Ymmärsinkö oikein, että siirrät nykyisen kylmälaukun "koneiston"
tähän tulevaan vanerista valmistettuun kylmäboksiin, jonka sisäpuoli on
vuorattu finfoam eristelevyllä ilman muuta sisäpuolista pinnoitetta.
Jääkaapin teko...
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Minulla on kanssa kaavailuissa rakentaa kylmäpoksi jääkaapin sijasta tutkaveneeseen jossain vaiheessa. Mutta rakenne tulee olemaan päältäaukeava ihan tilankäytön vuoksi - mulla kun tuota käytettävissä olevaa tilaa on huomattavasti vähemmän kuin tevisulla 
Toinen mikä puoltaa päältäaukeavaa on se että kylmä pysyy paremmin laatikon pohjalla kantta availlessa. Koneikko voi nyt olla joko kompressori tai sitten jokin kehittyneempi peltiermalli akkuvahteineen - riippuu vähän siitä mitä on suht edullisesti saatavilla. Vanhala teki kyllä hyvän tarjouksen peltieristä...
Tuhon eristeeseen sen verran että valmiissa halpiskylälaukuissa se on jotakin 15mm luokkaa mutta samallahan se voi tehdä itselle vaikka 30mm joka on varmasti riittävä.
Olen kolmeen purkkariin tehnyt kylmäpoksikotelot 30mm levystä jotka on liimattu kasaan urtsuliimalla. Sisäpuolella kusilitu. Kansi 12mm vanerista jonka alapinnassa on just sopiva 30mm uretaanipala ja siinäkin kusilaitu pinnassa. Tiivisteenä on sitten vähän mitä on sattunut löytymään. Peltierit on siinä kannessa.
Poksiin tiivistyy pohjalle vettä jonka takia mutuna kusilaitu pinnoitteineen on parempi vaihtoehto kuin maali - puuveneessäkin...
Kusilaitu vaatii muutaman viikon tuuletuksen ennen käyttöönottoa.
Toinen mikä puoltaa päältäaukeavaa on se että kylmä pysyy paremmin laatikon pohjalla kantta availlessa. Koneikko voi nyt olla joko kompressori tai sitten jokin kehittyneempi peltiermalli akkuvahteineen - riippuu vähän siitä mitä on suht edullisesti saatavilla. Vanhala teki kyllä hyvän tarjouksen peltieristä...
Tuhon eristeeseen sen verran että valmiissa halpiskylälaukuissa se on jotakin 15mm luokkaa mutta samallahan se voi tehdä itselle vaikka 30mm joka on varmasti riittävä.
Olen kolmeen purkkariin tehnyt kylmäpoksikotelot 30mm levystä jotka on liimattu kasaan urtsuliimalla. Sisäpuolella kusilitu. Kansi 12mm vanerista jonka alapinnassa on just sopiva 30mm uretaanipala ja siinäkin kusilaitu pinnassa. Tiivisteenä on sitten vähän mitä on sattunut löytymään. Peltierit on siinä kannessa.
Poksiin tiivistyy pohjalle vettä jonka takia mutuna kusilaitu pinnoitteineen on parempi vaihtoehto kuin maali - puuveneessäkin...
Kusilaitu vaatii muutaman viikon tuuletuksen ennen käyttöönottoa.
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
venealeksi
- Viestit: 484
- Liittynyt: 17.04.2003 16:22
- Paikkakunta: Tampere
- Viesti:
Samainen asia pyörii mielessä.
Olen ajatellut paria jäähdytys vaihtoehtoa.
- Kompressori joka jäähdyttää veteen pohja läpiviennin kautta.
On kuulemma tehokkaampi kuin ilmaan jäähdyttävä. Ja onhan merivesi kylmempää kuin ilma normaalisti. Ja lämmönsiirto tehokkaampaa.
Mutta on hintava ratkaisu.
- Toisena ajatuksena ottaa tietokoneen prosessorin vesijäähdytys systeemi tai pari ja peltier elementeillä jäähdyttää noiden kautta veteen.
Peltierin ongelmana on sähkön kulutus. Mutta vesi jäähdytys vois pienentää sähkön tarvetta.
Luin jostain lehdestä että Urtsu levyn vahvuus kylmä laatikkoon kannattaa tehdä jopa 40 mm vahvaksi.
Aleksi
Olen ajatellut paria jäähdytys vaihtoehtoa.
- Kompressori joka jäähdyttää veteen pohja läpiviennin kautta.
On kuulemma tehokkaampi kuin ilmaan jäähdyttävä. Ja onhan merivesi kylmempää kuin ilma normaalisti. Ja lämmönsiirto tehokkaampaa.
Mutta on hintava ratkaisu.
- Toisena ajatuksena ottaa tietokoneen prosessorin vesijäähdytys systeemi tai pari ja peltier elementeillä jäähdyttää noiden kautta veteen.
Peltierin ongelmana on sähkön kulutus. Mutta vesi jäähdytys vois pienentää sähkön tarvetta.
Luin jostain lehdestä että Urtsu levyn vahvuus kylmä laatikkoon kannattaa tehdä jopa 40 mm vahvaksi.
Aleksi
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Niin haisee mutta haisee ne lakatkin.. mun piti tuulettaa "pentteriä" toista viikkoa kun haisi niin hemmetin pahalle kyllästeineen ja lakkoineen. Meni yhdessä yössä pikkasen raolleen jäänyt kahvipaketti piloille.
Tahtoo tulla materiaalivahvuudessa ongelmaksi se että mitä paksumpi sitä vähemmän sisätilaa ja mitä enemmän sisätilaa sitä isommat ulkomitat - mutta jokin kompromissihan siinä on tehtävä...
Tahtoo tulla materiaalivahvuudessa ongelmaksi se että mitä paksumpi sitä vähemmän sisätilaa ja mitä enemmän sisätilaa sitä isommat ulkomitat - mutta jokin kompromissihan siinä on tehtävä...
Viimeksi muokannut Veli-Matti, 04.07.2008 13:26. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Notreal
- Viestit: 2014
- Liittynyt: 22.04.2008 0:10
Kondensioveden tiivistyminen on asia johon kannattaa kiinnittää huomiota.
Eristyksen tulisi olla "tiivis" saumojen osalta, itse eristäisin kotelon ulkopuolelta ja laittaisin eristeen päälle vielä kaasutiiviin kalvon ( esim. jätesäkin muovi ) varmistamaan ettei ilmankosteus pääse kondensoitumaan kotelon rakenteisiin. Luonnollisesti aukeavan osan ( ovi tai kansi ) tulisi olla eristetty ja sulkeutua myös tiiviisti.
Kosteuden pääsy rakenteisiin tuo pitkällä aikavälillä ongelman, ettei ennen toimineen kaapin teho enää riitäkkään.... Johtuu eristeeseen sitoutuneesta kosteudesta ( märkä eriste ) jonka jäähdyttämiseen hukkuu kaikki "saatavilla" oleva jäähdytysteho.
Esim. Styroksi sellaisenaan on huono eriste, koska ollessaan pitkään tekemisissä kosteuden kanssa, on kuin pesusieni joka sitoo itseensä vettä uskomattoman paljon.
Eristyksen tulisi olla "tiivis" saumojen osalta, itse eristäisin kotelon ulkopuolelta ja laittaisin eristeen päälle vielä kaasutiiviin kalvon ( esim. jätesäkin muovi ) varmistamaan ettei ilmankosteus pääse kondensoitumaan kotelon rakenteisiin. Luonnollisesti aukeavan osan ( ovi tai kansi ) tulisi olla eristetty ja sulkeutua myös tiiviisti.
Kosteuden pääsy rakenteisiin tuo pitkällä aikavälillä ongelman, ettei ennen toimineen kaapin teho enää riitäkkään.... Johtuu eristeeseen sitoutuneesta kosteudesta ( märkä eriste ) jonka jäähdyttämiseen hukkuu kaikki "saatavilla" oleva jäähdytysteho.
Esim. Styroksi sellaisenaan on huono eriste, koska ollessaan pitkään tekemisissä kosteuden kanssa, on kuin pesusieni joka sitoo itseensä vettä uskomattoman paljon.
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Ihan vastaava rakenne on -70 luvuilla omakotitaloihin rakennetuissa kylmätiloissa eli kylmätila on keskellä lämmintätilaa. Mutta toki suuremmassa mittakaavassa.
Olen tehnyt 3 taloon rempan jossa on ollut tuommoinen tila ja kaikissa on ollut jonkinasteinen kosteus/homevaurio johtuen kylmiön rakenteesta.
Kannattaa varmasti huomioida värkätessä.
Olen tehnyt 3 taloon rempan jossa on ollut tuommoinen tila ja kaikissa on ollut jonkinasteinen kosteus/homevaurio johtuen kylmiön rakenteesta.
Kannattaa varmasti huomioida värkätessä.
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
S.Tuominen
- Viestit: 309
- Liittynyt: 27.04.2003 15:40
- Paikkakunta: Uusikaupunki
Onko jollain tiedossa kohtuullisen hintaisen kompressorikoneiston myyjää?
Tuskin suomesta ainakaan löytyy edukasta.
Toisaalta haukkaa se kompurakin virtaa ihan kohtalaisesti eli mitenkähän mahtaa olla tehonkukutuksen ero peltier vs. kompura kun molempia ajetaan
termarilla ja olosuhteet samat.
...ja oletetaan että Peltier ratkaisu on varustettu kohtuullisilla "siileillä" ja puhaltimella molemmin puolin elementtiä.
Luulempa että toi eriste ongelma on se pienin ongelma jääkaappia rakennettaessa. Riittävästi ilman kiertoa vaan kopan ympärille estämääm
mahdollisen kondenssiveden aiheuttamia ongelmia.
Tuskin suomesta ainakaan löytyy edukasta.
Toisaalta haukkaa se kompurakin virtaa ihan kohtalaisesti eli mitenkähän mahtaa olla tehonkukutuksen ero peltier vs. kompura kun molempia ajetaan
termarilla ja olosuhteet samat.
...ja oletetaan että Peltier ratkaisu on varustettu kohtuullisilla "siileillä" ja puhaltimella molemmin puolin elementtiä.
Luulempa että toi eriste ongelma on se pienin ongelma jääkaappia rakennettaessa. Riittävästi ilman kiertoa vaan kopan ympärille estämääm
mahdollisen kondenssiveden aiheuttamia ongelmia.
Viimeksi muokannut S.Tuominen, 04.07.2008 14:49. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
"Kaikki paitsi Puuveneily on turhaa! ;)"
-
Notreal
- Viestit: 2014
- Liittynyt: 22.04.2008 0:10
Hinnoista en tiedä, mutta Peltier oletettavasti kuluttaa virtaa jatkuvasti ( oletan, että vaikka olisi termari, ei laite omatekemässä boksissa koskaan saavuta asutuslämpötilaa pienen tehonsa takia vaan "käy" kokoajan) päällä olessaan. Kompressori taasen on tehokas ja kuluttaa vain tarpeen mukaan... Ja boksi on oikeasti kylmä silloin kun pitääkin.S.Tuominen kirjoitti:Onko jollain tiedossa kohtuullisen hintaisen kompressorikoneiston myyjää?
Tuskin suomesta ainakaan löytyy edukasta.
Toisaalta haukkaa se kompurakin virtaa ihan kohtalaisesti eli mitenkähän mahtaa olla tehonkukutuksen ero peltier vs. kompura kun molempia ajetaan
termarilla ja olosuhteet samat.
...ja oletetaan että Peltier ratkaisu on varustettu kohtuullisilla "siileillä" ja puhaltimella molemmin puolin elementtiä.
Luulempa että toi eriste ongelma on se pienin ongelma jääkaappia rakennettaessa. Riittävästi ilman kiertoa vaan kopan ympärille estämääm
mahdollisen kondenssiveden aiheuttamia ongelmia.
Veden kondensoitumisesta... Kylmä pinta on ilmankosteudelle kuin magneetti rautanaulalle, mitä enemmän ilmaa ( kosteutta ) tarjolla, sitä enemmän kondensoitumista....
Jos ovitiiviste falskaa, kaappi kostuu sisältä. Sen voi kuitenkin pyyhkiä kuivaksi, mutta jos eristeet kastuu, onkin jo isompi työ "kuivata".
Siksi kaasutiivis kalvo eristeen ulkopuolelle on oleellinen, aivain kuin talossa kosteussulku seinärakenteissa.
-
S.Tuominen
- Viestit: 309
- Liittynyt: 27.04.2003 15:40
- Paikkakunta: Uusikaupunki
-
okaalto
- Viestit: 17
- Liittynyt: 29.07.2007 16:50
Duodanoin, eikös tuossa ihan hetikärkeen alussa mainittu, että eristeeksi oli suunnitteilla finfoamia, joka ei ime vettä, ja joka ei ainakaan rakennuksissa lämmöneristeenä käytettäessä tarvitse erillistä höyrynsulkua. Joten tuon tietyn eristemateriaalin suhteen ei tarvitse olla huolissaan eristeen kastumisesta.
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Näinhän se homma on finnfoamilla - ongelma on lähinnä siinä että miten saumoista saa niin tiiviit ettei lämmin pääse kylmää sisäosaa vasten ja aiheuta hikoilua poksin sisävuorauksen ja eristeen välissä..
Noissa kylmiö kosteusvaurioissa on jokaisessa pettänyt nimenomaan eristeaineen tiiveys ja kosteus on tiivistynyt kylmiön sisäpinnoitteen ulkopintaan ja sitä kautta valunut lattialle tai jäänyt katon päälle hometta tekemään. Talossa se on iso ongelma mutta onko se sitten kuinka iso ongelma veneessä on jokaisen oma asia.
Jos poksin tekee finnfoamista ja liimaa sen saumat vaikkapa kunnon PU liimalla saumasta tulee 100% tiivis eikä siihen tarvita enää mitään pinnoitetta tai muovia päälle muuta kuin korkeintaan koreuden ja tekijän hyvän mielen takia. Mutta toisaalta, kuka hemmetti sitä siellä kalusteiden sisällä kurkkii - venetonttuko?
Noissa kylmiö kosteusvaurioissa on jokaisessa pettänyt nimenomaan eristeaineen tiiveys ja kosteus on tiivistynyt kylmiön sisäpinnoitteen ulkopintaan ja sitä kautta valunut lattialle tai jäänyt katon päälle hometta tekemään. Talossa se on iso ongelma mutta onko se sitten kuinka iso ongelma veneessä on jokaisen oma asia.
Jos poksin tekee finnfoamista ja liimaa sen saumat vaikkapa kunnon PU liimalla saumasta tulee 100% tiivis eikä siihen tarvita enää mitään pinnoitetta tai muovia päälle muuta kuin korkeintaan koreuden ja tekijän hyvän mielen takia. Mutta toisaalta, kuka hemmetti sitä siellä kalusteiden sisällä kurkkii - venetonttuko?
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
Notreal
- Viestit: 2014
- Liittynyt: 22.04.2008 0:10
Totta, mainitsin styroksin vain siitä syystä, että yleisesti on luulo, ettei se imisi vettä itseensä ja koska finfoam helposti vaihtuu mökin saunarakennuksen takaa löytyneisiin ylijäämä styroks-kappaleisiin, eriste kuin eriste ajatuksella... Tosin styroksikin toimii kunhan kosteussulku on kunnossa ja suunnittelemasi 20mm sijaan laitat sitä 75mm...okaalto kirjoitti:Duodanoin, eikös tuossa ihan hetikärkeen alussa mainittu, että eristeeksi oli suunnitteilla finfoamia, joka ei ime vettä, ja joka ei ainakaan rakennuksissa lämmöneristeenä käytettäessä tarvitse erillistä höyrynsulkua. Joten tuon tietyn eristemateriaalin suhteen ei tarvitse olla huolissaan eristeen kastumisesta.
Mutta, kuten ylempänä jo mainittiin, saumat ovat avainasemassa.
Eristeen päälle vielä muovi ajatus tuli siitä, että saumojen "ulkomuoto"
ei silloin ole rasite, ne voi esim leikata tarkoituksella 5mm raolle ja tiivistää uretaanivaahdolla ja leikata ylipursuava massa pois.
-
Nuts
- Viestit: 71
- Liittynyt: 17.02.2007 10:00
Mårå
Tuota tuota, eikö tuossa nyt kannattaisi tehdä ns. sisäastia ja ulkoastia ja väliin sitten "valaa" uretaania. Tällähän saavutetaan täysin yhtenäinen rakenne missä lämpö ei aiheuta kosteusongelmia kun eristys on saumaton. Toisaalta sinne poksin pohjalle olisi myös syytä laittaa ns. valumaputki joka pitää huolen siitä että pohjalle ei jää vesi lillumaan. Perinteisestihän tuo valumavesi haihdutetaan huoneilmaan joko kompressorin hukkalämmön avulla tai sitten sähkövastuksella.
Tuota tuota, eikö tuossa nyt kannattaisi tehdä ns. sisäastia ja ulkoastia ja väliin sitten "valaa" uretaania. Tällähän saavutetaan täysin yhtenäinen rakenne missä lämpö ei aiheuta kosteusongelmia kun eristys on saumaton. Toisaalta sinne poksin pohjalle olisi myös syytä laittaa ns. valumaputki joka pitää huolen siitä että pohjalle ei jää vesi lillumaan. Perinteisestihän tuo valumavesi haihdutetaan huoneilmaan joko kompressorin hukkalämmön avulla tai sitten sähkövastuksella.
-
Veli-Matti
- Viestit: 7971
- Liittynyt: 08.10.2003 21:59
- Paikkakunta: Varjakka
Heijssan!
Paras tulisi taatusti noin mutta valettava uretaani on ollut ainakin minulle "hiukan isompien manooverien takana" kun sitä on onnistunut pariin otteeseen hankkimaan ja taas turpoavalla saumaurtsulla ei homma aina välttämättä onnistu ilman laajaa jomman kumman kuoren monilukuisten hengitysreikien poraamista. Tuota hommaa on tullut harrastettua kun olen tehnyt sarjatyönä uretaanikaaveita kusilaitukuorella tai ilman ja paikannut niitä puhkiammuttuja.
Vedenpoistoreiän pitäisi varmastikkin olla tulpattava ettei se vuoda lämpöä ulos ja siitä huolimatta ruokatarpeiden jonkinlaisen ritilän päällä.
Mutta toisaalta paljonko joku 2mm putki vuotaa lämpöä ulos - ei kait kovinkaan paljon varsinkin jos kansi on täysintiivis ettei poksiin pääse korvausilmaa?
Paras tulisi taatusti noin mutta valettava uretaani on ollut ainakin minulle "hiukan isompien manooverien takana" kun sitä on onnistunut pariin otteeseen hankkimaan ja taas turpoavalla saumaurtsulla ei homma aina välttämättä onnistu ilman laajaa jomman kumman kuoren monilukuisten hengitysreikien poraamista. Tuota hommaa on tullut harrastettua kun olen tehnyt sarjatyönä uretaanikaaveita kusilaitukuorella tai ilman ja paikannut niitä puhkiammuttuja.
Vedenpoistoreiän pitäisi varmastikkin olla tulpattava ettei se vuoda lämpöä ulos ja siitä huolimatta ruokatarpeiden jonkinlaisen ritilän päällä.
Mutta toisaalta paljonko joku 2mm putki vuotaa lämpöä ulos - ei kait kovinkaan paljon varsinkin jos kansi on täysintiivis ettei poksiin pääse korvausilmaa?
Veli-Matti
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
http://www.varjaagi.fi" onclick="window.open(this.href);return false;
http://kuvablogi.com/nayta/1972556/" onclick="window.open(this.href);return false;
"Aina löytyy eskimoita, jotka osaavat neuvoa kongolaiselle miten selvitä parhaiten helteessä..."
-
ToniR81
- Viestit: 19
- Liittynyt: 21.06.2008 0:26
- Paikkakunta: kehä3:n ja lapin välillä
Jos ottaa mallia "oikeista" jääkaapeista niin onhan niissäkin ihan reilu putki vesiä varten. Itsellä ainakin on vajaa sentin halkaisijaltaan putki kompuran päälle jossa vesi saa omia aikojaan haihtua.
Ja rakenteesta, voisiko ajatella etsivänsä/tekevänsä sopivan muovilaatikon jonka reunat ja pohjan vuoraisi finfoamilla ja liimaisi saumat kiinni. Pohjalle korokkeet joiden päälle ritilä. Pieni reikä jota myöten letku ulos, vaikka hanalla varustaen. Siihen päälle kansi jossa tiivisteet ja jäähdytys vermeet. Ja koko komeus vuoraten vanerilla tms jotta saadaan edes jotain puumaisuutta ko laitokseen.
Ja rakenteesta, voisiko ajatella etsivänsä/tekevänsä sopivan muovilaatikon jonka reunat ja pohjan vuoraisi finfoamilla ja liimaisi saumat kiinni. Pohjalle korokkeet joiden päälle ritilä. Pieni reikä jota myöten letku ulos, vaikka hanalla varustaen. Siihen päälle kansi jossa tiivisteet ja jäähdytys vermeet. Ja koko komeus vuoraten vanerilla tms jotta saadaan edes jotain puumaisuutta ko laitokseen.