Kölipultit ja niiden kunto/ ikä

[TLehti]

Terve

Pikku-Scylla Emma meni sunnuntaina Valkeakoskelle APYactingille kölipultti remonttiin ja eipä olisi voinut ajnkohta enää siirtää yhtään.

Kuntokartoituksessa selvisi, että ainakin yhdessä ongelmaa (kartoitus tehtiin veneen ollessa vedessä), mutta kun vene nostettiin sunnuntaina ylös, niin painepesussa lensi yhden kanta irti ja seuraavat kaksi lähtivät kevyesti sormin vääntämällä.

Parikin ammattilaista näitä katsonut parin vuoden sisään ja muutama pitkän linjan harrastajakin ja kaikkien viesti ollut saman suuntainen eli ei mitään hätää vielä.

No nyt ainakin tiedetään, että kaikki vaihdetaan Aleksin toimesta talven aikana.
Kannattaa varmasti ainakin Scyllien osalta tarkistaa pultit, koska omalla ikää ensi vuonna 40-vuotta ja eiköhän noiden muidenkin pultit ole yhtä heikossa hapessa.

T: Tero

[kimsir]

Moi

Liitteenä kuva kölipulteista. Keskikokoinen Scylla vm. -82 . Pultit muuten hyvässä paksuudessa, mutta kölin alapuolella mutterit olivat kovasti syöpyneet. Myös etummainen kölipultti puukölin ja rautakölin saumassa oli syöpynyt puoleen alkuperäisestä vahvuudesta, jossa ilmeisesti suolavesi oli päässyt huuhtomaan pultinpintaa. Ei näy kuvassa. Saumassa kun ei ollut minkäänlaista tiiviste-/liimamassaa. Irroittettaessa tämä pultti olikin sitten niin lujassa, että piti porata ohuemmaksi, jotta sai poistetuksi. Oliskohan kohtaamiset kivien kanssa vääntäneet sen verran, että ei lähtenyt lekalla, vaan niittaantui entistä enemmän reikäänsä. Muut pultit sain irroitetuksi ihan lekan avulla takoen. Rautaköli oli veneen alla poikittain, joten lyöntiasennot ei olleet parhaat mahdolliset, mutta kun sai hieman liikautettua pulttia reiässä, niin sitten lähtikin helposti irti. Olin siis sahannut rautasahalla kaikki kuusi pulttia poikki rautakölin ja puukölin välistä ja käänsin kiilojen, tunkin ja vinssin avulla kölin poikittain veneen alle. Samassa yhteydessä huomasin puukölin lastuuntuvan, ilmeisesti pakkasvaurio tms. mutta ei jauhoontuvaa lahoa, joten vaihdoin noin 50 mm paksuudelta uusiksi epoksilla liimaten. Tapana noita on kaiketi vaihtaa yksitellen sisältäpäin lekalla lyöden? Itse en tuota tohtinut tehdä vaan aloittelijana tein tietysti kaiken raskaammalla ja työläämmällä tavalla. Lopputulos on kuitenkin varsin hyvä ja tulihan siinä huomattua puukölin ongelmat samalla.

Teetin sorvaamossa uudet sileät 22 mm pultit, jotka sitten kuumasinkittiin Aurajoki Oyssä, Aurassa. Myös prikat ja mutterit kuumasinkittiin. Kierretankoja mietin kyllä mutta päätin laittaa sileäpintaiset akslit. Kölipulttien reiät alapuolelta tiivistin Sikalla ja laitoin tervaa pultinreikiin. Hyvin tuntuu pitävän tervan sisällään. Ajattelin että se riittää, niin voi myöhemminkin avata. Epokstiivistys ei erityisemmin houkuttanut. Tiivistän vielä kölitukin ja puukölin sauman ja reiän jollain tuhdimmalla tavaralla esim. ettanilla tiiviiksi. Niin ja rautakölin ja puukölin väliin laitoin Sika tiivisteliimaa. Olen kyllästellyt emäpuuta jo useita viikkoja kölipulttien raoista ja hyvin kylläste tuntuu sinne imeytyvän. Se mihin olen kiinnittänyt myös huomion, on se, että sika 291i ei ole sulanut kyllästeestä vaikka on siinä uinut jo viikkoja. Kyllästeessä on pääasiassa pellavaöljyä ja sinkkinaftenaattia. Tärpättiä sen verran että tulee ruiskusta ulos. Eli alle 5 %.

Omassa Scyllassani piti vielä uusia kölitukit, kun olivat halkeilleet, niin että lujuus ei ollut riittävä. Nekin olen kyllästänyt irrallisina kyllästeessä uittaen. Myös dead woodit eteen ja taakse on uusittu, koska olivat haljenneet pituussuunnassa sekä osittain liimasaumoista. Deadwoodin pultit olivat myös sulaneet ohuiksi, joten nekin teetin uusiksi.

Lähinnä vielä mietin sitä täyttäiskö ne kölipulttien kolot sielä kölin alapuolella jollain massalla vai jättäiskö kolot avoimiksi ja vaan suojais maalaamalla. Mulla oli pultinkolojen täytteenä sekä uretaani massaa että jotain tiivistemassaa ja sehän saattaa olla niin, että kosteus jää hautomaan rautaa sinne täytemassojen väliin. Mitenköhän Aleksi asian ratkaisee, oletteko jutelleet?

[TLehti]

Moi

Eipä olla vielä tuota edes mietitty, taitaa olla muita haasteita ensin edessä, mutta tuo paljaaksi jättäminen kuulostaisi kyllä fiksulta perusteluistasi päätellen, mutta antaa Aleksin kommentoida vapaasti.

Minun tehtäväkseni jää rahan hankkiminen noihin korjauksiin ja Aleksi tekee oikean työn

Tarkoituksena ilmeisesti Aleksilla, että työn etenemistä pääsisi seuraamaan myös netissä APYactingin sivuilla, saattaisi olla monelle ihan hyvää oppia.

Se mikä tekstissäsi oli vähän pelottavaa, niin veneesi on melkein kymmenen vuotta nuorempi kuin omani ja silti pultit jouduttu jo vaihtamaan.

Kölitukit näyttäisivät olevan kunnossa, mutta katsotaan sitä sitten, kun työssä edetään.

En voi välttyä ajatukselta, että veistämöllä materiaali valinnoissa oikaistu aikanaan halvimman mahdollisen mukaan.

Tero

[MÖsteri]

Terve,

Mielenkiintoinen työmaa, ei muutakun intoa tekemiseen.

Paljonko kuumasinkitys maksoi, ja millaiselle määrälle? Kiinnostaa, koska tällaisten pienten töiden hinnoittelusta ei niinkään löydy tietoa.. Olen joskus miettinyt parin ankkurin kuumasinkityttämistä, mutta ei viitsi edes ryhtyä, kun ei ole hinnoista mitään tietoa.

[kimsir]

Tervehdys

TLehdelle vastaus lyhyenä kommenttina toteamukseen epäilyistä veistämön käyttämistä materiaaleista. Veistämöllä kaverit tosiaan opettelivat veneen veistämistä ensimmäisinä vuosina, mutta rungot käsittääkseni on alun alkaen tehty hyvin. Suurimmat ongelmat lienee kansissa, joissa on kestävyyden suhteen ilmeisesti löytyy vähemmän hyviä rakenteellisia ratkaisuja. En niitä osaa ammatillisesta näkökulmasta eritellä, mutta useammasta Scyllasta on kansi vaihdettu, kuten omastanikin, joten jotain perustavia virheellissä ratkaisuja niihin on tehty. Omassa Scyllassani kansi sekä ruffi on myös uusittu vanerilevyjen, tiikkirimoituksen sekä ruffin mahonkisten laitojen että sitloodan osalta kokonaan ja nyt se on kaikin puolin uusi ja hieno, toivotavasti myös kestävä. Huoltotoimenpiteiden laiminlyönti on kuitenkin kaiketi keskeinen syy ongelmien muodostumiselle, muuta oikeasti en tiedä, luulen vaan.

Kuumasinkityksen lähtöhinta Aurajoki Oy:ssä on 120 euroa + alv 24. Tämän halvemmalla ei onnistu mainitussa firmassa. Mulla oli 6 kpl 22 m pulttia + 2 kpl 14 mm pulttia sekä prikat, että mutterit. Kannattaa kerätä enemmänkin sinkitettävää materiaalia samaan, niin saattaa päästä määrän osalta halvemmalla. Sorvaus ja materiaalit maksoivat noin 150 euroa + prikat kaupan päälle. Pulttien pituudet noin 700-800 mm ja niihin sorvattiin kierteet sorvaamossa. Tyyristä kyllä, mutta onpahan tehty "oikeaoppisesti", jottei kierretanko jyrsi puuta. Tosin mietin kyllä kierretankojen osalta, että kyllähän ne kierteet olisi voinut täyttää, jollain kuidulla, kuten jossain palstan keskustelussa mainitaan ja siten saada pinnasta sileän, ettei jyrsi emäpuussa olevaa kölipultin reikää väljäksi. Emäpuun paksuu kuitenkin on vain noin 140 mm, joten kyll siinä joku kuitu tms. tiivistys olisi varmaan toiminut. MÖsterille vielä toteamuksena, jos olet Kemiönsaarella, niin poikkea katsomaan projektiani, tai jos palstalla on joku muu joka lähellä sijaitsee, niin tervetuloa. On aina mukavaa jakaa tietoa ja kokemuksia työn äärellä. Vene sijaitsee smedabölentie 82 strömma/dahlby. p. 0456714987 kimmo.

[TLehti]

Joo, kommenttini koski vain noita kölipultteja eli ei missään tapauksessa muuta osa aluetta
Istuinkaukalo minultakin jo uusittu kuten ilmeisesti monessa muussakin Scyllassa, mutta kansi näyttäisi olevan OK.
Käsitykseni mukaan varsinkin istuinkaukalo suunniteltu aikanan väärin.
Tosi kiva venehän tuo on purjehtia ja varmasti tuo huoltojen laiminlyönti on yksi iso syy monen veneen ennen aikaiseen remonttiin.
Katsotaan, mitä talven aikana paljastuu.

T: Tero

[MÖsteri]

Jep, samalla saarella ollaan. Täytyypä pitää mielessä, jos vaikka tulisi vilkaisemaan.

Kiitos hintatiedosta, jos kasaa sopivan läjän rautaa, niin kai siitä tuon verran voi maksaakin. Kuumasinkitys kai periaatteessa on aika pitkäikäinen käsittely. Ainakin yhdessä ankkurissa on pitänyt hyvin noin 30 vuotta. Sinkitty muuten firaapelina Taalintehtaalla aikoinaan. Tehtaalla tekivät työn ohessa veneisiin potkuriakselit, helat, kokonaisia moottoreita ja erikoisuutena kaarevia tuulilaseja lasiruudusta taivuttaen. Taivutus tapahtui jigin päällä valssaamon teelmäuunin lämmön avulla.

[kimsir]

Niin, ja ainahan sitä voi kerätä tutuilta ja tuttujen tutuilta samaan erään sinkittävää. Joku kilomäärä siinä taitaa olla rajoituksena, jollin hinta sitten nousee!? Itse ajattelin sähkösinkittää joitakin happosia heloja. Hintaa en vielä tiedä, mutta tietäisköhän Nortti, sähkösinkityksestä, kun omassa veneessään niitä on sähkösinkityttänyt??

Taitaa Kemiönsaarellakin tosiaan olla, jos vaikka mitä osaamista ja kokemusta "ukoilla ja miksei akoillakin". Onhan täällä pitkä historia laivanrakennuksen osalta ja on myös rakennettu saaristoristeilijöitäkin. Olis mukava päästä jututtamaan vanhempaa porukkaa, jos vaikka jollain olisi tarinoita taskussa.

[pellamo]

Eikös tuollaiset ratkaisevat pultit nykypäivänä kannata tehdä haponkestävästä tavarasta.
Näyttävät siltä että ovat syöpyneet "sähköisestikin" tavallisen merivesiruostumisen lisäksi.
Emmää mittään tiiä pikku- keski- enkä varsinkaan suurscyllista mutta pistää miettimään
Tietenkin sen verran ymmärrän että tosi upeita ovat varsinkin kun näkee täysissä purjeissa merellä.

[Lampila]

Miksi sinkittää happosia osia?

[Northling]

Joo, kommenttini koski vain noita kölipultteja eli ei missään tapauksessa muuta osa aluetta
Istuinkaukalo minultakin jo uusittu kuten ilmeisesti monessa muussakin Scyllassa, mutta kansi näyttäisi olevan OK.
Käsitykseni mukaan varsinkin istuinkaukalo suunniteltu aikanan väärin.
Tosi kiva venehän tuo on purjehtia ja varmasti tuo huoltojen laiminlyönti on yksi iso syy monen veneen ennen aikaiseen remonttiin.
Katsotaan, mitä talven aikana paljastuu.

T: Tero

Moro

Pitää hieman avata tuota Scyllan taustaa. Ei suoranaisesti voi sanoa että, joku kohta jostain veneestä olisi tehty väärin tai huonosti tai että olisi käytetty huonoja materiaaleja.
Nallen idea Scyllan rakentamisessa alunperin oli edullinen jokamiehen puupursi, joka on hyvä ja turvallinen purjehtia selkämeren kivikkoisilla vesillä. Rakenteet ovat peräisin pitkälti perinteisistä fiskareista, joissa ei mitään vesitiiviitä luukkuja tms. ollut. Tällaiset avotilan luukut kestää kyllä avoveneessä, jossa ei ole alla tiiviitä lokeroita alla, eli tuuletus on siten jäänyt puutteelliseksi. Kyllähän ne luukun pikku vesiurat kestäisi jos ne jokavuosi viitsisi maalata ja lisäisi tuuletusta niin että kosteus ei muhisi luukussa. Kannen osalta on vanhemmissa veneissä ollut selkeä rakennevirhe, kun törmäyslista on jäänyt ylemmäksi kuin skantäkki ja vesi on seissyt kannen reunassa ja hiipinyt siittä reunasaumasta vaneriin. Tietysti huolellisen veneenomistajan olis tämäkin pitänyt huomata ajoissa, jolloin suuremmalta vahingolta olisi vältytty. Materiaaleina on perinteisesti käytetty edullisia aineita jolloin kustannukset on saatu pidettyä alhaalla, joten tiilaajasta riippuen veneissä on käytetty laadukkaampiakin materiaaleja. Meillä tehtin skantäkki ja avotilan luukut eritavalla kuin aiemmin ja selkeästi kielsin käyttämästä meidän veneesä mitään galvanoitua tai ruostuvaa. Nalle ilmoitti sitten heti että haponkestävät ruuvit ja kölipultit, lyijyköli ym. vaatimani muutokset maksavat sitten näin ja näin paljon enemmän. Hinnat sovittiin kuten Nalle ehdoitti ja vene tehtiin kuten piti.

Nortti

[MÖsteri]

Scyllan alkuajatushan on loistava. Yksinkertainen, perinteinen ja merikelpoinen vene. Ja varmaan juuri noin että tekniikka fiskarista ja yksinertaista vähän robustia.

Taisi Pekka Parikan. Myrskylintu muuttaa tämän "kansaveneen" statuksen, eikös siellä ollut jo Myrskylintua kyllästämässä Antti Tuuri ja muitakin aikansa julkkiksia. Se varmaan oli omiaan nostamaan hintaa ja viimeistelytasoa. Hienoja veneitä joka tapauksessa! Tavallaan osa tuosta työstä on monumentoitu kaljaasi Ihanaan, jota moni sanoi jo rakennusvaiheessa isoksi Scyllaksi.

[kimsir]

Sähkösinkityksen ajatuksena oli ainoastaan saada kiiltoa heloihin. Kun koko kansirakennelma on uusi, niin himottais kiillottaa myös kaikki helat, niin näyttäis tasapainoisemmalta kokonaisuudelta. Vaan enpä tiedä onko sen väärtti. Rahallen parempaakin käyttöä. Kuinkahan noi happoset helat sais kiillotettua ilman ylimääräisiä pinnotteita?

Mun Scyllassa on valurautaköli, jossa on reiät tehty erillisillä rautaputkilla valun yhteydessä, kaiketi yleinen tapa? Taitavat olla tavallista rautaa eivätkä ole pahemmin ruostuneet. Kölipulttien ruostesuojauksessa on aikoinaan käytetty ainakin tervaa ja vaseliinia. Jotain muutakin ainetta saattoi sekoituksessa olla, just nyt ei tule mieleen. Haponkestävä pultti ei mitä ilmeisimmin ole valuraudan kanssa hyvä yhdistelmä, sähkösyöpymisen johdosta. Näin olen palstan keskusteluista ja muilta tahoilta tullut ymmärtäneeksi. Toisaalta yksiselitteistä vastausta ei kaiketi ole??

Parikan kirja kuvaa kohtalaisen mukavasti IsonScyllan perusidean, rakenteen ja purjehduominaisuuksia. Myös keskikokoinen Scylla tulee kirjassa hienokseltaan luonnehdituksi, joten tosi kiinnostava tuttavuus tämä Scylla on ensi kesän veneilyä ajatellen. Omani kun projekti on, niin tänä kesänä en vesille vielä sillä kerinnyt. Ensi kesänä onkin sitten MM kisat heti kättelyssä, joten se mielessä tässä mennään.

[riskila]

Haponkestävä teräs ( valtameren ) merivedessä ei ole mikään idioottivarma ratkaisu vaikka niin yleisesti luullaan. Siihen voi tulla erittän nopeasti etenevä korroosio. Pahin riski on hitsatuissa, rasitetuissa ja vedenalaisissa osissa. Aineen laadussa kannattaa olla tarkkana varsinkin romiksella asioidessa. Se ideaali aine olisi pronsssi nimeltä MONEL-metalli.

Happisosien Kiilloitus on kotikonstein helppoa ja hauskaa. Tarvitset työkaluliikkeestä tavalliseen rälläkkään RÄTTILAIKAN ja KIILLOITUSVAHAA. Pienen rättilaikan voi myös laittaa sähköporaan ( ei akku- ) , mutta se ei ole yhtä tehokas. Tietysti on myös varsinaisia kiilloituskoneita.

[riskila]

Täältä löytyy ohjeet kiilloitukseen ja moneen muuhunkin askarteluun. Kaverin pääharrastus lienee mobilisti-autot.

http://www.timohapponen.net/" onclick="window.open(this.href);return false;