Wikstömin sytytys?

[tjk]

Miten Wikström W-2:ssa säädetään sytytys? Vaihdoin magneeton ja nyt pitäis saada kipinät kohdilleen. Tällä hetkellä potkii käsille kun veivaa käyntiin.

[Veli-Matti]

Japekki tietää varmasti parhaiten - se on eniten tälle keväälle purkanut ja koonnut Wiken sytkälaitteita...

[Jape]

Joo-o, tutuua puuhaa tosiaan, kyllähän se käytännösä sujuu, mutta kun sen vaan saisi niin selitettyä että joku muukin ymmärtäisi.

Elikkäs kone pitäisi pyörittää ensin siihen kohtaan että kammen puoleisessa sylinterissä mäntä on ylimmässä asennossa, eli yläkuolokohdassa. Se kohta voi olla merkattu vauhtipyörän reunaan jos sen jostain pystyy katsomaan.
Sitten magneetosta pitää kääntää sytytyksen säätövipu myöhäisimpään asentoon. Jos magneetossa on laukaisulaite, niin magneettoa pyöritetään irtaallaan takaperin siihen kohtaan että katkojankärjet ovat juuri menossa kiinni, (eli oikeinpäin pyöriessään juuri avautumassa) ja siinä asennossa se magneetto työnnetään paikalleen. Kun sitä sitten paikallaan ollessa kääntelee edestakaisin säätövaran puitteissa, niin kärkien aukeaminen pitäisi tapahtua suunnilleen säätövaran keskivaiheilla. Silloin se on kohdallaan ja ruuvit voi kiristää kiinni.
Sitten jos vielä potkii kynsille niin sitten tulpanjohdot toisinpäin ja pitäis toimia.

[Jape]

Pistän tähän vielä virallisen ohjeen ohjekirjasta lainattuna:

Magneeton asentaminen
Asennettaessa on huomioitava:
1. että etummainen mäntä on ylimmässä kohdassa(käynnistystappi on pystysuorassa)
2. että molemmat venttiilit on kiinni(puristustahti)
3. Magneeton kansi poistetaan ja magneeton vipu asetetaan myöhäiselle sytytykselle.
4. Kun magneetto asetetaan paikalleen, on tarkistettava, että katkojan kärkien väliin on juuri tullut ohut rako. Ellei näin ole irroitetaan magneetto ja magneeton hammasratas väännetään toivottuun suuntaan, minkä jälkeen magneetto asetetaan paikalleen.
5. Hienotarkistus tehdään vääntämällä koko magneettoa, minkä jälkeen mutterit väännetään lujasti kiinni.

[Veli-Matti]

Venttiileitä ei tarvi sen kummemmin kurkkia kun painaa peukalon tulpanreikään ja kun konetta pyöritettäessä painetta tuntuu peukalolla niin silloin on puristustahti. Toisen kerran mäntähän on ylhäällä poistotahdille eli silloin sytkät on tasan kiekan pielessä mutta Weekakkosessa siitä selviää tosiaankin vaihtamalla tulpanjohdon paikkoja keskenään.
Säätövipu toimii niin että käännettäessä sitä magneeton pyörimissuuntaan sytytys menee myöhaisemmälle ja päinvastoin.

[hkhk]

Moottorien rassareilla on monta keinoa aina kokemuksen mukaan. Minä laittaisin sytyksen aluksi aika myähäselle, ettei nyt ranteet katkea ja peukalot irtoa veivatessa.
Ensimmäinen konsti on pistää tikku tulpaan reijästä männän päälle ja katsoa, milloin mäntä on korkeimmillaan. Sitten tietysti merkkaa kohdan vauhtipyörään ja runkoon. Runkoon voi oikein kiinnittää jonkin tikun, jos muuta kiinnekohtaa ei ole vauhtipyörän lähellä.
Jos vauhtipyörä on kopassa, sen merkkiasento on jotenkin kaivettava esiin (aukko, kansi...) Suunnittelijat ovat sen jotenkin ottaneet huomioon.
Jos kyseessä on laukaisumagneetto, niin laukaisusta ja vauhtipyörän asennosta voi jo jotain päätellä korvakuulolta.
Sitten on tuo poikienkin mainitsema silkkipaperi-konsti. Se kärkein väliin, kun paperi irtoaa, tapahtuu sytytys.
Se strobo-lamppu ei kait ole enää kovin kallis. Ostin sellaisen joskus 30 v sitten. Niille, jotka eivät ole sitä käyttäneet:
Lampusta kaksi johtoa akkuun. (Akuttomoassa koneessa tuotava pieni akku paikalle)
Pyykkipoikamainen palikka systystysjohdon päälle, ja sitten veivaamaan tulppa kannen päällä, ettei magneetto rasitu.
Kun systytys tapahtuu, valo vilkahtaa. Valoa sökötetään vauhtipyörän ja runko-merkin kohdalle. Merkkien asennot näkyvät hyvin valossa.
Tästä sitten päättelemään, monta astetta sytytys on ennakossa tai tai takana.
Kun moottori joten kuten käy, valon välkkyvässä hohdossa vauhtipyörän merkki ikään kuin pysähtyy johonkin kohtaa,; jää seisomaan elokuvailmiön tavoin. Siitä näkee hienosti sytytyksen ja siirtymät (magneeton ennakkovipua käännettäessä) tosi hienosti.
Suosittelen kyseistä härveliä. Se on pitkän ajan mukava investointi, kun vaan löytyisi rojujen keskeltä tarvittaessa.
Kun äskettäin näillä palstoilla selvitettiin Wikin paukkumista, joka sitten taisi johtua siitä, että systytys muuttui käynnissä. Lampulla sen olisi heti nähnyt hyvin.

[Veli-Matti]

Jepulis, kyllä Kyyrö on oikeassa: konstit on monet sanoi kissa kun mummolla pöytää pyyhki.
Sen verran vaan korjausta tuohon että oikein ajoitettua ja toiminnassa olevaa laukaisumagneettoa, sen ollessa moottorissa kiinni, ei voine ajoittaa muuten kuin taakse päin pyörittämällä ja silloin sätkäpaperi tai hius, mitä nyt kukakin käyttää, tarttuu kiinni oikealla sytytyshetkellä. Mutta kuten aikaisemmin sanoin välykset ovat tavallaan väärään suuntaan vinkurallaan joten ajoitus ei ole välttämättä ihan viimosen päälle timmissä. Jos on mahdollista saada magneetto kouraan selälleen, jolloin laukaisulaite ei toimi, niin jotkut gurut saavat laitettua tutun merkkisen laitteen asteen parin tarkkudella kohdilleen ns. silimällä mulukastuna.
Ajoituslamppu on hyvä vehje ja siihen investointi todella kannattaa mikäli ei aio laittaa tiisseliä korvissa ratisemaan. Bilikalla halvimmat mallit taitaa olla viidentoista euron korvissa. Itsellänikin on reilut parikymmentä vuotta vanha "Elektrix Luxus" jolla saa katsottua nokkakulmat, kierrokset, yms. mutta kyllä siitä on ollut käytössä vain ajoituslamppu.
Onnistuin hankkimaan Bertta-Lottaan kokonaista 2 kipaletta uudelleen käämitettyjä ja magnetoituja Lucas SR magneettoja. Molempien simmaaminen kohdilleen keskenään meinasi teettä pikkasen työtä kun toinen oli lähes käyttämätön ja toinen mekaanisilta osiltaan sitä tasoa että emo-Pikku-Valmetilla on kynnetty kaikki kiviset pellot Hangosta Petsamoon.
Mutta nyt ne on kohdillaan samalla merkillä ja vaihtoon menee aikaa reilusti arvioituna 3,5 minuuttia kovassakin kelissä tai muutoin tiukassa paikassa.
Nyt Bertta-Lotta on irti semmoisesta kirouksesta jota jotkut kutsuvat nimellä "p*****e, taas on tyhjät akut" ;) ;) ;)

[hkhk]

Joo tarkoitin sillä laukaisumagneeton kuuntelemisella sitä, että voi noin suurin piirtein katsoa, missä sytys menee, jotta moottoria voisi vaikka piloillaan kokeilla käyntiin. Luulen, että kovapuristeisessa koneessa aika myöhäinenkin sytys jotain potkaisee.
Minun pitää taas ryhtyä kokeilemaan sitä yks-pytty Olympiaa. Sytys on suurin pirtein OK, mutta kaasutinta en ymmärrä. Kuten talvella kirjoitin se on se pallomainen messinkinen uimurin läpi ilmaa vetävää mallia.
Muistin konettaa äsken katsellessa, että vehje vetää ilmaa myös toista putkea myöten neulaventtiilin yläpuolelta. Siellä on jousitettu läppä, jonka kuuluu ilmeisesti avautua joillain kierroksilla; vedossa ???
Tutkitaan asiaa. Mutta moottori pitää ensin valaa betoniin. Se tuntuu lähtevän heti kävelemään, kun kirroksest sahaavat sinne sun tänne kaasua kokeiltaessa.
Vai on Veli-Matin akut tyhjät. Siinä on hauskaa tutkittavaa pahimmassa tapauksessa. Joskus on niin, ettei mikään paikka kuumene, eikä mitään ole päällä, mutta akut tyhjenevät??
En ole oikein akkuihin perehtynyt, mutta voiko kennojen levyihin tulla joku oikosulku, jolloin akku purkautuu sisäisesti.?
Mulla on tuon vanhan Sisun kanssa vähän samanlainen juttu. On suhteellisen uudet, ainakin vähän käytetyt akut. Jännite on siedettävästi n. 24.
Se ei vain ryhdy pyörittämään starttia, vetää kyllä solenoidin. Kun minuutinkin antaa buusterilla virtaa. Jännite nousee buusteri päällä 28:aan, sillon starttaa hienosti. Auton laturin säädin jättää jännitteen kait 24:ään, en ole vielä tutkinut.
Kuten olemme kokeneet, huonoillakin akuilla startti yleensä yrittää, mutta nyt ei.
Kokeilin jo maa-kytkennät ohittamalla, ettei vika ole ruostuneissa liitoksissa. Akun navat ovat OK.
Seuraaksi puran startin, ehkäpä hiilet ovat jotenkin hilkun hilkun, toimivat vain hitusen kovemmalla jännitteellä.
Tää ei varsinaisesti liity veneisiin, mutta luulen, että vanhoissa venemoottoreissa on joskus sama ongelma.

[Veli-Matti]

;) Päin vastoin, minulla ei ole koskaan ollut veneessä akut tyhjinä. Eikä tule olemaankaan ennen 84 ikävuotta ;)