Tietoja nopeasta Pellinkiläisestä kaivataan

[Roadmonster]

Kuinka noita kuvia oikein liitetään?
Yritin tästä "vastaa" - taulun alapuolella olevasta Liitetiedostot -osiosta.
En onnistunut.

[Donna 28]

Luulisi, että näinkin hienon sivuston luoneet olisivat laittaneet kunnon ohjeet kuvien lähettämiseksi, mutta aina niistä ohjeista puuttuu jotain. Minullekin on väännetty rautalankamallia useampaan otteeseen, mutta tuntuu siltä, että se rautalanka katkeaa aina välillä ja niin kuin ei ole olemassa hyppysähköäkään - saattaa tosin ollakin sitä - niin ei se vain se kuvan lähettäminen onnistu.
Sitten nämä herrat ylläpitäjät ja muut suosittelee kuvablogia, mutta mitä hinton hyötyä siitäkään on kun senkin osoite yleensä unohtuu, mieluummin ne kuvat laittaisi tänne.
Donna 28
Vinoilen siis vain itselleni ja taitamattomuudelleni.

[IlkkaL]

Tässä kokeeksi kuva ilman yhtään puuvenettä.

Kyllä tämä näyttäisi onnistuvan aika helposti hakemalla tiedosto tuossa alhaalla näkyvän "selaa" näppäimen kautta omalta koneelta. Ensin tuli tosin vieheilmoitus liian suuresta kuvasta, mutta kun pienensin kuvan kokoa näyttää onnistuvan ilman ongelmia.

Käyttöjärjestelmänä MS:n joku parin vuoden takainen. Samoin selain. Kuvan pienensin Adoben Photoshopilla.

[Roadmonster]

Yritän taas...

[Roadmonster]

Lisää

[js]

Muistuttaa kyllä Liljebergien veneitä. Tuollaista alaslaskua en kylläkään muista nähneeni heidän tekemissään veneissä... Mikä kone siinä on?



Ei ole parempaa kuvaa käden ulottuvilla juuri nyt.

[Ana]

Miten mulle tulee aina noista keulakorotuksista ruotsalainen suunnittelu mieleen ja monessa vaasassa tehdyssä veneessä on tuollainen linjakas keulakoroke. Runko muuten pohjan puolesta on hyvinkin pellinkiläisen mallinen. Hieno projekti sinulla on siinä.

[Simon]

Tovin mietittyäni, en kyllä pellinkiläiseksi tunnista, nimenomaan tuon keulkorotuksen takia, toki onhan heiltä tilajaan toivomuksesta voitu kaunottaresikin toimittaa.
ANA:n viittaus ruotsiin ei ole olenkaan huono, mutta jos viitteet on kumminkin Porvoon seudulle niin toki siellä on ollut valmistajia useitakin, eikä kaikki veistäjät olleet "Pellinkiläisiä",mikä usein jopa virheellisesti ilmoitetaan veneen tyypiksi, johtuen varmaan nimen nauttiman statuksen suosiosta.
Niin tai näin, mutta sulla on komia vene joten aikaa ja tarmoa toivottaen tästä naapurista

[Elwood]

Myös minun silmään tuo "Ruotsalaistyyppinen" muoto on vieras pellinkiläiseen. Tosin parras malli oli aika yleinen wanhemissa veneissä suomenlahdella.

Hienosti onnistui kuvien liittäminen.. vielä kun saisi kuvan perästä, pohjasta esim. pitkin pohjaa ja sisältä esim. keulakajuutasta perään päin, niin ne kertoisi paljon.

[Pellis]

Mullakin on tuollainen pellinkiläisen oloinen paatti. Raumalta ostin vuonna 2007 ja sielläpäin on pyörinyt aikanaan. Tekijästä vaan ei oo tietoa, eikä ollut kaverilla jolta veneen ostin. Kiva olisi tietää.

delfin.jpg

[Simon]

Niin, vähän pitempään mietittyäni kysyisinkin tuosta laudoituksesta? Onko perinteinen tasasaumainen vaiko ns. "puoliponttinen", miltä hieman kuvista vaikuttaapi.

Pellinkiläisiä on rakennetu myös tällä em. rakennustavalla. vert "Nikolai", joten emme vielä pystyne veistäjää nimeämään.

[aaltosa]

Päivä näyttää paistavan läpi parista saumasta, joten eiköhän liene perinteinen tasasauma.

[Roadmonster]

Pellinkiläisyydestä, tai pitäisikö puhua Porvoon jokilaakson ja saariston alueen veneeksi olen tuon määrittänyt itse, kun se ei muotojensa puolesta oikein istu muuhunkaan.
Vene on pitkä ja kapea "kanootti", 9m ja aivan ääri leveydeltään taitteen kohdasta törmäyslistan päältä 2,5m. Varsinaisen rungon leveys on keskeltä 2,40 +lista.
Siinä vuosituhannen vaihteen paikkeilla (+ - 3vuotta) ilmestyi joku lehti, Vene tai Kippari tms. jossa oli laaja juttu koko suomen rannikkojen puuveneistä Viipurista Tornioon, taisi olla vähän sisävesienkin malleista. Kysesisestä jutusta luin, että "pellinkiläisissä" käytettiin tuollaista taitetta ennen sotaa ja 50-luvun alkuun. Myös messinkiset kölipultit viittaavat aikaan ennen 50-luvun ½-väliä ja Porvoon alueelle. kun vertaan js:n ja meidän keulakuvia, on niissä mielestäni hyvin samanlainen muoto. Rungon laudoitus on myös melko ohutta tavaraa, alle 20mm ja paksumpia kaaria on vain joka 3, eli välissä on 2 ohutta.
Koneena veneessä oli ostettaessa 6 pyttyinen 50hp Perkins, joka painoi "ainakin tonnin", vaihteena oli Vevet Drive, 2:1 jos en väärin muista. Perkins ja Velvet myytiin 10 vuotta sitten, joten en ole varma kummankaan mallista. Meillä on siihen tulossa koneeksi Toyotan Carina II:n noin 50 - 60hp diesel ja uusi kevyempi kytkin, en muista merkkiä. Ajattelimme että paketti olisi sopivampi teho/paino-suhteeltaan. Lisäksi vanhan Perkinsin kunnosta ei ollut mitään varmuutta. Se Perkinskin oli melko vanha, 60- tai 50- luvulta arvioi isäni.
Lisäys: Tasasaumainen, ei mielestäni puolipontattu. venehän on aika kuiva nyt ja jossain kylkikuvassa näkyy valo laidan lautojen välistä.

[Pellis]

Sille on ihan pätevä syy, miksi näissä kapeissa puikuloissa on painavat koneet. Ilman niitä veneestä tulee hyvin kiikkerä. No, nykyään koneet eivät juuri mitään paina niin pitää tehdä sitten vaikka hieman järeämmästä latasta kölirauta tai vesitankeilla pelata.

[Elwood]

Kaaritus näyttää kyllä pellinkiläiseltä mutta edelleen kaipaisin kuvia peränpuolelta ja pohjasta.Yksi hyvä tuntomerkki on vesilinjan leveimmän kohdan sijainti... Tuon pakoputken ulostuonti on sen verran harvinainen että eiköhän joku kohta veistäjän tunnista...

Voisiko tuon juuret johtaa länsirannikolle? Minusta tuo Pelliksen kuvan vene voisi olla sieltä päin?