Tietoja nopeasta Pellinkiläisestä kaivataan

[Veli-Matti]

Pakari tulee samalla tapaa ulos takasteevistä kuin Hammarsbåten 1938:ssa - tästä oli juttua Puuvenelehdessä jokunen vuosi sitten. Veistopaikka ja veistäjäkin voi löytyä sieltä samoilta seuduin mistä em. fiskari löydettiin...

Joskus näkee myynti-ilmoituksia missä lukee että "pellinkiläinen" vaikka vene olisi 8x3,3m länsirannikon fiskari mutta samoinhan joku sanoo ihan tuiki tavallista suippoperäistä fiskariakin pirtuveneeksi...
Samoin sanotaan "summalaiseksi" siellä veistettyjä tasaperäisiä ja puoliliukuvia puuveneitä vaikka itse miellän summalaisen ainoastaan suippoperäiseksi raskasrakenteiseksi ja suht hitaaksi fiskariksi.
Ja kaikki ovat oikeassa omissa ympyröissään - jos vene on veistetty Summan seudulla niin ainahan se on "summalainen" ja sitä nimitystä voisi oikeastaan käyttää vaikka optimistijollasta Summalainen optari
Ja jos joku veistää täällä Varjakassa nopean "pellinkiläisen" niin onko se pellinkiläinen vai varjakkalainen...

Kun aikoinana selvittelin Summassa 1930 veistetyn "pirtuveneen" alkuperää ja hain sopivia piirustuksia pitkin maailmaa saattaakseni sen alkueräiseen kuosiinsa tulin siihen tulokseen että herra G.E. Pettersson oli myöhäisherännäinen veneidensä muotoilussa - Eetu Seppälä teki "petterssoneja" jo 1800-1900 lukujen taitteessa kun taas löytämieni piirusten ja valokuvien mukaan tuo herra Pettersson alkoi piirtämään samantyylisiä veneitään jokusen vuoden myöhemmin. En väitä että hurrit kopioivat suomalaisia sillä muotohan voi olla lähtöisin vaikka jostain jenkkien tai keski-euroopan tuntemattomasta pikkuveistämöstä tai sitten samaa "Ahaa, tämä näyttää todella hyvältä!!" on tapahtunut lähestulkoon samanaikaisesti molemmissa maissa...

[Simon]

Jokuaika sitten oli täälläkin juttua veneestä missä oli samainen pakarin ulosotto, silloin muistaaksenei alueellisesti olin sijoittelemassa varsinaissuomeen tai yleensä länsisuomeen.
Joku varmasti muistaa? Tai haulla löytää?

[Northling]

Moro

Tarkoitiksää tätä:
http://puuvene.fi/keskustelu/viewtopic. ... ven#p75449" onclick="window.open(this.href);return false;
Ketjun alussa on kuva jossa näkyy sivuprofiili ja siinä on tollanen kannessa petterssonmainen nousu.

Nortti

[Simon]

No tämähän se oli, tai on. Jotakin yhtäläisyyttä tuossa on muuallakin kuin pakoputken sijoituksesa?

[Roadmonster]

Päivitystä moottori asiassa, isältäni jonka isällä (mun paapalla) oli sepänpaja ja autokorjaamo sodan jälkeen ja 60-luvulle. Faija sanoi että Perkins oli 4 sylinterinen ja sellaista wanhaa mallia, joita hän oli isälleen purkanut alta 10 vuotiaana eli 50 -luvulla.
Lapsityövoiman käyttöön en ota kantaa, Faija sanoi että se oli kivaa ja hän oli muiden jätkien silmissä "stara" kun sai purkaa moottoreita! Saattoi olla veneen alkuperäinen pata.
Tuo Hamarbåt 1938 on sisäkaariltaan pahasti saman näköinen kuin meidän.
"Pellinkiläinen" tai "Porvoolainen" se on tuokin kun Hamari kuuluu Porvooseen.
Asuin 1990 - 1992 Porvoon suunnassa ja kävin lukion Porvoossa, joten ympäristö on jossain määrin tuttu.
Myös tuo "Pyhäjärven Tankkeri" on pahasti saman tyylinen, siitä vain ei näy yhtään sisäkuvaa, jossa olisi kaaritukset näkyvissä.
Kuinka yleinen on muuten etu pollari, joka on kölistä kannen läpi tuleva nelikulmainen lankun pätkä ja siitä läpi lyöty rautatangon pätkä?
Ainakin "1938":ssa ja "Nikolai":ssa on sellainen, Nikolainkin kaaritus on samaa tyyppiä kuin meillä.

[Mk-0]

Noi länsirannikon fiskarit, tarkemmin Helge Haglundin käsialaa olevat Bergöläismalliset ovat kohtuu nopeita. Äijällä, sekä sedällä on tismalleen identtiset ~8mx2.2m(lukuunottamatta väriä) Paragonin kytkimellä, ~43 hv puimurista kotoisin olevat 4.107 perkinssit. Sievillä plaanilevyillä yltävät 12-13 solmun marssi/maksiminopeuteen, mökkiveneinä kun ovat.
Äijä oli kuulema kelannut omallaan kultasella 80luvulla, ennen kuidutusta ja rautaköliä, yamarinin painelokin mukaan ~18 solmua, mutta meni ensijäissä rikkomaan sinä hetkellä kiinni olevan alcojetin valmistaman potkurin, mikä tuntui olevan se thö rusetti em kombinaatioon.

[Roadmonster]

Mä olen viime aikoina katsellut noita Vaasan saariston veneitä, niiden mittoja ja mittasuhteita.
Ovat kovin saman oloisia pohjaltaan kuin Pellinkiläiset, paitsi että ovat limisaumaisia lähes aina.
Lisäksi ne ovat lyhyempiä rungoltaan ja matalampia hytiltään, yleensä ilman etuhyttiä.
Ne myös kulkevat melko hyvin pienillä koneilla, jollain 2 tai 3 -pyttyisellä Wickströmmillä ne kulkivat toistakymmentä solmua.

[sapporo]

Mitäs ne vaasan saariston veneet ovat? Olisin enemmän kuin utelias tietämään niistä lisää! Oon kyllå muutenkin aika "kujalla" noista fiskari tyypeistä mutta näin Vaasalaisena kiinnostais kovasti tietää mistä noista löytyisi tietoa.

[Simon]

Noin aluksi ajatellen eteläsuomalainen venetyyppi (pellinkiläinen) eroaa hyvin paljon pohjanlahden venetyypeistä ja pohjanlahdellakin on huomattavia alueellisia eroavaisuuksia.
Vaasan alueella on ollut yleisesti ns. Björköby:läisiä, runkomuodoltaan perinteisiä U pohjaisia veneitä mitkä ei toki olleet rakennettu nopeakulkuisiksi. Toki myöhempien aikojen kokeilut eri menetelmin saattoivat tuottaa tulostakin.
Tuo suomenlahden tyyppi taas on "sulavalinjaisempi" ja pilssiltään syvempi ja siten muodostaen suoremman pohjan joten sen "kanoottimainen" muoto on edullinen pienelläkin koneteholla.
Tämä näin aluksi, tiedän että alueellisestikin on huomattavia eroja mutta perinteinen jako menee suht näin.

[Roadmonster]

Mitäs ne vaasan saariston veneet ovat? Olisin enemmän kuin utelias tietämään niistä lisää! Oon kyllå muutenkin aika "kujalla" noista fiskari tyypeistä mutta näin Vaasalaisena kiinnostais kovasti tietää mistä noista löytyisi tietoa.

Laita Googleen kuvahakuun "vaasalainen fiskari" niin tulee melko hyviä kuvia tarkoittamastani mallista.
Noita käytettiin Vaasan saaristossa yhteys- eli saareenmeno veneenä ja kaikkeen mahdolliseen saariston liikennöintiin.
Niitä valmistettiin tällä ympätistössä, ei kuitenkaan kaupungissa, vaan ymmärtääkseni kalastajat tekivät noita talvitöinään.
En ole valtavan paljoa ehtinyt noihin perehtyä vielä, kunhan laitoin vertailun vuoksi.
"Puttareita" kuten niitä Vaasan ympäristössä kutsutaan oli ennen vaikka kuinka paljon, lasikuituveneet korvasivat ne hyvin pitkälti 70-luvulta alkaen.
Pohjan mallista en uskalla suoraan vannoa, mutta kuuluu joka tapauksessa sarjaan pienelläkin koneella melko kovaa.
Saarinaapurin vaasalainen kulki 1-pyttysellä Olympia Marakatilla 6 solmua.
Ottaen huomioon ko. koneen räjähtävät 3,5hv, vauhti on mielestäni hyvä.
Paappani, isän isä joka oli seppä ammatiltaan, marinoi vanhoja esim. Jeep:in moottoreita joilla vaasalaiset kulkivat melko hyvin. Vielä nytkin meidän saarimökin lähistöllä on vaasalainen jossa on joku parempi kone, kun se kulkee melko hienosti.
Meidän Bella 700 kulkee 2 päällä jonkun 14 solmua, mutta sillä ei pysy ollenkaan perässä.

[sapporo]

Joo nyt tiedän mitä meinasit. Oon kaverille joskus kertonut että haaveilin tollasesta veneestä. Kun ei tiedetty mikä malli se on niin sanottiin sitä "mäyräkoira puttariks"
olis tollanen kiva joskus omistaa myös

[zorina]

Nopein! minkä tiedän on Zorina, Karjaa-Rauma noin 250 km ja kolmessa(3)tunnissa(h).

[sapporo]

Kovaa zorinalla pääsee kyllä, ton ajan mukaan n. 44solmua!

[Simon]

Joo, mutta Zorina:lla tulikin kilometrejä maanteitse lavetin avustuksella välillä Karjaa- Rauma .
Onhan toki yksi Sipoolainen mikä kulkee yli 40 solmua, siis Fridden Fanny.

[Roadmonster]

Joo nyt tiedän mitä meinasit. Oon kaverille joskus kertonut että haaveilin tollasesta veneestä. Kun ei tiedetty mikä malli se on niin sanottiin sitä "mäyräkoira puttariks"
olis tollanen kiva joskus omistaa myös

Mä en tiedä onko tuolla oikeastaan mitään virallista nimeä, "puttari" eli "PUT-PUT-vene" se on kansan suussa.
Nimi tulee noitten paikallisten Olympioiden ja Wickströmmien äänestä!
Kun ne hitaasssa ajossa menivät etä put.....put.....put....put ja sitten kierroksilla put.put.put.put.
Noin siis yleisemmät 1- ja 2-pyttyiset, Wikin 3-pyttyinen oli jo ihan erikuuloinen.
Puhumattakaan "autonmoottorisista", joissa oli joku 4-pyttynen bensakone.
En ole oikein muualla nähnyt tuon mallisilla hyteillä varustettuja veneitä, noissahan ei yöpyminen kovin hyvin onnistu.
Osassa ei edes ollut kattoa ohjaamon päällä, vaan vain tuulilasi, sivulaseineen ja pressu yli.
Ettei olisi ihan täysin OT, niin Pellinkiläisiin verrattuna Vaasalaiset ovat yleensä pienempiä.
Ne ovat pienimmillään jotain 5,5m ja pisimmät yleensä jossain 8m paikkeilla, voi olla joku suurempikin tehty.
Pellinkiläisistä en ole juuri 7m pienemmistä kuullut. Onko niitä pienempiä?