Fiskari lentää...

[Seesell]

Moi!
Tässä nyt toinen puuvenekesä kohta takana. Tämä kesä oli vielä parempi kuin edellinen kun kokemus ja osaaminen hieman lisääntynyt
Nyt huomasin kivannäköisen myytävänäolevan veneen joka ihmetyttää meiläläistä.

https://www.nettivene.com/moottorivene/ ... nen/734992

Voisko joku selittää minulle miten linkissäoleva vene kulkee niin pirun lujaa? Se on 10,4 pitkä ja 1,8t painava ja kulkee yli 20 solmua ja toisell potkurilla vielä enemmän. Minä kun luulin että uppomarunkoinen kulkee solmuissa suurinpiirtein se mitä vene on pitkä. Eli tässä tapauksessa olis 10-11 solmua. Onhan tässä tietenkn 200hv, mutta kuitenkin. Eikö runkonopeus tarkoita sitä että oli moottori mikä tahansa niin runko ei pääse lujempaa?

Ja sitten siinä vielä lukee että tämä nopeus on ilman tasoja. Mistä tasoista Siinä puhutaan. Mitä ne on, mitä ne tekee ja mitä hyötyä niistä on? Saako munki veneeseen sellaiset?

Oma kulta on n.6.4m ja painoa n1t ja mukava nopeus 6 solmua ja maksimi vajaa 9 solmua, mutta silloin lentää jo lippis päästä ja hampaat suusta... moottori on Yanmar 2gm20 ja 16hv.

Olisi ihan kiva saada lisää vauhtia omaan venelyyn sillä tuota kyytiä ei oikein ehdi saaristoon ennenkuin hämärtää. Ja koska yöpymismahdollisuudet ovat aika rajoitetut kuten myös tila se rajoittaa todella paljon veneretkien määrää ja mittaa...

Mielenkiinnolla vastauksia odotellen...

[Warjo]

Pellinkiläinen. https://www.puuvene.net/keskustelu/viewtopic.php?t=9075

[stuuvari]

Voihan fiskarinki ampua vaikka kuuhun jos vaan pannaan tarpeeksi moottoria.. ylittyy se runkonopeus. Vois kyllä mennä keulakaaret poikki

[vehkasalo]

Ööö...., mulla on pikkusen vajaa 10 metrinen pellinkiläinen. Koneena tmd 31 eli noin 100hp. Aika helposti meni 16 solmua kesällä kun kokeilin vähän karstoja poltella. Tuli sellainen fiilis ettänousi plaaniin. Olis ollut vielä varaa lisätä kierroksia, mutta en sitten viitsinyt kun olen pitänyt koneen vähän niinkuin eläkkeellä ja yleensä ajellut rauhallisesti n.7-8 solmua.

Tuohon osamisen kehittymiseen kommentti, mulla on toi vehkasalo ollut 5 kesää ja köliveneen käsittelytaito on huimasti kehittynyt sinä aikana. Mikä on kyllä mukavaa huomata

[Mile]

runkonopeus , joissakin vanhoissa opuksissa runkonopeudella tarkoitetaan sitä nopeutta jossa muistaakseni vene kulkee kaikkein edullisimmin, jolloin sen aaltovastus on hyvin pieni. tämä toteutuu frouden luvulla 1 , eli nopeus / vesilinjan pituuden neliöjuurella = 1 , ja tässä nopeus solmuina, ja pituusmittana jalka,
kun luku saavuttaa arvon 1,3 kutakuinkin, tekee vene kuin vene pahan aallon kyntäessään oman aaltonsa pohjalla ; jos tehoja riittää ja rungon muoto sallii, niin tästä ylöspäin 1,5 - 3 alueella rungon sanotaan olevan puoliplaanissa , tällöin vene ei enää veden päällä ainoastaan uppoumansa kelluttamana vaan osa nosteesta syntyy liikkeestä , ja kun luku on selvästi yli 3 sanotaan veneen olevan plaanissa. Mitä kovempi nopeus plaanissa, sitä pienempi osuus nosteesta syntyy uppoamasta.

Rungon muoto sanelee sitten paljonko tehoa tarvitaan jotta veneen nopeus nousisi tuolta aallonpohjalta ensin aallon rinteelle ja sitten aallon päälle.
Pullukka meriläinen ei taida millään järkevällä teholla nousta plaaniin tai edes puoliliukuun vaan sen runko synnyttää negatiivisen nosteen joka imee paattia alaspäin ; pellinkiläisen runko muoistuttaa muinaisten viikinkien pitkän matkan isoja paatteja, pohja on laakea ja vielä pitkältä matkalta. Perän pyöreän muodon muodostama imu ei jaksa voittaa pitkän laakean pohjan synnyttämää nostetta, vaan nämä voivat plaanata.

Laakeudella tarkoitan sitä, että pohjan kölin pituussuuntaiset linjat ovat melko suoria pitkältä matkalta , pohja muistuttaa enemmän suksea kuin puurokulhoa.

[Huovari]

Tuolta Warjon laittaman linkin takaa löytyy melkein kaikki oleellinen aiheesta jos jaksaa lukea. Eihän ne kaikki pellinkiläiset lennä, mutta fiskareiden sarjassa aika liukkaita. Meidän pellinkiläinen on vajaat 11 metriä pitkä ja koneessa on tehoja 140 hv. Huippunopeutta se kerää yli 18 solmua jos tavarat tasapainottaa oikein. Luultavasti menisi pari solmua kovempaa paremmalla potkurilla kun ottaa huiput niin kevyen oloisesti. 10-11 solmun nopeudesta alkaen kulkuasento on puoliplaanaava. Peräaalto on silloin kapea ja matala kuin plaanaavassa veneessä.

Varsinaisia kantotasoja ei pellinkiläisten perässä yleensä näe, koska tasaisen pohjan ansiosta perä ei painu. Joissakin pellinkiläisissä on vesirajan tienoilla kyljissä kapeat listat, jotka ehkä vähän lisäävät perän kantavuutta, mutta suurin vaikutus lienee veneen sivusuuntaiseen vakauteen. Jotkut pellinkiläiset ovat ilmeisesti aika kiikkeriä, mutta jos vene on varustettu isolla eli painavalla koneella niin ei se kovin kiikkerä ole. Pellinkiläiset on yleensä veistetty ohuesta laudasta ja painonsäästön vuoksi sisusta on askeettinen. Nopeuden takaavat siis riittävän tehokas moottori, pieni uppouma ja tasainen pohja sekä kokoon nähden kevyt paino.

[vehkasalo]

Tuota tasaista pohjaa on tullut muutama kerta ihmeteltyä veneen alla. Sen tasaisuus ja ja tasaisen alueen laajuus "valkenee" hyvin kun huollat pohjaa keväisin. Ei yhtään ihme että se alkaa kantamaan kun nopeutta lisätään tarpeeksi.
Täytyy ensi kesänä "kiusata" vähän konetta ja kokeilla paljonko huiput on oikeasti