Veneen tunnistukseen apuja.

[merimakkara]

Tuo minun veneen pelastusprojekti (harjoitusvene) on nyt siinä vaiheessa, että köli ja alin lautapari on vaihdettu kokonaan. Kyljet on hiottu puulle ja kyllästys pitäisi aloittaa. Ylimmät laudat menee todennäköisesti vaihtoon ja koko kansi sekä hytti.

Myyjä väitti kun ostin veneen, että se olisi ollut viimeksi Helsingissä käytössä ja olisi pellinkiläinen -50 luvulta (väitti samalla myös pirtuveneeksi, heh aika ja veneen ikä, sekä muodot eivät kyllä tähän täsmää). Myyjä ei ollut veneiden asiantuntija vaan täysin maalikko. Lähes tuhoon tuomittu vene ja tietysti menin ja tykästyin tuohon rungon muotoon. Nyt olisi tuon veneen rekisteröinin aika ja haluaisin tietoihin mahdollisimman alkuperäiset tiedot.
Tunnistaako joku veneen veistäjän? Vene on tasasaumainen mäntyvene. Pituus 7,5 m, leveys 2,3 m, syväys 0,5 m, Paino n.1500 kg. Vene on kokonaan kasattu nauloilla ja lautojen paksuus on 18 mm. Sisällä kaaret on niin että joka toinen on veistokaari ja joka toinen painokaari.

Mielestäni on uppoumarunkoinen, mutta myyjän mukaan puoliliukuva. Tuo takahytti on sen verran kulmikas, että en usko sen olevan alkuperäinen.
Kaikki tieto otetaan kiitollisuudella vastaan.

http://picasaweb.google.com/Superdexta/ ... 1949220978

[Ilje]

En ole asiantuntija, joitain samanlaisia muotoja tuossa on kuin meidän Summalaisessa, Timperin veljesten veistämässä. Mutta voin siis olla täysin väärässä. Ei siis millään asiantuntemuksella sanottu mutta voi vertailla
http://www.flickr.com/photos/25182722@N ... 2639303698

Tuo etuhytistä otettu kuva muistuttaa myös meidän veneen rakennetta, joitain eroja mutta paljon samaakin.

[Jape]

Rungon ja etuhytin muoto on kyllä ihan kuin pellinkiläisessä, mutta kaikissa pellinkiläisissä joita oon nähnyt on veistokaarien välissä kaksi painokaarta. Ja lautojen paksuus viittaisi enempi summalaiseen kun pellinkiläiseen.

[Elwood]

Voihan tuo olla pellingissä tehty, mutta noiden kuvien perusteella väittäisin ettei ole sitä mitä yleensä pellinkiläiseksi mielletään. Veikkaisin että tekopaikka on enneminkin länteen päin pelligistä kuin itään..

Kun taas tuosta Nikolain kuvasta näkee aivan selvästi mistä se on kotoisin..

[Jape]

Eikös Nikolaissa ole kolme painokaarta veistokaarien välissä...? Vai muistanko väärin?

Niimpäs muuten onkin. Keulassa ja perässä on vain pari väliä kahella painokaarella.

[merimakkara]

Laitoin Marsundille viestiä, katsotaan mitä vastaavat....jos tuo ei ole pellingissä tehty, niin olisiko tuo sitten tosiaan tuo summalainen, vai joku tuntemattomampi on tehnyt jonkun sekoituksen, heh..

[Jarmo Niinimäki]

Ja lautojen paksuus viittaisi enempi summalaiseen kun pellinkiläiseen.

Ihan vain uteliaisuuttani kysyn, mikä olisi tyypillinen laudanpaksuus pellinkiläiselle, jos tuo 18 mm viittaa summalaiseen?

[Jape]

Nikolaissa laudoitus on 12 millistä. Uutena ollut ehkä 14 milliä. Summalaisissa taitaa olla uutena vähintään 20 milliä.

Kattokaaret on myös 12 milliä ja kattorimat 7. Sillä on varmaan haettu just sitä keveyttä ja nopeakulkuisuutta.

[merimakkara]

Tuolta Marsund-veneiltä ei ole vastattu. Laitoin kyselyä tänään tuonne Freja-marineen. Mitenkähän tässä asiassa nyt etenisi, jos eivät kumpikaan vastaa? Onko tuo vene sitten vain arvottava pellinkiläisen ja summalaisen väliltä ja heitettävä tikkaa vuosimallista? Onko noissa ollut aikanaan mitään sellaista paikkaa, johon tekijä laittaisi puumerkkinsä?

[terhohalme]

Näyttää summalaiselta tai ainakin kymäläiseltä. Melkein veikkaisin, ettei hytti ole alkuperäinen; ikkunat ovat aivan liian isot, mikäli vene on 50-luvun puolelta. Oikean pellinkiläisen vedenalaiset linjat ovat paljon suoremmat ja vesilinja kapeampi.

[merimakkara]

Tuossa kyllästäessä venettä huomasin tuulilasin alareunassa keltaisen pienen tarran. Siinä on vuosiluku 1996 ja sen alla lukee: vene - båt ja sitten on viisinumeroinen rekisteritunnus.

Onko noita vanhoja rekisteritietoja jossain, tietääkö kukaan mistä voisi kysellä? Ilmeisesti auttaisi veneen tekijän hakemisessa.

[merimakkara]

Nyt tuli vastaus että ei ole ainakaan Holmbergin rakentama pellinkiläinen. Summalainen ja kymäläinen jää sii jäljelle, tai sitten joku tuntemattomampi.