Puuvene.net

tuli uusittua veneen sähköt. Laitan tähän muutaman kuvan, jos vaikka joku löytäisi niistä jonkun vinkin.

vanhat olivat tällaiset perinteiset venesähköt:



ensimmäinen vaihe oli tämä:



seuraava vaihe tässä:



kaikkiin liitoksiin ja liittimiin laitoin Enston suojarasvaa (myös ennen liittimen rutistamista kaapeliin)



perinteisen syöttökaapelin sulakerasian liittimeltä toiselle korvasin rutistamalla kupariputken ja liittämällä kaapelit päihin (olis siinä yksikin kaapeli riittänyt)



Keskukseen toin kaksi eri syöttöä no1 kone-akulta sulakerasiaan no1 (valot, halogen, pilssipumppu, plotteri). Ajon aikana tarvittavat sähköt.
Syöttö no2 tulee hupi akulta ja sitä kuluttaa sisävalaistus, ankkurivalo, halogen2, radiot, septi ym.



Hupi-akun voi käyttää satamassa tyhjaksi ja koneen saa silti käyntiin.

Tuo rele no3 oikosulkee syötöt 1 & 2 koneen käydessä ts. molemmat akut lataantuvat. Koneen ollessa sammuksissa vain hupi-akku purkautuu. Koneakkuun kytketyt vehkeet kun ovat satamaassa sammuksissa. Kone-akkua ei saa vahingossa purettua tyhjäksi.

Rele saa herätevirran latauksen merkkivalolta.
Merkkivalon sielunelämähän menee näin:
Polttimolle tulee +12V koko ajan toiseen napaan, maadoitus tulee laturin kautta. Kun laturi alkaa pyöriä tuo polttimon maa muuttu myös +12V ja se vetää mun releen kiinni yhdistää syötöt.

no4 on maadoituskisko.

Hyvät ja havainnolliset kuvat. Vielä kiinostaisi nähdä ratkaisusi pääkytkimen osalta. Ja kuinka tuot virran akuilta tuohon sähkökeskukseen?Ja sitten tuosta releestä, näyttää aika pieneltä, kestääkö se tarpeeksi ampeereita?
Itse ostin kaksoisakkureleen seuraavasta liikkeestä www.adita.fi tähän asti toiminut moitteetta.

sähköt tulevat suoraan akuillta tällaisen liuskasulakkeen kautta:


rele on 80A nimellisteholle, laturilta tulee 65A

Sulakkeen jälkeen ennen sähkökeskusta on viputyyppinen pääkytkin mallia marine. Molemmilla akuilla oma. Vene parkkin jätettäessä pääkytkin no 2 avataan ennen kotiin lähtöä (= kaikki "turhanpäiväiset" jäävät ilman sähköä).

Tuosta reletouhusta on ollut aiemminkin juttua, muunmuassa täällä

Hyvin pitkälti saman suuntaista on tulossa myös minulle, aivan sormet syyhyää, koska kaikki tarvikkeet ovat valmiina eikä tarvitsisi muuta kuin iskeä kiinni..... mutta mutta... kun ei ole aikaa, eikä talvella muutenkaan nappaa rannassa pressun alla kökkiä. ja minullahan on tulossa se kojetaulun täys uusinta, niin se täytyy tehdä samalla kuin sähkö, muuten ei tule hyvä.

Tulen tekemään artikkelin veneen sähköistämisestä omalle kotisivulle kunhan saan rojektin alulle.

Noh, voin listata vähän tarvikkeita tähän:

Sähkökeskus: Fibox IP68 kirkkaalla kannella (lähes samanlainen kuin simo sinulla)

Kytkimet: Sälzer nokkakytkimiä 0-1 ja 0-1-2 8kpl IP66 20A (mm. Targa ja meripelastusseurojen veneet ovat varustettu nokkakytkimillä=>robustisuus)

Keskuksen kalustus:
-DIN-kiskoon WAGO-jousiliittimet joissa lattasulakkeet ja merkki led ilmaisee palaneen sulakkeen(Jousiliitin on paras vaihtoehto tärinä- ja kosteisiinkohteisin koska liitos on kaasutiivis eikä löysty)
- Johtokourut (aivan kuin simollakin nuo harmaat)

Kaapelit:
-Hienosäikeiset kaapelit alk 3,3mm2 ,tinapinnoitettua (ei siis kolvattua) (Tinattu kaapeli on ainoa oikea veneisiin=>pinnoite ehkäisee kuparin oksidoitumisen eikä näin ollen hapetu...ikinä)
-Päävirtakaapelit 107mm2 (AWG4/0) tinattua ja rengaskengillä (suuren starttivirran vuoksi "vähän" jöötimpää, ja akkujen siirron jälkeen välimatka startille kasvaa n.5 metriin, eikä ne koskaan liian paksuja olekkaan)

Liittimet:
-Jousiliittimet
-kajuutan ulkopuoliset liittimet ovat vesitiiviitä automotive-liittimiä
-TYCO akkukengät joissa kiinteä M10 "pultti" pystyssä rengasliittimiä varten

Reititys:
-pääjohtokouru kulkee ruumassa veneen pitkittäissuunnassa, siitä sitten vetoja mm. kouruissa tarpeen mukaan.
-yksittäiset hitupiuhat suojasukissa

Akkujen erotus toisistaan erotusreleellä, startti- ja käyttövirtapiiri muuten erillisiä.


Voin pistää kuvia ja tarkempia tietoja jossain vaiheessa tännekkin.
Joku tarkkasilmäinen ehkä huomaa että tarvikkeet eivät ole ihan tavanomaisesta päästä ns. autotarvikeliike kamaa.
Työni vuoksi olen päivittäin tekemisissä vastaavien matskujen kanssa sen vuoksi on ihanteellinen hetki tehdä (kerrankin) viimeisen päälle sähköt vaativaan "laivakäyttöön". teollisuudessa on on monia vaatimuksia komponenteille jotka veneen (meri) ankariin olosuhteisiin sopivat kuin nenä päähän, näitä on muunmuassa robustisuus, korroosionkesto ja paloluokat.
noooh.... ei se sitä vielä merkkaa että hyvä tulee vaikka olisi ensiluokkaiset tarvikkeet, voihan ne vedot tehdä törkeesti tai kytkeä väärin.... kunhan vaan ei tarvitsisi kiiréellä tehdä.

voi v**ittu että nyt nolotta, kun panin noin surkeat tiedot omasta rojektistani. Enhämmää tiäänny mittää dineistä ja wagoista.
mut mää oonki Turuust. Mää vaan tein.
Laita KS1030 tarkka selvitys tänne niin voidaan poimia parhaat palat omiin veneisiimme.
Älä tee kiireellä niin saadaan hyvät esimerkit tänne sivustoille.
Ei sähkökeskusta tarvitse pressun alla tehdä. Omani tein biljadipöydän päällä joulunpyhinä.
Pitäydyn "vanhanaikaisissa" sulakkeissa, koska ne toimivat, ja niitä saa myös Nauvon ja Korppoon osuuskaupoista. Emmää siit ledis niin perusta.Mää tiärän muutenki mikä valo ei toimi.

Ehdottaisin myös kustannustenkeräämislistaa. Eli paljonko sinun toteuttamasi asennukset tulevat maksamaan. Tuollaiset robustiset jutut kun tahtovat olla hieman kalliita tavalliselle keskimoottorikeinujalle.

Looking forward, niin kuin Amerikkalinen sanois.

ps. hylkäsin jousiriviliitimet, kun olisivat vieneet liikaa tilaa keskuksesta.
Varaa itsellesi pykälää isompi keskus.

Hmmm tossa kun kattoo tota tavaraa niin mistäs semmosta normipulliainen saa?? Eli ei toi nyt ihan normi paatin tavaraa ole.. Mutta kukin taaplaa tyylillään ja varmaan jokainen yrittää parhaansa tehdä

Ande kirjoitti: Eli ei toi nyt ihan normi paatin tavaraa ole.. Mutta kukin taaplaa tyylillään ja varmaan jokainen yrittää parhaansa tehdä

Ei ole normi tavaraa ei, vaan "normi" tavaraa laadukkaampaa. ammatti,pelastus ja valtion vehkeissä on samaa tavaraa. monesti hinta pienissä erissä kasvaa kohtuuttomaksi, mm. yhdelle nokkakytkimelle helposti kertyy hintaa n.60€ vähittäiskauppiaalta mutta kontaktien ja oikeiden ostokanavien kautta hinta tippuu aivan murto-osaan. suurin osa tavarasta on kyllä kaikkien saatavilla, mutta lähi teboililta on kuitenkin turha käydä kyselemässä. esim. noita IP-tiiviitä koteloita näyttää myyvän jopa clas ohlsson. kuten jo mainitsin, työni vuoksi minulla on mahdolisuus kohtuulliseen hintaan rakentaa teollisuuslaadulla. jos olisin vaikka maajussi, voisi materiaalit olla jotain muuta, ehkä... internet on kyllä mainio kun tavaraa etsii yleisiltä markkinoilta. ainakin ELFA myy myös kuluttajille tavaraa.

Selkeän ja toimivan näköisiä on ratkaisut ei voi muuta sanoa. Jotakin ihan muuta kuin 99,99% tavallisesti veneissä olevia...
Mites tuo mittariston kytkeminen pikapistokkeilla onnistuisi? Nimittäin sehän se tahtoo olla paikka joss aon sitä johtohärdelliä vaikka miten homman hoitaisi.

Itselläni on tarkoitus pistää purjeveneen sähkökeskus, käyttöpaneeli ja osa vedoista uusiksi talven aikana. Toistaiseksi olen vasta kovasti suunnitellut ja piirrellyt kytkentäkaavioita. Tarvikkeita pitäisi alkaa piakkoin tilailla ja hankkia sekä tehdä sähkökeskus ja kojetaulu pirtin lämmössä ennen venekatokseen siirtymistä. Toivonpa vaan, että saan johdotukset yhtä siisteiksi kuin Simolla...

Latauskytkennän ajattelin pitää ennallaan (jakodiodit), se kun näyttää likipitäen ainoalta järkevästi tehdyltä osalta nykyisessä sähköasennuksessa. Tuosta relekytkennästä sen verran, että eikö rele saata joutua aika koville jos hupiakku on päässyt tyhjäksi? Tällöinhän releen läpi kulkee aikamoinen virta ennen kuin akut ovat tasaantuneet. Vai kuinka suuria nuo virrat akkujen välillä käytännössä ovat?

Pari kyssäriä tuli noista fiineistä tekeleistä tai suunnitelmista:

Miksi sulakkeet ovat perinteisiä eivätkä automaattisulakkeita? Onko jotain erityistä syytä? Itse olin ajatellut laittaa (miltei) kaikki piirit automaattisulakkeiden taakse, ja sulakkeet DIN-kiskoon keskukseen. Pääseepä eroon siitä riesasta, että sulakkeen palaessa varasulakkeet ovat aina hukassa tai loppu ja sitten korvataan "väliaikaisesti" isommalla...

Kaikissa teksteissä vannotaan tinapintaisten johtojen nimeen, mutta mistä näitä saa? Mielellään edullisesti, tietenkin.

ma.

Kyllä tuo äkkiseltään ihan toimivalta vaikuttaa, ei mitään moittimista.
tuosta releestä sen verran että näyttää kalliilta, sehän on oikeasti tosi yksinkertainen kapistus ja tuo mainitsemasi vaikuttaa ulkonäöltä sellaiselta "venelisä"releeltä. itse ostin boschin 75A releen, maksoi muistaakseni n.40€. siitä ollaan kirjoiteltu täälä aiemminkin. releen ohjausnastat eivät kuvasuunnasta johtuen näy mutta ovat sielä taaempana

mairas kirjoitti:Miksi sulakkeet ovat perinteisiä eivätkä automaattisulakkeita? Onko jotain erityistä syytä? .

Johtuu varmaankin mun vanhanaikaisuudesta. Mietin myös itse automaattisulakkeita. Mitä sitten ellei se automaattisulake jääkkään uudelleen kiinni aukeamisen jälkeen? Jos jokuvuosi veneolosuhteissa tekee kepposet.
Nämä perinteiset ovat toimineet tähän mennessä paatissani 30 vuotta. Minä luotan niihin enemmän.

Mahdollisen vian ja hapettumat näkee paljaalla silmällä. Tällainen pohdiskelu sai laittamaan vanhat hyvät/idioottivarmoiksi todetut.
Vähän uudemmilla lattasulakkeilla olis taas tullut pari abikoliitosta lisää/sulake.

Automaattisulakkeissa pätee varmasti sama, kuin kaikessa muussakin eli hyvää ja halpaa ei saa samassa paketissa. Varmasti niitä löytyisi luotettaviakin hyvään hintaan. En vain viitsi omasta veneestäni testilaboratoriota tehdä.

Riviliittimen jätin pois kotelosta sen takia, että liitoksia tuli vähemmän. Nyt kaapeli menee sulakerasialta suoraan kojeen kytkimelle ja kytkimeltä edellen kojeelle, tai suoraan sulakkeilta kojeelle ellei kytkintä tarvita. Parhaassa tapauksessa ilman lisäliitoksia. Takakajuuttaan ja mastoon menee 12-johtiminen kaapeli ja keulaan 7-johtiminen. Perän ja keulan kaapelit menevät jakorasiaan. Maston kaapelissa on vesitiiviit avattavat liittimet.

Eli ei siihen mitään erityistä syytä ollut. Näin vain tuntui paremmalta omaan veneeseen.

Kytkimiksi valitsin myös "vanhanaikaiset" huoltoasema halpamalliset vipukytkimet. Niitä saa kaikkialta edullisesti ja hinnan puolesta niitä voi olla jokaista mallia mukana varalla samassa kipporwaare tyyppisessä muovikopassa johon olen koonnut muitakin käyttämiani komponentteja, sulakkeita ja varapolttimoita.

Kytkimet suojaan CRCtyyppisellä ratkaisulla jo syksyllä ennen talvitelakointia. Jotkut kuulemma käyttävät kevätCRCeetä talvella syntyneiden tuhojen eliminoimiseksi. Onneksi mulla on sitä syysCRCeetä.

Ei sen releen kautta suurempaa virtaa voi kulkea kuin laturin nimellisvirran suuruinen.

Ja siinä sulakerasian vierellähän voi pitää repertuaarin niitä varasulakkeita ettei tarvii naulaa käyttää.
Ostin muuten samasta liikkeestä www.adita.fi Wurthin suojasprayta liitoksiin, muodostaa vahamaisen kalvon. On ainakin jo pari vuotta pysynyt hapettumattomina liitokset.

Mulla tulee "auto"lattasulakkeilla, johtuu siitä että keskuksen jousiliittimissä ne jo on enkä järkevään hintaan löytäisi yhtä laadukkaita automaatti sulakkeita. sulakkeet muuten mitoitan kaapeleiden(sehän on sulakkeen yksi tarkoitus ettei piuhat pala) mukaan koska oikeastaan jokainen elektroninen laite sisältää oman sulakkeen. Tällä hetkellä on muutama lattasulake, muutama lasiputkisulake ja tosi monta vanhanmallista "keraamista" autosulaketta joita tuossa simonkin keskuksessa on. niillä on toisinaan taipumus hapettua juuri kontaktipinnasta koska jousivoima (joka myös pitää sulaketta paikoillaan) on aika vaatimaton=>nykyaikaisissa lattasulakkeissa kontaktipinta on huomattavasti voimakkaamman jousen alla ja sulakkeen kiinnipainamisen yhteydessä sulakkeen kontakti "tyssääntyy" ja syntyy suhteellisen kaasutiivis liitos.

Olen varma että rasva ja wuthin sprayt ehkäisevät tai ainakin hidastavat huomattavasti liitosten hapettumista. kannattaa kuitenkin muistaa kuinka salakavalasti kuparin oksidoituminen etenee.... =>kaikki on varmasti kuorinut vanhoja hitupiuhoja ja huomannut että kupari on hapertunut pitkälle kuoren alle, joka pahimmassa tapauksessa voi katkaista johtimen niin että katkoksen paikallistaminen on todella häijyä. tästä syystä on varminta suojata liitoskohtien lisäksi myös koko kaapeli... eli tinattua kaapelia käyttämällä. koitan hieman selvittää mistä normi pulliainen sitä voisi ostaa. liitoksista yleensä että jousiliittimen kontakti on kaasutiivis jolloin löystymättömyyden lisäksi sen ominaisuuteen kuuluu myös se että liitos ei hapetu, tällöin kontakti on varma.

Mulla on neljä nastaa. Läpimenot +napojen välille, maa ja herätys (joka mulla tulee laturin herätysliittimeltä).

Kyllä mäkin kallistun niihin lattasulakkeisiin. Pysyvät jämäkästi paikoillaan. Tosin ei ole koskaan mulla sellanen "keraaminen" sulakekaan irronnut. Tällä hetkellä veneessä vielä molempia sulakkeita. Ainiin, moottorissa on vielä lasiputkisulake.

teekoo kirjoitti:Mulla on neljä nastaa. Läpimenot +napojen välille, maa ja herätys (joka mulla tulee laturin herätysliittimeltä).
Kyllä mäkin kallistun niihin lattasulakkeisiin. Pysyvät jämäkästi paikoillaan. Tosin ei ole koskaan mulla sellanen "keraaminen" sulakekaan irronnut. Tällä hetkellä veneessä vielä molempia sulakkeita. Ainiin, moottorissa on vielä lasiputkisulake.

joo samat on myös mulla.
olen ruvannut harkitsemaan josko laittaisi toisen laturin veneeseen edellisen kaveriksi. silloin toinen lataisi starttiakkua ja toinen käyttöpuolta. tällöinhän ei tarvitsisi akkuja eroittaa ollenkaan...?



Joskus oon etsinyt sähkövikaa... ja syylliseksi on paljastunut keraamisen sulakkeen huono kontakti.... korjaus oli se, että sulaketta pyöräytti kierroksen pidikkeessään.