Maalarinteippi vesillelaskussa - tai sitten ei

[KS1030]

Paljon käytetty keino välttyä tiivistemassojen käyttämiseltä puuveneen vesillelaskuvuodon estämiseksi on vetää mjaalarinteipit saumojen päälle vesille laskettaessa. Yleensä hyvin toimiva keino, jonka ainoana ongelmana on, että teipit tuppaavat jämähtämään pohjamaaliin kiinni 2-4 päivän turpoamisen aikana, katkeilevat poistettaessa ja sotkeutuvat sitten kesällä lokipotkuriin tai muuten vain jäävät roikuskelemaan pohjasta aina vesiltänostoon saakka.

Kokeilinpa tänä keväänä paperisen maalarinteipin sijasta keltaisen muovisen rakennusteipin käyttöä, jos vaikka irtoaisi pohjasta katkeilematta. Kuinkas sitten kävikään... voi lukea blogista http://www.vesterviking.wordpress.com" onclick="window.open(this.href);return false; Totean vain, että vanha konsti on tässäkin parempi kuin pussillinen uusia.

Vester

ennenvanhaan käytettiin kekomuurahaisia tiivisteenä sellasella haavintapaisella mätkästiin keko havuineen muurahaisineen vedenkautta pohjaan ja sillälailla tiivistyi. mahtais olla viherpiiperöt ihmeissään jos tällainen tapa tulisi uudelleen käyttöön

en löytänyt kuvaa mutta joku jos löytää niin vois tänne laittaa

[KS1030]

Mielenkiinnosta rupesin tosiaan etsimään googlella kuvaa murkkupesien käytöstä pohjan tilkitsemiseen...mutten löytänyt. tiedän kuitenkin että ainakin yksi kuva netissä on koska sellaisen olen nähnyt.

löytyi kuitenkin joku artikkeli josta pätkä tässä alla:
" Kovat olot, hyvät aineet
Limisaumainen viikinkivene on kestänyt monenlaisissa keleissä niin Pohjanmerellä, Englannin kanaalin vuorovesivirroissa, Välimeren paahtavassa kuumuudessa ja kuivuudessa kuin Egeanmeren oikullisissa säissä.

Ennen matkan jatkamista veneen ravistunut runko piti tiivistää Bodrumissatervan ja puuron seoksella.

- Puuvene kuivuu aina maassa, ja se täytyy tilkitä. Skandinaviassa on käytetty esimerkiksi muurahaispesiä ja sahajauhoja, mutta kun niitä ei löytynyt, käytimme vehnäjauhoja"

että semmosta..

[Veli-Matti]

Muurahaispesiä on käytetty ammoisista ajoista - jo muinaiset esi-isäni varjaagit hallitsivat homman - hurreilla on siihen oikein termikin "myrra" joka johtaa käsittääkseni jonkin sortin murresanasta joka tarkoittaa muurahaisista vai liekkö peräti kusiaista murretta "myr" kun kuulemma on
Erittäin toimiva konsti nykyäänkin varsinkin sahanpurulla ja sikäli turvallinen että puutahan sinne rakoihin imeytetään ja se turpoaa ja kuivaa muun rungon mukana. Kertakäsittely pysyy vuosikausia raoissa ellei peräti maailman tappiin...

[jor]

Muurahaispesiä on käytetty ammoisista ajoista - jo muinaiset esi-isäni varjaagit hallitsivat homman - hurreilla on siihen oikein termikin "myrra" joka johtaa käsittääkseni jonkin sortin murresanasta joka tarkoittaa muurahaisista vai liekkö peräti kusiaista murretta "myr" kun kuulemma on
Erittäin toimiva konsti nykyäänkin varsinkin sahanpurulla ja sikäli turvallinen että puutahan sinne rakoihin imeytetään ja se turpoaa ja kuivaa muun rungon mukana. Kertakäsittely pysyy vuosikausia raoissa ellei peräti maailman tappiin...

Muurahainen on ruåtsiksi "myra" ja tuo kusiaispesällä tiivistäminen kai on nimeltään
"myrning" eli jonkunlainen väännös muurauksesta ja muurahaisista. Viikinkiajoilta tuo termi on
ja ennen koneellista puuntyöstöä, jolloin sopivan puumateriaalin löytyminen oli hakusessa eli
kusiaispesän kamat vain varren nokassa olevaan ja laatikkoa kuljetettiin vesirajan alla, jolloin
vuotovirta imi kaman rakoihin tiivistäen ne.

Nykyisin ei kannata kusiaispesässä polttaa näppejään vaan homma käy esmes niin, että kerää
muovipussiin sopivan mixin karkeaa sahanpurua ja vaikka tulppien teossa syntynyttä haketta,
puhkaisee pussin pohjaan reiän ja kuljettaa vaikka venehaalla märkää purupussia vuotokohdan
tuntumaan... tai menee ihan uimalla ja kourapelillä. Olennaista on mahdollisimman kova vuotovirta
eli pumput huutamaan täysillä. Jos vene on jo täynnä vettä tai pohjassa, ollaan pahasti myöhässä
Omassa Seelarin venesatamassa tämä kikka on yleistynyt sen jälkeen, kun Aleksin vesillelaskun
yhteydessä hoksittiin tuota perinnemetodia käyttää menestyksekkäästi. Purun täsmäkohdistukseen
käytettiin puutarhaletkua, mutta se oli jo vähän hifistelyä... puruja oli silloin vaan niin vähän tarjolla.
Nykyisin kun meikäläinen remppailee paatteja apinan raivolla siellä on ollut puruakin tarjolla
tynnyrikaupalla.

Joskus takavuosina (2005-2006) oli teeveessä juttua jostain pietarsaarelaisesta puuveneveistämöstä
ja ko. ohjelmassa ihan näytettiin, miten vanha ja seulana vuotava perinnevene tiivistyi vuotamattomaksi.

[pellamo]

Kyllä kai hyvät pohjatyöt keväällä kuitenkin on tärkeimmät joihin kuuluu minun mielestä myös esiturvotus jo maissa ollessa.Kusiaispesät on istumista varten ja sahanpurut jääköön hevostilallisille
Muutenkin jos esim. halkeemiin junttautuu purua turpoomaan niin ns. alkuperäinen halkeema isonee seuraavaksi vuodeksi ja sitten sinne saa vuosien kuluessa jo tilata ulukomailta kuivaa kamelin paskaa eikä riitä sekään taas vuoden päästä

[Arnie]

ei kai se puru turpoa sen enempää kuin laudatkaan, eli tilanne olisi sama kuin, jos laudoissa olisi "oikea" määrä puuta, jolloin vuotavaa rakoa ei olisikaan. Vai?

[MÖsteri]

Myrning on kai sopivinta siinä vaiheessa, kun vene ei viikkojenkaan lillumisen jälkeen turpoa tiiviiksi. Jos vesillelaskussa vene vuotaa, niin niihin rakoihin ei kai oikein oppien mukaan ole syytä mitään geggaa pistää. Teippi tai joku vaselliini tai sellainen varmaan käy, muttei mitään kiinteää.

Pistin kymmenen vuoden tauon jälkeen vesille täksi kesäksi soutuveneen, joka on 60 vuotta vanha. Siinä on useampi lauta reilusti halki, ja raot sellaiset, että pikkusormi meni läpi. Kun veneen antoi olla ensin maissa kevät sateissa pari viikkoa ilman peitettä, niin se auttoi jo niin, että vesi alkoi pysyä pohjalla. Meressä sitten reilu viikko riitti siihen, että vene pysyy jatkuvasti pinnalla. Nyt se on niin tiivis, että sateista huolimatta pohja kuivuu sisäpuolelta aurinkoisina päivinä.

Esimerkiksi puulaiva, joka on jatkuvasti meressä vuodet ympäri, ja alkaa vuotamaan, niin pitäisi olla aika klassinen kohde myyraukselle.

[pellamo]

Kyllähän se todellakin on joku "hätäratkaisu aluksen pinnalla pitämiseksi ennen korjausta" .
Turvotukseen ei mitään liian kiinteää rakoihin sillä se repii raon suuremmaksi tulevaisuudessa.

[jor]

ei kai se puru turpoa sen enempää kuin laudatkaan, eli tilanne olisi sama kuin, jos laudoissa olisi "oikea" määrä puuta, jolloin vuotavaa rakoa ei olisikaan. Vai?

Näinpä. Millinen puruhitunen turpoaa sen 8-10% eli vajaan millin kymmenyksen, joka on
aikasen minimaalista verrattuna siihen, että se vieressä oleva lauta yrittää turvota sentin verran.
Jos veneessä on talvisäilytyksen jälkeen saumat niin apposen auki, että pitää jostain
saumoihin menevistä puruhitusista syntiä tehdä, niin kyllähän se jo silloin liian kuivassa
paikassa talvehtinut tai sitten puutavara on huonolaatuista tai puu joskus todella läpivettynyt
ja "turvonnut rikki".

Siksi toisekseen onhan puuveneissä sellaisiakin rakoja, jotka eivät kovin vähällä turpoa umpeen
ja imo myrning on parempi vaihtoehto kun jotain tököttiä sinne rakoon tunkea (ellei se tökötti
nyt jotain mehiläisvahapohjaista ettania tms. satu olemaan). Lossijatkokset, peräpeilin ja laudoituksen
liitokset jne. tilkittyvät hyvin nopsaan tiiviiksi purukäsittelyllä.

Molemmat paatit on olleet talvet Seelarin hallissa eivätkä vuoda vesille laskiessa juuri ollenkaan
eli saumat eivät aukea lämmittämättömässä hallissa talven aikana. Ensimmäistä kertaa vesille
laskiessa molemmmat kyllä vuotivat mm. peräpeilin ja laudoituksen saumoista ja Aleksi
lossijatkoksista.... eka kerralla purukäsittely ja siellä se puru on pysynyt eikä ole turpoillut saumoja auki

[pellamo]

Jos paatin tuntee ja vuotokohdat tunnistaa niin helpointahan se on keväällä ennakoida tilanne ja tilkitä ne sopivasti ennen h-hetkeä....
Nykyään näkee paljon aluksia joita on hiplattu silmää miellyttäväksi todella pitkiä aikoja mutta ne osat jotka pitää tehdä selällään tai muuten hankalasti jäävät asteelle että (hieno pohjamaali ja komia laserintarkka vesilinja-maalirantu) paatti vuotaa vaikka oli sovittu että heti lähetään retkelle joka muuttuu pilssipumpun tai pumppujen toiminnan tarkkailuksi ja kaverien(joilla on vene)kiinnisaamiseksi ikäänkuin JOS SATTUU JOTAIN varmistukseksi..
Sanon vaan että edelleenkin kusiaispesät on istumista varten...Tykkäs siitä sen asukit tai ei ite en oo kokeillu mutta tiiän ettei niillä oo veneilyn kanssa mitään tekemistä.
Sitten jos ensin tehdään pirusti hommia ja kyllästetään paatti kaikenmaailman nafta-asetaateilla vai mikä piru se oli? ja sen jälkeen työnnetään sahanpurua halkeemiin niin hohhoijaa
Sahanpuru oli muuten tosissaan pirunhyvä vaimennus Volvo Amazonin perän ujellukseen.....Tuli painettua sitä kerran myyntitapauksessa STP-mömmön kanssa huutavaan perämutikkaan.....hiljeni se oikein todella Hittovie..Sitä Volvoo on kyllä ikävä mutta sahanpuruja ei

[Kapu III]

Näihän se taitaa olla, että hyväkin vippaskonsti on vain vippaskonsti, joka siirtää oikeaa korjaamista siksi aikaa kunnes korjaaminen tulee kaksikertaa kalliimaksi ja ainakin kolmekertaa vaikeammaksi.

[jor]

>Sitten jos ensin tehdään pirusti hommia ja kyllästetään paatti kaikenmaailman nafta-asetaateilla vai mikä piru
>se oli? ja sen jälkeen työnnetään sahanpurua halkeemiin niin hohhoijaa

Väärin tilkitty?
En jaksa tingata aiheesta saati syntitaakkaa siitä ottaa, jos itse olen hyvällä menestyksellä
pari suoraan isosta rempasta tullutta paattiani muutamalla puruhitusella tiiviiksi pysyvästi saanut
ilman massoja tai maalarinteippejä. Toinen paatti sentään oli remppaan mennessään
vesirajaan asti kuidutettu sisäpuolelta

Mikäs siinä, jos sen vuotokohdan näkee, niin tokihan sen voi silloin tiivistää tai jos tietää, että
se on sellainen, että turpoaa suht sukkelaan umpeen, mutta läpeensä kylläinen puu turpoaa
hitaasti ja todella vähän syyn suunnasssa... jos ollenkaan. Eli vaihtoehtona joko paatin
nostaminen ylös, kuivattelu ja tiivistäminen jollain massalla, tai turauttaa kourallinen purua veteen
taltuttaa suihkulähde sillä. Valitsen jatkossakin jälkimmäisen tavan.

Ei tämä nyt sentään mitään rakettitiedettä ole.

[pellamo]

Oikiassa oot Jor...
Eikä loppujen lopuksi niin kovin vakaviakaan saa olla nää paattihommat kunhan pinnalla pysyvät ja lystiä piisaa vesillä. Oukkidou

[venealeksi]

Huomaatteko että taas kerran ollaan aiheessa jossa meillä on täydellinen maailma (puristit) ja "good enough" ajattelumallit mukana.
Se tulee monta kertaa näissä hommissa eteen.
Itse olen ajatellut sen niin, ettei absoluuttista oikeeta tapaa olekkaan. Vaan on oikeita tapoja ko. henkilölle, tilanteelle ja hetkelle. Tietty myös vääriä samalla tavoin.

Pääasiahan on että veneestään ja veneilystään nauttii. Jos paatti vielä pikkuhiljaa paranoo siinä sivussa niin ollaan plussan puolella.
Kun ei se vaan aina onnistu... vaikka kuinka yrittäis.

Aleksi

[Simon]

Juuri näin, elämähän on etääntymistä ja tehdyt työt ovat historiaa, mutta niistä tulee kokemusta ja niitä kokemuksia me tänne kirjoittelemme, sekä omia "mokiammeki" paljastamme aivankuin muillekkin opiksi ja se on hyvä niin
Näin pohojalaasena pitää sanua "mikä kristus on ku ei aharista"