Tietoja nopeasta Pellinkiläisestä kaivataan

[Toni_V]

Kaipa tuollainen nopeus on mahdollinen jos oikein kovaksi tuuli yltyy. Saattaahan siinä olla hiukka lisääkin. Tulee mieleen kun jotkut tutkimusmatkailijat raportoivat inuiittien meloneen 10 solmun vauhtia. Ei sellaistakaan sittemmin ole pystytty todistamaan, paitsi poikkeusoloissa.

Pitää muistaa ettei vesilinjan pituus ole mikään tae siitä että jotain tiettyä nopeutta pääsisi taloudellisesti, eikä mitään rajoite etteikö kovempaakin pääsisi.

Lainataan tässä yhtä periaatekuvaa, vaikkei nyt kajakeista puhuttukaan.



Kuvaan liittyvää tarinaakin löytyy täältä:
http://koti.mbnet.fi/~satyam/KAYAK/muodval.htm

Tuossahan on esitetty noin periaatteenomaisesti kaksi runkoa joista toinen kulkee tietyn nopeuden varsin taloudellisesti ja sitten tulee seinä vastaan, ja toisella taas runkonopeus ei hetkauta menoa. Joka tapauksessa voimalla on mahdollisuus mennä yli runkonopeuden, ja varsinkin purjeveneellä jossa voima tulee ylhäältä ja painaa keulaa alaspäin. Purjeveneen runko kunnon tuulessa on sitten erilainen - paatti kun kulkee kyljellään.

Olen itsekkin jostain lueskellut viikinkilaivoista ja niihin liittyvistä teorioista, mutta käsittääkseni noita ei ole asiaa tuntevilta tasoilta varmistettu. Limilauta-veneessä on tietysti mahdollisuus että ilmaa jäisi lautojen rakoon, mutta samoin pitäisi käydä limilautaisissa fiskareissakin. Eikä käsittääkseni mitääs merkittävää nopeuseroa löydy tasasauma- tai limilautaveneestä.

On kanssa jossain puhuttu siitä että viikinkiveneet voisivat nousta liukuun muttei siitäkään taida oikeaa tietoa olla.

[Elwood]

Mile kirjootti;
---Edelleen, ihan näin keskustelun vuoksi, mitenkään kantaa ottamatt juuri kyseiseen veneeseen, että miksi ensin hommataan hidas putput, ja sitten se pitäisikin saada kulkemaan valla kauhiast? ----

Näin toimitaan, Koska;
Toi on jotenkin sellainen "kielletty hedelmä " toi nopea fiskari
--monella sormi syyhyää laittaa voimaa ja tehdä suuria aaltoja
--metsien miehet kun lähtee merelle, niin pitää olla scania vabis 350 hv !!

Se kyllä ihmetyttää, että ei samalla vaivalla tehdä liukuvaa venettä !

Siitä pakokaasusta pohjan alla,vielä ( -yritin etsiä juttua...)
Luin nimittäin jostain, että asiaa hyödynnetään......
sillähän saa "lisäpontta" esim porraspohjaan....

Jos vene on ihan hidas put put alkujaan niin sellaisen laittaminen kulkemaan kovaa on varmaan harrastus/ haaste.. olen kuullut että jotkut harrastavat jopa puuveneitä.. .

No joo.. merellä kun alkaa tuulemaan hieman kovemmin niin silloin veneen käyttökelpoinen nopeusalue jää välille 0-20solmua. Näissä olosuhteissa uppoumarunko on ylivoimainen. Toisaalta tyynellä ilmalla voisi ajaa hieman kovempaakin, silloin tasot mahdollistaa tämän.

Kuten nopeusalueesta huomaat, niin liukuvarunko ei ole ratkaisu.

Porraspohjat jutut on hieman OT, mutta porraspohjan edut tulevat siinä kun venettä voidaan "makuuttaa" pitkällä pohja linjalla ja kuitenkin saadaan pohjan kohtaus kulma pidettyä vajaasa 5:ssä asteessa(optimi noste/vastus) käytännössä edut jää tuollaisille raskaille keskinopeille veneille. Ilman/pakokaasun pumppaaminen pohjan alle kuullostaa minusta aika kaukaa haetulta, ainakaan nopeissa veneissä siitä ei ole hyötyä, muuten se olisi jo käytössä .


[/quote]

[porvoo70]

Ei todellakaan! Keihässalmi on muokattu ns. puuveneestä, mutta aitoa pellinkiläistä siitä ei löydy nimeksikään.
1970 luvulla Uudenkaupungin veneveistämö L.Grusberg kävi hakemassa Pellinkiläisen ja tekivät siitä"muotin", josta leipoivat "legendaarisen" Haivelin,
jota joskus pohjoismaiden nopeimmaksi kanootiksikin kutsuttiin.
Nopea venehän se olikin, mutta aito Pellikiläinen joitä näyttää vieläkin olevan vesillä, niissä on sitä omaa hohtoa, kuten myös kaikissa vanhoissa puuveneissä, joissa on oman alueen ja käyttötarkoitukseensa historian saatossa hyväksi havaittu muoto ja malli.

Vähän seuranneena ja takunnu ittekkin-)

Joo, vertaus keihässalmen ja pelinkiläisen pohjasta ontuu. Olen kummankin pohjan kanssa työskennellyt.

Pointti oli siinä että ei se keihässalmikaan ilmaiseksi plaaniin lähde.

Jos otetaan puufiskari, pituudeltaan 9 metriä ja siihen koneeksi 120 heppanen, niin vaikka ei verrattaisi kuin veneiden painoa, ei siihen keihässalmelaiseen ihan pieni kone riitä jotta sen saa puoliplaaniin. Tai plaaniin.

Siihen ei riitä tuo 120 hevosta joka sai paljon kevyemmän 9 metrin pellinkiläisen liikkumaan...

Vaikka keihässalmen pohja on aika uniikki, en tiedä mitä tarkittaisiin koneelta tehoa että se oikeasti alkaisi ottaa nopeutta selkeästi yli runkonopeuden.

[Mile]

Elwoodin kirjoitus tuossa herätti muutaman ajatuksen. Kyllähän noita liukuvia runkoja on olemassa joilla on aivan mukava painaa menemään kovaakin aallokossa ihan kunnon kelissä, ei nyt ehkä missään Pohjanmeren myrskyssä ( = lyhyt jyrkkä aallokko, olen käynyt kattomassa).
Esim. yksinrunkoisilla off shore 1 veneillä ajetaan melkoisen kovaa, vaikka keli olisi suhteellisen kovakin.

Oma paatti, jossa on rungon muodot peräisin 60 luvun alun off shore veneestä kulkee aivan pehmeästi kun aallon koko kasvaa ; puolimetrisessä perunavaossa se vähän jytisyttää , mutta meno pehmenee heti kun aallokko kasvaa. Mieluummin sillä ajaa 25 solmua aallokossa kuin 5 .

Totta on että moni liukuva on sellainen ettei niillä viitsi ajaa kovaa kuin tyynellä.


Porraspohja on nopein rungon laji jos varsinaisia hydroja ei lasketa mukaan. Ei porrapohjakaan ole nopeimmillaan millään pitkällä vesilinjalla , vaan silloin kun vedessä on vain yhden portaan takareunaa , ja loput ilmassa. Mitä vähemmän koskettaa veteen, sitä vähemmän vastusta.

Nykyporraspojissa kyllä hyödynnetään sitä ilmiötä että ilmaa jää pohjan ja veden väliin juuri noissa portaissa ( ei sitä sinne tarvitse erikseen pumpata) . Hydrot, formula katit, off shore katit - niissä hyödynnetään ilman patopaineen aiheuttamaa nostetta ; ehkä jo off topic - väliäkö sillä , mutta jo äärimmäinen esimerkki ilmasta veneen rungon ja veden välissä. Sea Sledge hyödyntää paitsi käännetyn V-pohjan ominaisuutta pitää roiske allaan ja hyödyntää sen dynaamista painetta , myös tasaisen peränsä osalta hyödyntää ilmaa joka jää pyörimään kuplina pohjan ja veden väliin.

[masalvene]

Kippari-lehden numerossa 6/2002 oli juttua yhen kotkalaisen hemmon Keihässalmesta.Siihen oli laitettu 270 hepan turbolla terästetty kone,huiput vähän yli 20 solmua,mukavin matkavauhti 15-16 solmua.Kulkee täydellä kaasulla niin lyhyellä vesilinjalla että on tosi kiikkerä,kovassa kelissä kuulemma menee paremmin kun aallokko tukee.Perässä on kantotaso.Komeen näkönen paatti ja nätin näkösesti kulkee ainakin lehden kuvien perusteella,vaikka tollanen koneteho tuntuukin aika hurjalta.Potkurikin vääntää niin hurjasti oikeelle että venettä on ohjattava koko ajan ja peräsinakselin laakerit meni uusiksi rajujen potkurivirtojen takia.Hurja peli!

-Matti

[Vandrock]

Muistan artikkelin, aika erikoinen vene. Mieleen tulee vanhat kolmelitraiset Ford Caprit, joiden alusta oli tehty 1.6-litraista Taunusta varten. Niillä sitten varusmiehet singahtelivat ulos mutkista. Kyllä komeampaa olisi vene jonka alustaominaisuudet riittäisivät.

[Simon]

Olen antanut itselleni ymmärtää että nimenomaan nk. Pellinkiläinen olisi nopeakulkuisin fiskari-tyyppinen vene. Siis kyse on veneestä, jonka rungon muoto tekee siitä puoliplaanaavan, en sellaisista plaanilevy-viritys-hässäköistä Tästä olen saanut viitteitä mm. kirjasta "Suomalainen puuvene" jossa kerrotaan Göran Liljebergin veistämän pellinkiläisen (8m)kulkevan helposti n. 18 solmua.

Netistä enkä tältä palstalta en löytänyt aiheesta paljoakaan. Yksi lyhyt juttu missä mainittiin että ko. veneet kulkee jopa 20 solmua.

Eli löytyykö tältä foorumilta ko. venetyypin onnellisia omistajia? Minkälaisia käyttökokemuksia? Vaikuttaako runko negatiivisesti rullaukseen, kun pohjalinja on noin puolenvälin jälkeen lähes tasainen. Siis verrattuna selvään uppoumarunkoiseen jossa reilu köli koko matkalla? Minkälaisia matkanopeuksia saavutetaan ja minkälaisella koneteholla?

Olisin kiitollinen myös jos kertoisitte muita "tunnettuja" Pellinkiläisen veistäjiä, siltä ajalta kun veneet ymmärrettiin tehdä puusta, nykyisten lumikolien sijaan (yhtään muoviveneitä moittimatta)

Tässä keskustelunavaus, toivottavasti otatte kantaa

Ystävällisesti,

Marko

Kiitos Marko.
Nythän voitaisiin jatkaa keskustelua kuinka pienillä tehoilla saavutetaan esim. kymmenen solmun ylitys. Aidolle pellinkiläiselle tuo ei ole ongelma, mutta tämän pitkän (hienoa)käydyn keskustelun muun tyypisten veneiden kohdalle voi tulla ongelmia.

Tämä vain jatkoksi, kun tuo löpö ja Bentsiini vain
kallistuu ja kohta soudellaan koko porukka.

[Veli-Matti]

Ei se muuten niin ollut "lth", oikeissa Caprin V6 versioissa oli huomattavasti tukevampi etupää, 2 kallituksenvakaajaa, 5 piste tuenta taka-akselilla, kovemmat jouset ja jotakin muuta.
Mutta nössit teki 1,1, 1,3 ja 1,6 "älläcapreista" Vkutosia pelkästään koneenvaihdolla, samoin kuin 1,1 ja 1,3 ekkereistä ja niissähän oli mm. taka-akseli pelkillä lehdillä...
Eipä silti, mullakin oli Anglia Estate 1000 1800cc kisakoneella ja se pojat oli oikea lentokone se ja silti jäin henkiin.
Oikeastaan ihmeellistä sillä siinä oli jopa sammakot keulassa

[hb-77]

pojat on eksynyt aiheesta. mutta puhuu ne sentään autoista. en mäkään ole pääsyt tieltä pois 2L MK1 Escortin kansa.

[rafiki]

Simonille voin luvata, että ihan äkkiä ei tule vastaan se päivä, kun tämä jätkä soutelee. Kyllä se on niin, että koneella mennään, eikä edes ole pakko öljyä poltella, jos se nyt yht'äkkiä loppuis.

[Vandrock]

A-haa, ihmettelinkin miten armeijakavereilla oli varaa V6-malleihin. Pointtini on kuitenkin, ettei samalla metodilla kannata venettä varustaa.

[Veli-Matti]

Anteeksi... Angliassa oli sammakot takana eikä edessä...

[Lill-Klas]

Kippari-lehden numerossa 6/2002 oli juttua yhen kotkalaisen hemmon Keihässalmesta.Siihen oli laitettu 270 hepan turbolla terästetty kone,huiput vähän yli 20 solmua,mukavin matkavauhti 15-16 solmua.Kulkee täydellä kaasulla niin lyhyellä vesilinjalla että on tosi kiikkerä,kovassa kelissä kuulemma menee paremmin kun aallokko tukee.Perässä on kantotaso.Komeen näkönen paatti ja nätin näkösesti kulkee ainakin lehden kuvien perusteella,vaikka tollanen koneteho tuntuukin aika hurjalta.Potkurikin vääntää niin hurjasti oikeelle että venettä on ohjattava koko ajan ja peräsinakselin laakerit meni uusiksi rajujen potkurivirtojen takia.Hurja peli!

-Matti

Rungoltaan vähän 1030 Keihässalmen näköisessä ja kokoisessa Korsö 1040W mallissa on tehosuositusyläraja yli 700 merihummaa. Viime kesänä ihailin Korsö 1100C mallin kulkua ja nopeutta kun olin muskeliveneilemässä Rosalassa.



Kuva on linkitetty Korsö Marinin sivulta.

[KS1030]

Mä oon keräilly kuvia ja tietoja keihässalmen veneistä. ...ehkä siksi että itselläkin on kyseinen vene

mulle uusi juttu oli se että KS-1030 veneitä on tehty myös puurunkoisena.
siitä, omasta ja muista kyseisen veistämön veneistä on kuvia täällä mun vene sivulla. kuvia olisi enempikin jos niitä sinne jaksaisi päivittää.

tuolta kun jaksaa kollata niin näkyy KS:n erikoinen pohjakin.
Kaikissa 1030 malleissahan on sama runko, mutta vanhemmissa huomattavasti paksumpi kuin uusissa. osassa vanhempia on Lloyd'sin laivaluokitus. yhteensä noita on väkerretty n.200kpl

[porvoo70]

tuolta kun jaksaa kollata niin näkyy KS:n erikoinen pohjakin.
Kaikissa 1030 malleissahan on sama runko, mutta vanhemmissa huomattavasti paksumpi kuin uusissa. osassa vanhempia on Lloyd'sin laivaluokitus. yhteensä noita on väkerretty n.200kpl

Osaatko sanoa missä vaiheessa tämä ohennus tuli? Kuinka paksua materiaali oli silloin vanhana aikana. Olen kuullut että kärkkäinen lupaa että ohuimmasta kohdasta ylityy 28 milliä. Olen itse nähnyt nipun kiekkoja jotka olivat rungon läpivienneistä tulleita. Paksummat yklittivät 40 milliä.