongin turkin alustan sijasta konehuoneen sivuille lähelle vesirajaa. Vesitankkien (yht. n. 350L) ja septitankin (n.65L) sijoittaminen kyljille rauhoitti rullaamista jonkin verran.

[raimå]

Juuri tuota palleköliä tarkoitin puhuessani Family Cruiserin rungosta.

En tiennytkään että on tyypillinen ratkaisu laivoissa http://fi.wikipedia.org/wiki/Pallek" onclick="window.open(this.href);return false;öli

[Wave]

Jotakin tuollaista pallekölin tapaista olen hahmotellutkin. Kiinnitys vain tuntuu ongelmalliselta ja niiden vaikutus kovemmassa kelissä. Vauhtia veneessä riittää minkä vuoksi en sitä haluaisi hidastaa painolastilla, toisaalta kaikki olemassa oleva paino on pyritty viemään mahdollisimman alas joka on saattanut tehdä veneestä "ylivakavan" kuten keskustelussa on tullut ilmi. Vauhtia lisäämällä vene muuttuu vakaammaksi mutta myötäaallokossa kun vene sitten leikkaa aaltoon liikkeet ovat aika rajuja. Kuskina näen yleensä kun näin on käymässä ja osaan varautua pitämään kiinni, matkustajilla ja tavaroilla tilanne on yleensä toinen. Ja tavarat eivät tunnetusti huuda, mutta...

Joskus aikaisemmin joku ehdotteli tällä palstalla keulasta roiskelistan jatkeena lähtevää nousulistaa joka taisi ehdotuksen mukaan loppua jo veneen puolivälissä. Onko tälläistä ratkaisua kukaan toteuttanut. Näin teoriassa ne tuntuisivat toimivan samalla tavalla kuin apupyörät aikoinaan polkupyörässä, vaikuttamatta liikaa muihin veneen ominaisuuksiin. Eli jossakin ajonaikaisen vesilinjan tuntumassa ne työntäisivät hieman vastaan. Leveys ei kuitenkaan kai tarvitsisi olla paljoa yli 5 cm jos pituutta kuitenkin riittää. Tälläisen listan kiinnitys tuntuisi paljon helpommalta kuin leveän pallekölin.

[raimå]

Luulen että aiemmin oli kysymys ns. kantotasoista joista itse kyselin. Niiden "listojen" on siis tarkoitus korjata kulkuasentoa ja eivät varmasti aiheuta muutoksia vakauteen.

Niin eipä siihen myötäaallossa surffiin lähtöön oikein hyödytä mikään muu kuin se että vene liikkuu kovempaa kuin yksikään aalto...

Varmaan sinunkin pelkkari on melko kevyt ja ehkä mene ja tiedä sen verran herkempi meren pinnan elämiselle. Painoa taas jos lisäisi vaikka koko kölin mittaisella lyijylisäkkeellä, saattaa huippunopeus tai yleensäkin tavoiteltu ominainen kulkuasento muuttua aivan toisenlaiseksi. Toisaalta jos nyt vaikka 300kg lyijyä sulattaa U-palkin sisään ja lyö kolin lisäksi, on sillä aivan varmasti vaikutusta vakauteen.

Jotkut puuveneistä on kiikkerämpiä kuin toiset, mutta hyvät puolet tulevat sitten nilläkin esiin toisaalla ja taas toisinpäin. Mikään ei tietysti estä kokeilemasta. Itse en uskaltaisi lähteä nopeakulkuiseen pelkkariin asentelemaan noita pallekölijuttuja. Niitä ei yksinkertaisesti voi saada luotisuoraan, ja kun hanaa lisätessä kuitenkin pelkkari pyrkiin nousemaan puoliplaanaavaan kulkuasentoon, saattavat ne pallekölit aiheuttaa vaikka mitä ongelmia.

[janix76]

joo jäi muuten mainitsematta että nykyisessä keulasta noin 3 metrin matkalla ratakiskon pätkä pultattu veneen omaan köliin. toinen pihassa oleva projektissa on ratakisko pultattu koko kölin matkalle antaa painoa ja vakautta venhoselle.

[Mile]

Pallekölit ja pallelistat eivät juuri vaikuta itse vakavuuteen. Mutta ne jarruttavat sivuttaista keinuntaa, vaimentavat sitä.

Autossakin iskarit on tarkoitettu vaimentamaan jousien varassa keinahtelua. Ilman iskareita auto on melkoinen pomppulinna.

Vaimennus ei vaikuta heilahdusaikaan, mutta jokainen seuraava heilahdus on edellistä pienempi ja lopulta pysähtyy.. Vaimennusta on joka tapauksessa enemmän tai vähemmän, rungon muodoista riippuen, johtuen jo veden omasta kitkasta. Kaikki kulmat, levymäiset ulokkeet tekevät virtausvastusta virtaukselle joka menee niistä yli , .. köli, vaikka ei painaisi yhtään mitään, vaimentaa heilahtelua tehokkaammin kuin pelkkä paino sileän putken pohjalla. Kokeilkaa vaikka kaataamalla hauleja ja vähän erikeeperiä muovisen limupullon sisään, ja kuivatkaa vaaka tasossa. Katsokaa sitten miten sen "pullolaivan" kannelle teipatut lisäpainot vaikuttavat heilahteluun ja sen laajuuteen.
Ja sen jälkeen mitä tekee leveästä teipistä kaksinkerroin taitettu pitkä pullon mittainen eväköli. Eron kyllä huomaa ilman kelloakin.

Sillä kiikkeryydellä kun voi tarkoittaa aika montaa asiaa. Suuri hitausmomentti hidastaa liikkeitä, mutta myös laajentaa tai pienentää liikettä riippuen siitä mistä liike saa alkunsa. Suuri vakavuus ja entinkin ns alkujäykkyys voi tehdä veneen liikkeistä jo pienessäkin sivukelissä melko rasittavan kun vene seuraa jokaista pinnan ryppyä tunnon tarkasti. Suuri loppuvakavuus tai oikaiseva momentti on hyväksi olla silloin mukana kun jostakin syystä joudutaan kyljelleen tai lähes. Tässä ei korkeat mastot ja korkealla oleva paino ole hyväksi.

Vaimennuksella on sekin etu, että kun isäntä hoitelee emäntää pedissä, niin hyvin vaimennettu runko vain vähän heilahtelee sivistyneesti, mutta huonosti vaimennettu keinuu kuin lasten jousikiikku leikkikentällä , ja kun sisältä vielä kuuluu innostunut JIIHAA, ei muiden virnistyksiltä seuraavana aamuna varmastikaan välty.

[venho]

On olemasa termi ylivakavuus,joka johtuu liian alhaisesta painopisteestä.Suomalaisfirma Langship kehitti välikannen joka nostaa painopistettä,
ja alusten kulku vakautui huomattavasti.
http://www.langhship.fi/CargoSolutions. ... 421&lng=fi" onclick="window.open(this.href);return false;

Tuossa linkissä oli juuri sitä ajatusta mitä hain. Eikä ole todellakaan tarkoitus laittaa jotain neljän tonnin painoista lyijymönttiä katolle ja katsoa kuinka käy...uskonkin, että suurinosa lukijoista tämän käsitti.
Esimerkki veneessä, joka on siis reilu 10.metriä pitkä ja painaa 8 tonnia voisi sopiva kokeilu paino olla vaikka parisataa kiloa. Sopiva paino ja painojen sijainti löytyisi vain kokeilemalla ja voi hyvinkin olla, että parempi paikka on vesilinjan tuntumassa, molemmin puolin venettä.

Se, että paino laitetaan mahdollisimman alas saadaan veneeseen hyvä laituri ominaisuus veneen vakauden myötä mutta kyllä se usein on haittana sivuaallokossa ajettaessa. Em.koskee enempi moottoriveneitä.
Purjeveneissä asia on vähän eri ja jokainen joka on purjehtinut on huomannut, että vaikka painoa on paljon ja hyvin alhaalla, se ei keikkumista välttämättä kovinkaan paljoa estä, olkoonkin että se rullaus tapahtuu sitten enempi joko myötäisessä tai sivumyötäisessä.
Purjevenekin rauhoittuu vasta sitten kun saadaan lakanat ylös ja hyvä veto niihin.

Siitä olemmekin sitte varmaan yhtä mieltä, että veneen malli on avainasemassa aina kun ominaisuuksista puhutaan, olipa sitten kysymyksessä purje-tai moottorivene.

[matti]

Täysin ohi topikin, mut sattu silmään, että Nortillakin on trailerissa liikaa pyöriä jne..

Matti

[venho]

joo jäi muuten mainitsematta että nykyisessä keulasta noin 3 metrin matkalla ratakiskon pätkä pultattu veneen omaan köliin. toinen pihassa oleva projektissa on ratakisko pultattu koko kölin matkalle antaa painoa ja vakautta venhoselle.

Tosiaankin, ratakiskosta on selvä metafora vakauteen ja jämäkkyyteen ja näin paketti kulkee tanakasti, -aivan kuten kirjoitit, "niin maalla kuin vedessä".

Kehityksen idean olet sisäistänyt hyvin kun keulastasi on ratakiskoa 3 metriä ja nykyisessä keulaprojektissa koko matkalla.

Näin ne fysiikan lait jyllää

[janix76]

jepjep ruvetaan vinoilemaan niin oijotaan. elikkä omistan 2 retkivenettä toinen projekti (Pituus 11,7Metriä ja Leveyttä 3,5 metriä) purkkarinrunkoon tehty rimarunkoinen lasikuidutettu retkivene joka myynnissä ja toinen perheen käyttö venhonen ( pituus 12 metriä ja Leveys 3,5 metriä) puuvene ja tässä projekti veneessä on vesirajan ala puolella koko matkalla ratakisko pultattuna köliin ja ja tässä toisessa muistelen 3 metrin mittainen pätkä vesirajan alapuolella keulasta taakse päin... ja hyvin toimii