Puuvene tärkeä elämäntapa

[Lindqvist]

Haluan kiittää kaikkia lukijoita että ”Puuvene tärkeä elämäntapa ” on luettu nyt 100 000 kertaa se on lämmittänyt minun sydäntä kiitos kaikille !

Olen valikoinut tällä kertaa aihe että laittaa purjeen tavalliseen veneeseen .

Olin 10 vuotta vanha 1970 ja silloin minulla ei ollut vielä omaa venettä joten minä lainasin meidän naapurilta joka asui meitä vasta päätä tien toisella puolella ja hän oli ammattikalastaja veljensä kanssa ja nillä oli kuusi venettä eri kokoa joka käytettiin eri vuodenaikoina eri tyyppisissä kalastuksessa. Ja sain lainata ruuhia sillä ehdolla että se palautettiin samaan paikkaan ja se minun oli täytetteva jos meinasi saada toista kertaa lainata.

Minun kaverilla oli kyllä oma vanha vene mutta siinä oli yksi mies soudettava ja toinen pummpasi äyskärillä koko ajan . Ja kun laskettiin verkko niin kastui kengät kun ei kukaan pumpannut mutta kyllä se jäi muistiin siittä ajasta.

Kun olin 12 vuotias niin sain oman veneen ja se oli 4,60 m pitkä tasaperäinen vene. Ja minä olin aina haaveillut purjetimesesta ja en tiennyt asiasta paljon mitään.
Ja minä känsin venettä ja rakensin köliin lisää korkeutta lankulla ja kölirauta pälle takaisin. Ja sitten laitoin maston silmämäräisesti keulassa ja ompelin purjeet lakanakankaasta ja en tiennyt purjeista yhtään mitään minä vain tein. Laitin peräsimen ja kokeilin mutta se ei tietysti onnistunut kovin hyvin tuulen mukaan se meni hyvin mutta ei se tietysti kryssillä tulin aina samaan paikkan kun viime kerralla käänsin. No opin kyllä jotain siittä kesästä mutta en tienny sen mitä tänään tiedän ja tänä päivänä en enään ole ollut vesillä.

Mutta jos haluaa tavalliseen veneseen laittaa masto ja purje niin voi tehdä sillä lailla että hakee ensin veneen painopiste vaikka sillä lailla että vetää veneen maihin ja laittaa pyöreä pölkky kölin alle ja vetää vene päälle niin pitkälle että se keikahtaa silloin pistää merkin veneeseen missä pölkky on niin siellä on veneen painopiste.
Ja sitten voi vaikka pirtää paperille vene ja pituus skaalassa ja sitten leikkaa paperista semmoinen purje joka on tai meinaa ommella. Ja sitten paperipurjeseen vetää diagonaliset viivat että saa paperipurjeen keskipiste. Ja laittaa sitten paperipurje piirostuksen pälle niin ett sen keskipiste on veneen painopisteen etupuolella (noin 20 cm oikeassa vene mitassa ) ja sitten maston paikka on purjeen etuosassa. Ja määritellaan sitten missä se tulee veneessä jos on vain yksi purje. Muuten nämä muut purjeet haetaan niiden keskipisteillä ja viiva systemillä en ny mene pidemmälle kuin vain tämä yksi purje tällä kertaa.

Jos laittaa keulapurjeita niin purjeiden keskipinta menee liian kauas veneen painopisteestä ja vene kela putoaa (fallgirig ruotsiksi) ja jos painopiste menee purjeen keskipisteen edelle vene nousee (lovgirig ruotsiksi) ja painopiste veneessä muuttuu jos laittaa perämoottorin taakse tai sitten elävä barlasti (ihmiset ) joka on määrätyissä paikassa veneessä.

Jos tämä balanssi on väärä joutuu peräisimella koko ajan korjata kurssia niin tämä on niinkuin olisi käsijarru päällä jos se on balannssissa niin voi vaikka peräsintä pästää ja vene jatkaa matkaa suoraan eteenpäin.
Mutta tämä on vaikea ala tämä aerodynamiikka ja monet matemaatikot tulevat eri lopputulokselle koska teoria ja käytäntö on monesta kiinni.
Yksi esimerkki muistan kuulleeni että oliko se Linden tai Albanus missä nillä oli monta eri laskelmia purjeiden ja mastojen sijoituksista niin tuli erimielisyyksiä eipäs juupas malliin.

Mutta luin joskus että Pommern oli tullut Tanskansalmen läpi kerran 19 solmun vauhtia ja se oli aika haipakkaa siinä oli varmaan jännitystä. Mutta kova vauhti on ylensä suurempi etu kun kääntyy paremmin ja jos täytyy (stagvända ) niin se ei jää puolitiehen kuin jos on hidas niin se ei käänny ja voi ruveta menemään sivuittain. Yleensä nillä silloin oli kyllä ( bogserbåt ) mutta jos tuuli oli oikea se onnistui. Ja raakapurjelaivoissa oli kokeiltu paras balanssi kun oli paljon purjeta että ne tiesi mikä oli paras valikoima milläkin tuulelle mutta jos tämä oli jostain syystä väärä niin ruorimies ej jaksanut pitää yksin rattia ja se oli vaarallista että laiva käntyi pakkia silloin rigi oli melko varmasti rikkoutunut jotain koska mastot oli tuettu taaksepäin enimmäkseen ( barduner ) ja ( vantstagen ) oli sivuille ja myös vähän taka tuettu jäi vain ( förstagen ) jotka menivät ( bogspröten ) ja voima ei ollut tarkoitettu edestäpäin.
En tiedä miksi purjeet eivät ole lyöneet läpi vaikka on luontoystävällistä ja kiehtovaa ehkä meidän matala saaristo ei oikein ole sovi siihen en tiedä koska en ole purjehtija enkä ole mikään asiantuntia vain eläkkellä oleva veneenrakentaja.

Kiitos kaikille lukijoille toivottaa Peter