Ankkuri

[mjy]

Itsellä käytössä 10 kg aito Bruce ja 5 m ketjua. Tämäkin yhdistelmä painaa sen verran että meinaa välillä loppua pody kun sitä ylös yrittää.
Pääsääntöisesti tuo on palvellut hyvin, mutta pari pahempaa irtoamista on käynyt. Kerran aamulla ankkurissa herätessä tuli lähes sydänpysähdys, kun katsoi ikkunasta ulos, ja toisen kerran soudettiin venettä kumijollalla kiinni, kun oltiin sillä menty maihin. Onneksi kummallakaan kerralla ei osuttu mihinkään.

[matti]

Itsellä käytössä 10 kg aito Bruce ja 5 m ketjua. Tämäkin yhdistelmä painaa sen verran että meinaa välillä loppua pody kun sitä ylös yrittää

???????????????????????
En ymmärrä!
Mulla on 50m 10mm kettinkiä =105kg ja 16 kg lewmar, ne nousee sen kun lappaa ylös, eihän se kettinki ole köntissä, sitähän roikkuu suorana vaan muutama metri (matalassa vedessä), sulla 5
Kaupasta kun hain ketjun, oli tynyrissä, myyjä katsoi hieman silmät soikeina kun nakkasin takakonttiin.

Matti , omapaino 65kg

(oliskohan aika kuntoilla?)

[Pellis]

Täällä on jonkun sankarin itse hitsaama brucen kaltainen levyankkuri, joka pitää hyvin vain mudassa, hiekassa ja savessa leppoisassa säässä. Painoa ei ole kuin 7,5 kiloa, mutta aurassa on alaa lähes tuplasti bruceen. En ole pahemmin ankkurissa vielä tuon takia roikkunut, kuin suojaisassa mökkirannassamme. Perässä on epäilyttävää iän vanhaa ankorlinaa, jonka varaan ei uskalla varata yli 10 m/s tuulessa. Mukana kulkee myös lyijyköyttä 30 metriä ja muuta köyttä joitakin kymmeniä metrejä, jos on ihan pakko tuolla laittaa ankkuriin.Tämän takia on roikuttu lähinnä poijullisissa paikoissa ja luonnonsatamat ovat vielä edessä. Tänä kesänä olisi tarkoitus hankkia kunnollinen yli 12 kilon hyvin pitävä ankkuri ja siirtyä lyijyköysi systeemiin tuon liinan sijaan. Veneellä on painoa joku 3500 kg ja pituus 9,6m. Vaimokettakaan ei ole viitsinyt liiemmin säikytellä liian karuilla (siis hienoilla) olosuhteilla, mutta tänä vuonna asiaan tulee muutos.

[Veli-Matti]

Jos ankkuri painaa niin kannattaa antaa veneen tehdä työt. Sitten jos se on tiukemmassa kiinni niin kone saa tehdä työt...
Kun ankkuri on irti pohjasta niin painavakaan ankkurikettinkiyhdistelmä ei paina kuin murto-osan siitä mitä se painaa maalla...

[Ande]

Erikokoisilla Bruceilla on pärjätty tosin v-mäinen kun se nappaa sopivan kiven sisäänsä! Sitä on sitten kiva kiskoa ja muutenkin semmonen "harjattava" koukku. Tuommonen levyankkuri löytyy fööristä mutta itte en ole sitä ikinä edes kokeillu... Ja joo sitä perinteistä "naaraa" on tullu joskus käyteltyä ja kyllähän se menee kun sopiva pohja ja on riittävästi helua ja pestiä. Nuo CQR:ät yms. en tiedä ei ole tullu kokeiltua..

[matti]

Veli- Matti sen sanoi; ei eilen tullut edes mieleen, että joku irrottais ankkurin pohjasta käsin repimällä.
Tosin olen nähnyt, jota sitäkään en ymmärrä, että jotkut sammuttavat koneen ja rupeavat soutamaan verkkoja laskettaessa/nostettaessa, koska sen(kin) voi tehdä yksin "koneella".

Matti

[raimå]

Kymppikiloinen Lewmarin Delta hommattu. Telinekin vaikutti toimivalta. Pitää varmaan käydä heti jysäyttämässä pohjaan:)

[Veli-Matti]

Muista laittaa köysi kiinni ennen kuin jysäytät uuden hienon ankkurin pohjaan

[raimå]

Joo. Virittelin sitä lekaa telineeseen ja ihmettelin miten yleensäkään toimii. Ei ollut oikeaa köyttä tai kettinkiä siinä vierellä ja eipä ollu kaukana ettei ois uus ankkuri ollu sataman mutapohjassa:)

[Northling]

Moro

Ankkuritarina
Kaverin isällä oli paatti, jolla he sitten kävivät yhdessä seilaamassa. Kerran kävi niin että kapealla väylällä vastatuulessa moottori teki tenän ja isä käski poikaa heittämään äkkiä keula-ankkurin mereen. Ankkuri oli telineessä ja kettinki tuli boxista. Poika katseli kuinka kettinki juoksi rullan yli ja huomasi yhtäkkiä että kettingin pää tuli boxista ja samantien solahti mereen. Samalla isä huusi sitloorasta että "Muistithan kiinnittää sen kettingin pään sakkelilla siihen ankaroliinaan!" "No en? vastasi poika... Se oli sitten sen ankkurin tarina. Kaverukset rupesivat häthätää nostamaan seilejä ennekuin vene ajautuisi kiville ja suuntasivat takaisin mistä olivat tulleetkin, sillä ko. väylällä ei siinä tuulessa kryssitty. Karmea huutohan siitä tuli, kun poika oli toiminut niin huolimattomasti, mutta pojalla oli vasta-argumenttina se, että isä oli itse sanonut että ankkuri pitää olla aina valmiudessa. Isä oli itse irroittanut liinan ankkuriboxin kettingistä, kun keulasta kulkevat ihmiset kompuroivat siihen. (ketjua oli vain 10 m koska pidempi ketju boxissa painoi kevyessä veneessä liikaa keulaa.)

No kuitenkin, tarinan opetus on se, että pitäkää aina ankkuri johonkin köyteen tai liinaan kiinnitettynä ja varmistakaa että sen pää on jossain kiinni.

[Veli-Matti]

En tiedä onko tämä tarina tosi mutta aika opettavainen sen on - kuulin sen eräältä kaverilta joka korjailee töikseen ihmisten veneitä.

Täysin kokematon, n 45 vuotias herrasmies, osti reilu 10m ökyveneen joka oli launperin puolivalmiste eikä ollut vesillä kertaakaan. Siis vene ja kippari olivat "korkkaamattomia".
Koneteho oli rapiat 400hp ja kaikki herkut, tosin eivät ihan viimeisintä huutoa mutta kuitenkin uudehkoja, mitä lie 4-5 vuotta vanhoja. Oli tutkaa, automattiohjausta, jne..jne..
Kaverini viimeisteli ja huolsi veneen ja auttoi myös varustamisessa tulevaa kautta varten. Samalla keskusteltiin veneilystä noin ylipäänsä ja mahdollisista havereista ja käytännön vinkeistä. Laitettiin köysiä, ankkureita, liivejä, fendareita ja mitä sitä nyt isossa veneessä tarvitaankaan. Herrasmiehen suurin ja ehdottomasti raskain huoli oli kuitenkin automaattiohjauksen toimimattomuus johon kaverini vakuutteli että et sinä sitä vielä tarvitse, opettele laituriin ajot, navigointi ja muut kommervinkit silleen rauhallisesti ja kokeneemmilta neuvoja kysellen kesän mittaan ja talvella sitten vaikka rannikkolaivurikurssille...
Ennen vesilellaskua kaveri tähdensi heti käsillä olevan ankkurin nopeaa käsille saatavuutta hätätilanteessa mutta herrasmies ohitti sen mkuuroin korvin kun se niin kamalan tärkeä ja tähdellinen automaattiohjaus ei toiminut...

Kesän mittaa kaverini ja herrasmies kohtasivat muutaman kerran merellä ja hyvin kuulemma meni kunnes joskus elokuulla tuli puhelu että "tunnetko ketään traktorimiestä, pitäisi saada vene ylös luiskasta..." Kaverini ihmetteli veneilykauden aikaista lopetusta mutta sitten selvisi että karillahan sitä oli käyty. Ensin ihan vaan pikkiriikkisen vähän mutta kun ei ollut ankkuria valmiina niin tuulihan sen ökyveneen painoi kivikkoon ja tuli asiaa vakuutusyhtiöön ja isoa asiaa...

Mitäkö tästä tarinasta opimme - ainakin sen että automaattiohjaus on se kaikkein tärkein veneilyvaruste aloittelijalle. Vai menikös se nyt niin vai toisinpäin....

[raimå]

Moro
oletus on se, että pitäkää aina ankkuri johonkin köyteen tai liinaan kiinnitettynä ja varmistakaa että sen pää on jossain kiinni.

Tämä on kyllä viisain neuvo pitkään aikaan. Aion noudattaa. Jos muka niihin köysiin kompuroi, on aivan oma vika. Ei pitäis haitata siellä takakannella juurikaan ja eipähän oo se leka pysyvästi siellä pohjassa!

Pakko heittää vielä uusi kysymys, onko kukaan täällä joutunut käyttämään laahus ankkuria esim. konevian selvittämisen aikana? Hommasin sellaisen viime kesänä juurikin sitä varten että jos on aallokkoa, saa veneen keulan tai perän kohti aaltoa ja ei tuu ihan merisairaaks siellä pilssissä mönkiessä...

[Veli-Matti]

Täältä kunnon "kuokka" :
http://kauppa.savenmaa.fi/PublishedServ ... de=ankk149" onclick="window.open(this.href);return false;

Mun tai siis Dejah Thoriksen kuokka on samaa sarjaa mutta vain 24 kiloinen...

[Simon]

Tuostahan ei ankkuri paljon parane, ei ehkä paras, mutta yleensä toimiva ja soveltuu useimpien pohjanmuodostumien tarttumis "herkkyyteen".

[Veli-Matti]

Juu, onhan se tuo perinteinen tukkiankkuri semmoinen yleisleka - ei ehkä ylivoimaisen paras millään pohjalla mutta toimii kuitenkin kaikilla ihan ok. Minä olen käsittelyn ja säilyttämisen helppouden takia mieltynyt "sammakkoon", jonka virallinen nimi on kait patenttiankkuri mutta mistään ei ole vielä löytynyt semmoista +15 kiloista "samppia"...