impreg vai owa?

[nomakee]

Joo se owa kakkonen on sellasta että kun lakataan uutta ja vedetään kerros päivässä niin silloin ei tarvii välihiontaa, mutta jos joku päivä jää välistä niin silloin pinta on jo niin kuiva että välihionta pitää tehdä owa ykkösen kanssa. Sama vuosihuollossa, eli esim ykköseen kostutetulla karhunkielellä hangataan pita himmeäksi ja pyyhitään rätillä moskat pois ja sitten kakkosta pintaan.
Sen takia just ite tullu suosittua owaa kun sitä voi vedellä keväällä jopa kaksi kerrosta päivässä kun ei tarvitse kerrosten välillä käyttää kokonaista päivää kiomiseen. Nopeuttaa huomattavasti veneen velmistumista, ja keväthuoltokin on parissa tunnissa tehty, ja lakkapinta aina kuin uusi

Tätä palstaa ja purkin kylkeä lukiessa tuo ylläoleva komppaa yhteen

Kävin j:kylässä ostoksilla ja sain ohjeen >> hio 1 sitten owa 2 pintaan, puuvillakankaalla kiillotus ja homma valmis
Onko kokemuksia

Pikkuhiljaa pitäisi varmaan siirtyä ko. hommiin ja kannanotot tervetulleista. Lähinnä tuo jäljempänä olevan käytänteen kokemuksia tai muita (hyviä) kantoja asiaan

[Donna 28]

Owan ykkönenhän on kylläste ja kakkonen pintakäsittelyaine. Ykköstä vedetään märkää märälle niin kauan kuin puu imee. Imeminen hidastuu noin kymmenen tunnin kuluttua, mutta omassa veneessäni (mäntyrunkoinen vene vuodelta 56) puu veti lähes tulkoon vuorokauden, kunnes se tuli läpi. Kannen kanssa olin huolimattomampi ja tulos on, että mistä Owan kyllästys ei mennyt läpi, ei kakkosaine, siis pintakäsittelykään kestä useita vuosia, vaan teettää lähes joka kevät hionnat puulle, fittiä hommaa, kun aina on kiire veteen. Owan kakkosöljyn siis pintakäsittelyaineen kanssa en ole tehnyt ensimmäistäkään välihiontaa ennen kuin olen vetänyt sitä vähintäin 4 - 5 kerrosta, sen jälkeen hioin kevyesti ja vedin vielä pari kerrosta Tonkkista, lienee jotain kiinanpuuöljyä. Mutta huomautan vielä, mikään pintakäsittelyaine ei pysy kannessa ellei kyllästysaine ole pureutunut koko puusolukon läpi. Tyhmää päätä ja kiirettä saareen saa katua ja hävetä joka kevätkesä.
Donna 28

[raimå]

Mutta huomautan vielä, mikään pintakäsittelyaine ei pysy kannessa ellei kyllästysaine ole pureutunut koko puusolukon läpi.

Njaa, ootko miten tullut tuohon lopputulemaan Donna? Ite oon kanssa mietiskellyt tuota ja fiilispohjalta mietiskellyt että lakka ei pysy jos puu pääsee mistään imemään vettä sisäänsä. Ja yleensähän se lakka lähtee vasta talvisäilytyksen aikana. Toisaaltahan tuo lienee totta - jos puu läpitäynnä kyllästettä ja solukko on tavallaan "sulkeutunut" jo siitä, ei lakan tehtävä ole kuin antaa ns. kiiltävä pinta, puu varmaan kestäisi sellaisenaankin varsin hyvin.

Itellä on kyllä ristiriitaset tunteet tuohon imemishommaan. Rutikuivasta hondurasmahonkilankusta kun tein ed. veneen sivukannet ja yritin kyllästää niitä owalla oikein kunnolla, imeminen tyrehtyi varmaan jo tunnin-parin kuluttua aloituksesta. Ja seuraavana päivänäkään lätäkkö ei ollut poistunut/imeytynyt mihin se ed. iltana jätettiin. Juu ja ei tosiaan päässyt ottamaan pintaa vaan siveltiin lähes taukoamatta. Ja kertaakaan en oo yhtäkään puukappaletta jaksanut kovin montaa kertaa sivellä. Katotaan kuinka rahikaisen käy:) Nuo sivukannet ovat kestäneet täysin korkkaamatta nyt kolme vuotta. Ja värikään ei ole vaalentunut yhtään.

Mutta vielä palaten tuohon owa2:seen. Oma käyttökokemus on pelkästään positiivinen. Ykkösellä hionta, joka itseasiassa tuntuu vain "hiertämiseltä" on ylivoimaisen helppo tehdä vuosihuollon yhteydessä ja owa menetelmä kyllä säästää aikaa melkoisesti. Teenpä itseasiassa juuri väärinköyttötestiä, jossa siveltiin kolme kiekkaa kakkosta päivässä (n.5h. sisällä) heti kun ed. kerros jotakuinkin kosketuskuiva niin ei muuta kuin uutta persiiseen. Saas nähä kuin käy heh!

[Donna 28]

Olen nyt pari kertaa kirjoittanut tähän vastauksen Raimålle, mutta per.ana, se ei mene läpi vaan palaa "lähetä vastaus" sivulle tyhjänä. xituttaa.
Vielä kerran. Veneeni kannella on Owa korkannut osittain joka vuosi. Viime vuoden keväänä ajattelin, että veneeseen oli saattanut jäädä vettä sisään ja muutenkin talven kosteat olosuhteet olivat mahdollisesti aiheuttaneet korkkauksen. Tänä talvena ei vettä takuulla ollut sisässä, sillä vene oli teltassa, jossa tuuletus oli järjestetty hyvin, mutta sama ilmiö toistui. Päättelin, että niissä kohdissa missä Owan ykkönen oli imeytynyt läpi, pysyi kakkonen korkkaamatta ja taas missä ykkönen ei olllut mennyt läpi korkkasi kakkonen aina.
En tiedä onko Koiton kansi hondurasia tosiasiassa vai ei (vene -laskettu veteen v. 56)
Nyt sitten Donnan kanssa näen, meneekö Owan ykkönen siitä läpi, sillä sen kyljet, perä ja
vaihtamattomilta laudoituksen osilta pohjakin on hondurasia. Vaihdettavat osuudet laitan pohjaan männystä ja männystä Owan ykkönen menee todistettavasti läpi. Kerron syksyllä,
joudunko toteamaan saman kokemuksen kuin Sinä.
Katsotaan, mitä tuleman pitää.
Donna 28

[raimå]

Perxxxkeles tätä kyberavaruutta:) No niinhän tuo on että ei sitä voi oikein muuta sanoa näistä ropailuhommista kuin omia kokemuksia, hyviä tai pahoja, ja sitten on vain elettävä sen mukaan. Toivottavasti ei nyt heti ala korkkailemaan kannet!

[Donna 28]

Vedin iltapäivällä työkaverin kanssa, kun työmaalla ei päässyt tekemään mitään iltapäivällä,
Tonkkiksen Koiton pintaan ja kuinka ollakaan, mahonki imaisi sen sisäänsä alta aikayksikön, siis niillä kohdilla, jotka joka vuosi korkkaavat. Aina kun vetää ns. puhdistetulle pinnalle ainetta, huomaa jostain kohdasta, ettei sitä kohtaa tullut puhdistettuakaan kunnolla. Siis se on otettava vielä auki paarpuurin puoli sellaisen 30 cm pituisen lämpäreen osalta, muuten
Tonnkis lakkaus näytti hyvältä, paitsi niiltä osin kantta, mitkä imivät kuin sieni ohentamatonta. Kai tästäkin voi jotain päätellä
Donna 28

[Northling]

Tonkkiksen Koiton pintaan ja kuinka ollakaan, mahonki imaisi sen sisäänsä alta aikayksikön, siis niillä kohdilla, jotka joka vuosi korkkaavat. muutenTonnkis lakkaus näytti hyvältä, paitsi niiltä osin kantta, mitkä imivät kuin sieni ohentamatonta. Kai tästäkin voi jotain päätellä Donna 28

Mitä puusorttia ne kohdat on?

Ettei vaan olis lahovikaa tai jäätymisvauriota noissa kohdissa, joihin lakka imeytyy kuin pesusieni.
Mulla oli ed Scyllassa sitloodan mahonkilaidoissa sellaisia kohtia, joihin meni owa ykköstä määrämättömia määriä ja kakkosella vasta useamman sivelyn jälkeen alkoi pintaa muodostumaan. Niistä kohdista myös lakkaus korkkasi irti joka kevät. Myöhemmin muutenkin lahoa sitloodaa purkaessani huomasin että lahojahan ne kohdat oli. Ensin oli vesi mennyt jostain raosta puuhun ja sitten jäätyessään rikkonut mahongin solukon, sitten lisää kosteutta ja puu oli sisältä suoraan kukkapurkkikamaa.

Pahin laho kohta oli vinssipölkky, joka oli liimattu 20 mm laudoista saumat pystyssä. Vinssin kiinnitysruuveista oli 200x200 mm pölkkyyn sitten päässyt vesi sisään (ruuvien tivistys jäänyt tekemättä ja ylläpito laiminlyöty). Märkä mahonki oli sitten jäätynyt ja lahonnut sisältä niin, että vain pinta oli kovaa ja koko pölkky olis sisältä mustaamultaa (ala biolan). Onneksi se irtosi jo eka keväänä telakalla oltaessa etten ehtinut yrittää sillä vinssillä kiristää purjetta merellä ollessa, olis nimittäin eka puuskassa lentänyt pölkky vinsseineen yli laidan!

Nortti

[Donna 28]

Aivan oikein, mahonkiahan se on. Tämä korkkaus ongelma on nyt kolmatta kevättä esillä,
en sitten millään viitsisi purkaa etukannen rimoitusta, kun on Donnakin alkutekijöissään, enkä takuulla purakkaan nyt kesää vasten, mutta täytynee kuvata kansi ja purkaa niiltä osin, kuin korkkaaminen tapahtuu. Hyvä kun sanoit sen ääneen, sillä tein kannen vanhaa korjaten vuonna 000, palikat oli kyllä irrallaan ja eikä siinä aluksi ollutkaan mitään, vaan nyt viimeisen kolmen kevään aikana. Täytyy varmasti syksyllä nostaa vähän aikaisemmin ja korjata kansi, onneksi on kysymys vain etukannesta, eikä se niin rankka hommana ole, kuin esim. laudan vaihto pohjaan.
Donna 28 8\