Fiskarin uusi omistaja

[MÖsteri]

Moi.

En lakkaisi sisäpuolta. Ikinä.

Kun sisäpuolen öljyää talvella, niin se on suurimman osan kesää todella siisti. Alkukesästä ei lakatulle häpeä yhtään. Sisäpuolen käsittely on niin yksinkertainen juttu, että pitää ajatella vuosin päähän. Jos sen nyt lakkaa, niin viiden vuoden päästä osa lakoista varisee jo pois, ja edessä on julma työ raapia kaikki pois. Jos öljyää vuosittain sisäpuolen, niin vene on joka kesä kaunis ja vähintään yhtä hyvin kyllästetty, kuin nyt. Pieni työ ja oikein hyvä lopputulos.

Ruotsalaisten tavasta lakata sisäpuoli voi olla montaa mieltä. Ilmeisesti se on jollekin sopinut. Toisaalta harvemmin on kerottu, että mitä samalle veneelle tehtiin esimerkiksi 10 vuotta myöhemmin.

[pesäpaatti]

Juu, kun sisäpuoli on lakkaamatta / maalaamatta niin rungon välttämätön vuosittainen huoltokyllästys onnistuu erinomaisesti veneen sisäpuolelta. Vaikkakin toiset kertoo kyllästeiden imeytyvän mm. lyijymönjällä maalatun pilssin läpi, enemmän kuitenkin itse vannon sen nimeen kun puu on sisäpuolelta sulkematta niin sitä kautta puun haitallinen kosteus pääsee haihtumaan pois puusta, kuivumaan.

Esim. U:kissa näkee paljon puuveneitä, jotka ovat ulkoa lakattu ja sisältä maalattu. Onko näistä täällä kokemuksia ?

[Staffe]

Kiitos kaikille paljon kommenteista ja vinkeistä! Ja Nortille videoista, katson ne läpi viikonloppuna! Jää tuo sisäpuoli ehdottomasti lakkaamatta näiden tietojen valossa

Pilssi minulla on tosiaan maalattu, en tiedä tosin millä, suunnittelin että voisin laittaa lyjymönjää siihen päälle. projektia alkaa olemaan sen verran että katsotaan ehtiikö :D

Oliko kellään vinkkejä siihen massan käyttöön rakojen väliin?

T. Staffe

[Northling]

Moro

Mitä saumoja ja massoja tarkoitat?
Olikos sulla limi- vai tasa-saumanen vene?

Nortti

[Staffe]

Moro,

Tasasaumainen vene ja kesäkuussa laskettuani sen vesille se vuotaa vielä hiukkasen nyt elokuun lopussa. Ennen vesillelaskua tukiin pohjaa ja siellä näytti olevan jotain massaa laitojen välissä, joku veikkasi että pellavakittiä? Se oli puristunut ulospäin ja varsin haperoa tavaraa oli.

Staffe

[Northling]

Okke

Eli siis tasaumaisen pohjasaumoista olis kyse.
En ole niihin mitenkään perehtynyt, joten paremman vastauksen saanee joltain, jolla on sellaisesta jotain kokemusta, mulla kun on klinkkerisaumanen paatti (siis limisaumainen).

Tässä jotain mitä on mieleen tarttunut tasaumaisista:

Maailmalla perinneveneissä pellavariveellä rivetään saumat ja päälle laitetaan pellavaöljykittiä. Toisaalta siellä on veneet yleensä jalopuuta, kuten mahonkia tai tammea. Ei taida toimia mäntyrungossa, joka turpoaa enemmän kuin jalopuut?
Täällä vähemmäks enää käytetään vissiin pellavarivettä? Koitas google-hakua tai Youtube hakua caulking wooden boat.

Hempelin Prooffia tai Pyhää Pietaria tai jotain muuta kovettumatonta massaa olen kuullut käytettävän.

Venettä ei kannata tiivistää syksyllä kun saumat on kiinni, mutta toisaalta vene tulisi säilyttää niin, ettei se talvella kuivuisikaan, jotta saumat ei aukeisi ja laudat halkeisi. Eli tätä taustaa vasten kuivaa venettä ei saisi saumata, koska se saattaa tyssätä puuta saumojen reunoilta veneen turvotessa.
Toisaalta venettä, joka on turvonnut ja saumat ei ole auki ei tarvitse saumata... HEH.

Kannattaa käydä läpi nyt syksylla vuotokohdat ja merkitä ne hyvin ja korjata halkemat rimottamalla ja saumata jotenkin vuotavat saumat.
Ja taas sama dilemma halkeamien rimottamisessa, kuivana ei saisi rimoittaa kun se saattaa johtaa siihen että lauta kuiva halkeaa lisää rimoituksen takia turvotessaan tai rimoituksen turvotessa. Paikkariman tulisi olla samanlaista puuta kuin korjattava lauta tai mielummin vähän tiheämpää, jottei se turpoa ainakaan enempää kuin ympäristö. Syysuunta tulisi olla saamaan suuntaa kuin laudassa ja kosteusprosentti sama tai mielellään korkeampi kuin laudassa.


Nortti

[Staffe]

Morjens,

Haastavaksi menee, täytyypi vähän miettiä miten etenen, kiitos vinkeistä. Katson pohjaa tarkemmin sitten kun vene on ylhäällä. että löytyykö halkeamia vai onko kyse vain liian leveistä saumoista jotka eivät ole turvonneet kiinni.

Eli jos pysyn yhtään kärryillä niin merkitsen vuotokohdat nyt vesiltänoston yhteydessä ja sitten pohja puhtaaksi puulle kuivuminen kyllästää pellavaöljyseoksella (saaan näin puuun kuivuuden pois), ja lyödä sisään tiiviste, esim se pellavakitti tai muu materiaali mihin viittaist. toinen konsti on sitten tuo rimoitus..

Tässä vähän kuvia veneestä (sain viimein lisättyä nettiin)

[Northling]

Moro

Juu, sound like a plan, but...

Huomioi ero halkeaman ja sauman välillä. Halkeama on keskellä lautaa ja sen voi rimoittaa, kun taas laudan sauma on kahden laudan välinen liitos, johon olisi syytä käyttää jotain joustavaa massaa, joka turvotessa antaa periksi ettei se tyssää laudan reunaa ja pullauta lautoja kaarista irti.

Tyssääntyminen tarkoittaa sitä että puun solukko litistyy niin paljon ettei se enää palaudu takaisin.

Tasaumaisen saumoja kans rimoitetaan, mutta siitä ollaan kahtaa mieltä, toiset sanoo että ei pitäsi ja toiset vannoo sen nimeen... Jos joustava sikamassa on liian kovaa saumaan, niin miten sen sijaan liimattu puurima sitten on joustavampaa, ei mene mun kaaliin?

Olen kyllä kuullut sellaisestakin tavasta maailmalta että tasasaumaisia jalopuuveneitä saumattaisiin myös Sikalla niin, että saumoihin tehdään kunnon massaura, johon pursotetaan primeröinnin jälkeen Sika 290 kansisaumamassa ja kuulemma se toimii hyvin?

Nortti

[MÖsteri]

Moi,

Katsoi nyt sun kuvia. Hieno vene! Tiedätkö yhtään missä, kenen ja koska veistämä se on?

Sisäpuolen punainen osa on melkoisen varmasti lyijymönjällä maalattu. Näytti kuvassa ihan siistiltä. Tuommoisen pilssin pesisin syksyllä kidesoodavedellä (myydään rautakaupassa 1 kg pussina, + 1 ämpäri vettä). Pesussa voi käyttää harjaa ja voi tiukimpia mömmöjä samalla skrapallakin auttaa irti. Ja olen huomannut käteväksi myös akkuporakoneeseen istutetun vessaharjan. Ikeasta saa sellaisen, joka menee suoraa makitan istukkaan. Se ei kestä vääntö hirveästi, mutta sillä on kätevä harjata koloja kölistä ja pilssistä. (Samanlainen vehje on muuten kätevä perunapesuri...).
Talvellä sitten voi sivellä pellavaöljykyllästeen joka paikkaan. Ainakin mun veneessä se imeytyy juuri tuollaisen maalauksen läpi ihan hyvin. Köliin voi kaadella vähän ylimääräistäkin lillumaan.

Vuodot: Niin siis minkä verran tuo vene nyt vuotaakaan?

Tasasaumaiseen ei ole perinteisesti tungettu mitään lautojen väliin. Tai no rakentaja on saattanut tunkea venettä veistäessään, mutta se on eri asia, veneen tiiveys nimittäin perustuu vierekkäin oleviin puihin, joiden välistä ei vesi pääse kulkemaan. Tästä päästäänkin sitten mahdollisiin vuotokohtiin. Eli onko painokaaria poikki? Varsinkin keskikohdasta taaksepäin kohta, jossa kaaret taittuvat pohjasta köliin, katso ne kaaret kaikki. Jos on murtunut, niin se ei haittaa, mutta varsinaiset muodonmuutokset voivat jo haitata. Siellä voi jopa parhaimmillaan nähdä, kuinka laudoitus oikaisee katkenneiden kaarten välissä. Tällaisista paikoista voi pahimmillaan tulla vuotoa. Sitten keulassa ja perässä laudoituksen liitos köliin ja steeveihin. Onko kaikki kunnolla kiinni? Samoin itse steevit, ettei niiden liitoksia pitkin valu vettä?

Youtuben Caulking your boat -videoilla ei oikeastaan ole mitään tekemistä tällaisen pohjoismaisen (suomalaisen) tasasaumaisen kanssa. Niissä triivataan pellavariveellä jne aineilla laudoitusta, joka on alunalkaen rakennettukin triivattavaksi. Suomessa esimerkiksi kaljaasit (mm Ihana, Luvia) rakennettiin näin. Kylkilankutuksen raot ovat V-muotoiset ulospäin, ja raot nuijitaan täyteen rivettä, joka peitetään piellä. Triivaus jäykistää koko runkoa, ja tiivistääkin sen. Näin ei rannikon veneenrakentaja tehnyt enää sotien jälkeen, vaan (pien)veneet tehtiin tarkalla puutyöllä tiiviiksi. Eli laudat sovitettiin toisiinsa tarkkaan, ja sitten pari päivää vedessä tiivisti veneen lopullisesti. Siksi niitä ei edelleenkään kannata tiivistää tunkemalla kevätkuivan veneen saumoihin oikein mitään, eikä ainakaan mitään kovettuvaa.

Rimoittamalla pohjia on tiivistetty. Munkin Chouaniin on aiempi omistaja tehnyt rimotuksen. Saumoihin on jyrsitty puolen laudanpaksuuden syvyinen ura, johon on painettu puurima. Rima on tapana liimata ainakin yhdeltä sivulta kiinni. Näin rima pääsee elämään, jos ja kun laudoitus taas harvenee kuivuessaan. Chouanin rimoitus näyttää onniustuneen ihan tyydyttävästi. Joskin on niin, että keväällä se kuitenkin vuotaa, jos vesillelasku menee pitkäksi. Kesällä vene on täysin tiivis vesirajan alta, mutta en tosiaan osaa sanoa, onko siinä rimoituksella mitään ansiota. Ja vesirajan päältä ainakin tämmöinen vanha tasasaumainen vuotaa mun mielestä aika varmasti. Helteellä lautojen väleistä paistaa komeasti aurinko...

[MÖsteri]

Jaajuu, luin vielä läpi mitä olit kirjoittanut..

Voi olla niinkin, että jos sinne lautojen saumoihin on kovasti jotain mömmöä tungettu jonain keväänä, niin nyt sitä mömmöä myöten tihkuu vesi sisään. Tai sitten mömmön vierestä, koska laudat jäävät vähän irti (tai raolleen) siitä vierestä, jos mömmö raossa kiilaa lautoja erilleen. Siis näin voi olla, ei välttämättä ole.

Vesiltä noston jälkeen kannattaa tarkkailla pohjaa. On nimittäin niin, että muun pohjan kuivuessa ne vuotopaikat erottuvat märkinä paikkoina vielä hyvän aikaa. Eli sitten vaan näpsit kuvia pohjasta, missä kyseiset kohdat ovat. Tai merkkaa tussilla /taululiidulla suoraan pohjaan. Liitu on kiva, se on niin luomu

Muuten sisäpuolella pitäisi näkyä, jos jostain saumasta tihkuu vettä. Pienikin vuoto näkyy kosteikkona kyllä.

Mutta mutta, tosiaan remontoinnin oletettuun tarpeeseen vaikuttaa nyt paljon se, että minkä verran vettä mahtaa tulla sisään. Pienen vuodon takia ei kannata koko runkoa rakentaa uusiksi, ainakaan heti ensimmäisenä harrastusvuotena. Kannattaa heti miettiä muutama vuosi eteenpäin, ja jaotella juttuja vaikka viiden vuoden matkalle. Helpottaa, rauhoittaa ja vene on paremmassa hoidossa kun aina tekee jotain hyvää sille.

[Staffe]

Moi

Nortti,

En paljaalla silmällä ennen vesille laskua huomannut halkeamia laudoissa. joten silloin pelkkä massa riittäisi lautojen (saumojen) väliin. Täytyy tarkistaa vesiltänoston jälkeen.

MÖsteri,

Kiitos vene on rakennettu kuulemma vuosina 1958-1959 Pellingissä. En vielä tiedä kenen toimesta, mutta ensimmäisen omistajan pojan puhelinnumeron olen saanut hommattua, nyt täytyy soittaa ja kysyä jospa hän tietäisi veistäjän nimeä/tarkempia tietoja.

Tuo on hyvä vinkki tuo pilssin pesu kidesoodavedellä. täytyy hommaa työkalut valmiiksi sitä varten. Miten tuo pellavaöljykyllästeen siveleminen onnistunee talvella? varmaankin leudossa säässä? vene minulla tulevan talven ulkona pressuteltan suojissa.

Vuodoista sen verran että kyljistä tulee vain muutamasta kohtaa ja hyvin vähän vettä, pientä valumaa yhdessä kohtaa ja muuten kosteutta muualla havaittavissa. Jotain sinne lautojen väliin on tungettu (kuvassa näkyy ulospäin puristunutta massaa: ). Kaaria on poikki kaksi kappaletta (ei vierekkäiset) ja niiden kohdalta ei vettä tule sisään. muutama kaari on myös irronnut kiinnityksestään ja töröttää ulospäin, sijaitsevat kaarien alaosassa, siis kolin kohdalla pilssissä. Ei vuotoa näissäkään.

Suurin vuoto tulee keulan ja perän kohdalta ja voi olla nimenomaan mainitsemasi seikat. täytyy tarkistaa syksyllä steevi ja laudoituksen liitokset. luulen että vika on kyllä siellä..

Rakoja on kyllä vedenrajan yläpuolella enkä koe että niistä tässä vaiheessa olisi haittaa juurikaan, kun ei myrskykeleissä tällä tarkoitus ajella.

Olet oikeassa tuosta työn määrästä, nälkä kasvaa syödessä :D ja paljon on mitä haluaisi laittaa kuntoon. Kun nyt ei ole akuuttia vuotoa juuri niistä kohdista missä saumoihin on tungettu tavaraa tai muutenkaan kylkien osalta, niin keskityn ainoastaan perään ja keulaan. luulen että voisin rapsutella irtoilevat pohjamaalin rämmäleet pois kyljistä (ei puulle) ja hioa ulospursuneen massan sileäksi ja sitten laittaa vanhan pohjamaalin päälle uutta myrkkymaalia. Kyllästyksen tekisin nyt sitten vain sisältä.

T. Staffe

[MÖsteri]

Moi,

Pellavasively onnistuu oikein hyvin kuivalla pakkassäällä. Suojakelillä voi teltassa olla vähän kosteaa puuhailla. Yleensä helmi-maaliskuun aurinkoiset pakkaspäivät ovat hyviä tähän. Mutta yhtä hyvin käy suojasääkin, eihän muuta ole viime talvina ollutkaan. Eli ei tarvitse kytätä talven ainoaa pakkaspäivää tähän.. Kannattaa kuitenkin sivellä ajoissa, että ehtii imeytyä ja kuivua muutaman viikon ennen muita puuhia. Tyypillisesti tämä sisustan sively aloittaa mun puuvenevuoden. Joskus jopa jo tammikuussakin.

Keulan ja perän vuotoihin pätee myös se, että veneen asennon vaihto, esim kipparin könytessä keulassa tai perässä, tuottaa heti vähän isomman vesinoron. Mutta, kyllä se siitä selviää. Ja niinkun sanottua, vuotopaikat pysyvät maissa märkinä pisimpään. (Ja talvella niistä tulee pellavaöljy ensimmäisenä ulos, kun sivelee venettä).