Kilpasoutuveneet

[Pukatti]

En löytänyt haulla ihan heti semmoista topikkia että olisi käsitelty soutukilpaveneen laskentaa.
Onko siis jostain saatavilla laskentaohjelmaa jolla voisi tutkia tuommoisen about 6-8 soutajaparia käsittävän veneen pohjan anatomiaa

[Pukatti]

Taas saa vastata itselleen. Eikö kukaan tiedä mitään?

Tuossa Kanadasta saadut kirkkoveneen säännöt. Tämä ei vastaa kuitenkaan alkuperäiseen kysymykseeni.

Kirkkoveneet
1. Veneet ja niiden tukirakenteet on rakennettava puusta. Köli- ja keulasuojain, hankainrakenteiden ja peräsimen kiinnikkeiden materiaali vapaa. Laudoitus rakennetaan limisaumaan ja paksuuden on oltava vanerisena vähintään 9 mm ja lautaisena 12 mm. Laudoituksen pituussaumoja saa viistää vain niin paljon kuin on tarpeellista, jotta laudoituksessa voidaan noudattaa kaarien muotoja. Keulassa ja perässä viistettä saa tehdä porrastuksen häivyttämiseksi 60 cm matkalla laudan päästä mitattuna. Lautojen liitäntäpintojen leveyden on oltava vähintään 16 mm. Lautojen alareunojen ulkosyrjiä saa pyöristää enintään 3 mm:n säteeltä.
2. Lauta on halkaistava suoraan kulmaan. Sahauspintojen massaus tai muilla aineilla saumatun kaltevuuskulman muuttaminen on kielletty. Kulman tulee olla 90 astetta. Pyöristys sallitaan sääntojen puitteissa.
3. Rungon pituus saa olla enintään 12,00 metriä mitattuna keulatolpan ulommaisesta kohdasta perätolpan ulompaan kohtaan, ja veneen leveys ulkomitaltaan enintään 197 cm sisältäen kaikki hankainrakenteet.
4. Koveria poikkileikkausmuotoja ei saa käyttää hankainten välisellä osuudella.
5. Kirkkoveneen peräpeilin leveys parraslistan kohdalla tulee olla vähintään 20 cm ja enintään 40 cm parraslistat mukaan lukien.
6. Keulan ja perätolpan tulee olla ulospäin kalteva, mahdollisen keulasuojan tulee noudattaa puuosien muotoa.
7. Kokasta perään partaanpäältä vedetyn linjan on oltava vähintään 30 cm veneen keskikohdan parraslinjaa ylempänä.
8. Veneen keskikohdalla on rungon syvyys vähintään 50 cm syvä kölin päältä porrastasoon mitattuna.
9. Airojen oltava puurakenteisia, käytössä yhtä aikaa enintään 7 airoparia.
10. Peräsimen tulee olla puurakenteinen perään saranoin kiinnitetty.
11. Veneeseen saa kiinnittää enintään 7 rinnakkain sijoitettua hankainparia (tappi- tai saranahankain). Hankaimen pystytapin tai hankainholkin keskilinja ei saa olla partaan ulkopuolella.
12. Kirkkoveneen ulkopuolisen partaan paksuus mitattuna kohtisuoraan laudoituksesta saa olla enintään 50 mm, kuitenkin niin, että koko hankainten välisellä osalla ulkopuolinen parras on saman vahvuinen.
13. Kirkkoveneen parraslinjassa ei sallita päältäpäin katsottuna koveria muotoja vuonna 2003 valmistuneissa ja sitä uudemmissa veneissä

[Matti Laurila]

Moro!

Taitaa olla aika vaikeaa löytää ohjelmia näille. Alkujaan puuveneet on tehty perimätiedon pohjalta ja kilpaveneitä jalostettu siitä pikkuhiljaa lähinnä omien kokemusten pohjalta.

Sanoisin, että veneen malli on kokonaan rakentajan omaa ammattitaitoa ja siirtyy mallikaarien mukana seuraavalle veistäjälle.

t.Matti

[terhohalme]

Kilpasoutuveneen suunnittelu ei vaadi mitään sen ihmeenpää suunnitteluohjelmaa kuin minkä tahansa veneen suunnittelu. Itse olen suunnitellut 7 puuvenemallia, joista viisi on tuotannossa. Veneitä tekee Suomen Puuvenepiste Oy Sulkavalla. Suunnittelemillani malleilla on hyvät kokemukset yksiköissä ja kaksikossa, kirkkoveneen rakenteesta tuli hyvä, mutta muotoa vielä voidaan parantaa, jne. Nämä veneet rakennetaan cnc-työstetyillä rakennusjigeillä, toisin kuin kokonaan perinteiset vestämöt tekevät (heilläkin on hyvät rakennusjigit veneille).

Mallinnukseen ja piirtämiseen käy:
Freeship, Delftship, Rhino, Prosurf, Fastcad, Maxsurf, yms.

Hydrostatiikan suunnitteluun käy:
Freeship, Delftship, Rhinomarine, Orca3D, Hydromax yms.

Hydrodynamiikan suunnitteluun:
Michlet, Godzilla, Freeship, Orca3D, Holtrop-perustaiset softat, yms.

Taulukkolaskentaohjelma on hyvin käyttökelpoinen kaikkeen laskentaa, mikä täytyy raportoida ja jolla voi kätevästi tehdä entä - jos analyysejä.

Millään näillä ei tee mitään, jos ensin ei ole riittävää ymmärrystä veneensuunnittelusta, kitkavastuksen muodostumisesta, aaltovastuksen muodostumisesta, nopeuden muutoksista soutusyklissä, märkäpinnan ja muotokertoimien vaikutuksesta, vakavuudesta, suuntavakavuudesta yms. Hyvä ja terävä palaute soutajilta tekee myös ihmeitä.

Kokonaan kilpaveneiden suunnittelu ja tekeminen eivät ole perinteistä veneenveistoa, paljon voidaan myös tehdä moderneilla suunnittelu- ja rakennusmenetelmillä.