Puuvene.net

Moi,
Olen tässä parimouukautta väsännytmja piirustellut eri vaihtoehtoja sähkön vetämiselle. Kuten arvata saattaa, en ole sähkömies,...

Luulen että suurin ero versiossa A ja versiossa B on se että A:ssa lähtee akusta 9 m 45A suoraan hupijakoon joka on mittariston paikkeilla ohjaamossa kun taas versiossa B olen jättänytmhupijakon aivan akun viereen ja tästä sitten kaapeli joka menee uuteen jakoon joka on kapeampi kuin vesiossa A koska tässä kulkee nyt vain 22A 9 metrin matkan (m/p).

Minulla oli milessä kaikenlaisi kysymyksiä mutta olen nukahtamassa kun ei silmät pysynauki...
Laitan vielä kuvat niin palaan asiaam myöhemmin...

En ole vielä,laittanut katkaisimet ym mutta ne tulevat,myöhemmin...

Tässä,Plan A

Ja tässä vielä Plan B

Joo, eli aikamoinen valo show, taitaa minulla olla tavoitteena voittaa Viking Grace
En ole vielä saanut diskolattian mahtumaan kun tilaa ei ole monessa kerroksessa

Olen hieman epävarma vielä siitä että miten pitkiä paksuja kaapeleita pitää olla ja voiko niiden vetäminen vähentää laittamalla lisää jakoja.... Paksutnkaapelit kun maksavat maltaita...

Moro

En oo mikään sähkömiäs enkä ymmärrä suunnitelmastasi suuremmin...
Mutta mun sähkösuunnittelija sano et mitään jakoja tai jatkoja ei tehdä johtoihin.
Laturit, akusto, sähkötaulu, sulake/katkaisinpaneeli mahdollisimman lähelle toisiaan ja päävedot riittävän neliöisillä kaapeleilla. Paneelista sitten jokaikiselle laitteelle omat yhtäjaksoiset johtimet (+ ja -) numerot kaapeleiden molempiin päihin.
Tuoossakin on asiaa käsitelty:
http://puuvene.net/keskustelu/viewtopic ... 128#p91128

Ehkä joku sähkäri vois ottaa kantaa paremmin muihin kysymyksiisi...

Nortti

Moro,

Jakamon haitaksi laskettaneen siis se, että jos siihen tulee joku häiriö, niin on puolen venettä pimeänä. Kun joka lamppuun on oma +/- johdin yhdestä jakokeskuksesta suoraan, niin aina joku toimii. Näin periaatteessa...

Toisaalta, mites jos vaikkapa tuo perähyttiin sähköt muutamalle lukulampulle. Kannattaako olla kolmeen valopisteeseen jokaiseen omat johdot, joita tulee sitten keskelle venettä pääkeskukseen jo aikamoinen nippu. Miksi ei veisi yhdet johdot taakse, ja jakaisi siellä haaroiksi? Perän kulkuvalolle kyllä voisi viedä oman sähkön, ettei ole ihan samassa kaapelissa lamppujen ja pumppujen kanssa.

Eli: Onko jakorasioiden kielto ehdoton, vaiko osittainen? Ja onko siihen jokin muu syy, kuin tavoite vähentää liitosten ja haaroitusten määrää veneessä?

Moro

No siinäpä se syy jo tulikin, eli jos joku yksi laite vikaantuu ja alkaa räpsiä sulaketta, niin ei mene kaikki sähköt pimeeksi. Mulla on automaattisulakkeihin koottu ryhmiä esim. Navigointi, kulkuvalot, perävalaistus, salonkivalot, jne ja sähkökaapissa on riviliittinkisko, josta saan yhden ruuvin aukaisemalla erottettua laitteen kerrallaan sukkeen takaa. Näin saan iteroitua vikaantuneen laitteen ja muut laitteen takaisin sähköön.

Nortti

Kiitos vastauksistanne!
Tässä vielä muuta,a lisäkysymys

Liitäntäjohto ja kaapeli. Mikä on ero? Entä mikä on asennuskaapeli. Aikamoinen viidakko

Olen ymmärtänyt että kun haaroittaa johdon, niin johdon paksuus pitää olla vähintään haarojen yhteinen paksuus. Koskeeko sama sääntö kun käyttää kiskoja ja jakoja? Koska siinä tapauksessa alkuperäisen johdon paksuus menee ihan sairaan paksuksi! Jos esim akusta tuleva plussa on 25mm2 ja menee sulakerasiaan josta jatkaa 5 jakoa joihin kaikki tulee esim 7 laitetta/lamppu/jotain ja nämä johdot ovat kaikki 2,5mm2 niin se tekisi 5x7x2,5mm2 eli 87,5mm2. Ja tämän paksuinen johto riittäisi jo ehkä Miamin yövalaistukseen...

Moro

kaapeli=liitäntäjohto=piuha=karvat=sähköletku=johdin

Johtimen paksuus kait määräytyy sen päässä olevan laitteen virrankulutuksen (tai mikä se oikea termi on, no ne Amppeerit) ja johtimen pituuden mukaan
http://www.jkauppi.fi/kuparikaapeli-poi ... a-laskuri/

Liian ohut ja pitkä johdin hukkaa jännitettä ja virtaa ja käsittääkseni törkeästi alimitoitettu kaapeli saattaa kuumentua ja kärähtää.

Nortti

Hiukan suosittelen pohtimaan asiaa myös Excelin äärellä sillä siitä saa hyvän kuvan siitä miten sähköt riittävät veneessä ja samalla tulee listattua laitteet, sulakkeet, johtimet yms.

Laske kaikkien laitteiden virrankulutus jolloin saat tietoa akkujen/johtimien mitoitukseen. Olen itse tehnyt Excelin tähän liittyen johon olen listannut kaikki laitteet ja niiden tarkat tiedot. Tämä lähinnä itse varten että tiedän minkä verran akuisssa riittää virtaa laskennallisesti ja mitkä kaapelikoot pitää olla laitteille.

Tuo on vapaasti myös muille käytettäväksi ja löydät sen päältä:
https://drive.google.com/file/d/0B7v4y7 ... sp=sharing

Jos huomaatte virheitä tai parannettavaa tuosta niin kertokaa toki. Tuon laskurin käyttöa varten kannattaa opetella muutama sähköjen peruskäsite. Tätä varten löytyy hyvä opas täältä: http://www.stek.fi/Sahkoturvallisuus/ve ... vene_opas/

Mitään tiedä sähköstä, mutta tuo kallerin ekseli on antanut minusta outoja johdinmittoja; pilssipumpun johdin 0,5mm2 toisaalta sisävalon johdin 6,8mm2 ?
En ymmärrä, mutta siihenhän on jo tottunut.

Kannattaa ladata tuo excel koneelle, Googlen esikatselussa näyttää itsellänikin mitä sattuu. Kaavana poikkipinta-ala kentässä on:
"A=0,025*P*L*2/%"


A = Kaapelin pinta-ala (mm2)
P = Teho (W)
L = Kaapelin pituus yhteen suuntaan (m)
% = Sallittu jännitehäviöprosentti, tässä tapauksessa 10%

Moi!
Olin itsekin tehnyt pienimuotoisen excel taulukon missä lähinnä kulutukset ja kaapelipituudet. mutta oh Boy mikä hieno taulukko tämä sinun on! Wau!

Tuhannet kiitokset taas kaikille! Katsotaan milloin ehdin täyttämään ja pähkäilemään tätä taulukkoa kun pitäisi joku ihmeen Joulukin tässä viettää.... Ihan niinkuin nämä veneasiat ei olisi tärkempiä

Hauskaa Joulua kaikille ellen ennen sitä vielä kelsi muuta hauskaa kyseltävää/juteltavaa

Heitetään vielä hiukan lisää työkaluja sähköjen laadintaan. Tällä voi piirrellä sähkökuvan omista veneen sähköistä: https://easyeda.com/

Oma tuolla piirretty keskeneräinen kuva löytyy täältä:
https://drive.google.com/file/d/0B7v4y7 ... sp=sharing

Johtimen mitoituskaava on 12 voltin järjestelmälle 3% jännitealenemalle:
I*L/20
Jossa I = laitteen kuluttama suurin virta.
L = virtapiirin pituus, eli akulta tai sähkökeskukselta laitteelle ja takaisin maakiskoon tai akkuun.

Esim. Pilssipumpun virta 6 A matka akulta pumpulle 4 metriä ja takaisin 4 metriä. 6*8/20 = 2,4 mm2

24 voltin järjestelmässä I*L/40.

Sulake suojaa johdon sähköpaloa vastaan ja sen pitää olla mitoitettu piirin pienimmän johdon mukaan siellä päässä mistä sähkö "lähtee".1,5 mm2 johdolle 10 A ja 2,5 mm2 johdolle 15 A korkeintaan.

Osa laitteista tulee jatkuvalle sähkölle ennen päävirtakatkaisijaa, tällaisia ovat pilssipumppu ja hälytysjärjestelmät sekä polttonestekäyttöiset lämmittimet, jotka vaativat jäähdytysaikaa virran katkaisun jälkeen.

Päävirtakytkimen jälkeen tulee koneen sähköt erikseen (jos on kaksiakkujärjestelmä) ja sitten muut sähköt eli ns. taloussähkö.

Tyypillisesti taloussähkön keskus tulee erikseen ja jatkuvat suoraan akulta tai päävirtakatkaisijan jatkuvalta puolelta omissa sulakekeskuksissaan, josta sähköä jaetaan. Koneen sähköillä ei yleensä ole sulaketta (startilla), vaan ne vedetään huolellisesti suojaputkessa oikosulkuriskiä välttäen. Mittaristolle menevät sähköt ovat myös koneen sähköjä ja ne on syytä varustaa sulakkeilla, anturivirtaa ei tarvitse erikseen suojata.

Ylimääräisiä liitoksia on syytä välttää, koska jokainen liitos on aina riski sähkövialle ja ne aiheuttavat aina ylimenovastusta. Samasta syystä ei ole järkevää kytkeä samaan napaliittimeen lukuisia rengasliittimiä, koska jokaisen välille muodostuu ylimenovastusta ja lämpöä = paloriski.

Ja noudattaa laitteiden asennusohjeita.

matti kirjoitti:Mitään tiedä sähköstä, mutta tuo kallerin ekseli on antanut minusta outoja johdinmittoja; pilssipumpun johdin 0,5mm2 toisaalta sisävalon johdin 6,8mm2 ?
En ymmärrä, mutta siihenhän on jo tottunut.

Tuota ihmettelin minäkin, on varsin outoja mittoja, eikä tiedoston tallentaminen niitä muuta mihinkään.
Jossainhan tuossa on laskelmissa tapahtunut virhe.