Sähkösuunnitelmani, mitä mieltä olette?

[matti]

Kuten CC kirjoittaa.
Ajatteles asiaa; nuo nykyisetkin sähköt ovat toimineet (ainakin uutena) ja toimisivat vielä nytkin kun vain puhdistelis liittimet ja sulakkeitten päät, johonkin vois jäädä jonkinverran vastusta?. Akkukaapelit tai ainakin liitokset/kengät on tosin jo entiset.
Minullakin on veneessä osa kaapeleista tinaamatonta, kun oli hankintahankaluuksia kuten olet huomannut, niin aattelin, että uusin jos on tarvis, tosin luulen, että kestää minun vahdin, ikää jo sen verran.

[Seesell]

Joo, olet varmaan oikeassa!

Voisko joku vielä kertoa noista häviöistä. Mikä on hyvä %luku mitä tavoittaa? Onko väliä mihin johto menee, tarkoitan että onko hävikkiprosentti hyvä olla esim alle 2 kaikissa tapauksissa vai onko jotkut johdot esim plotteriin tai vaikka dieselmittariin sellaiset että ne vaativat vähemmän häviötä tai että ne kestävät enemmän kuin 2 rosenttia hävikkiä???

Tämän hetken laskelmiin olen koittanut mitoittaa kaapelit niin että hävikki olisi 1/2 prosentin luokkaa kauttaaltaan. Mutta onko se liioittelua vai vähättelyä?

[CC]

Joo, olet varmaan oikeassa!

Voisko joku vielä kertoa noista häviöistä. Mikä on hyvä %luku mitä tavoittaa? Onko väliä mihin johto menee, tarkoitan että onko hävikkiprosentti hyvä olla esim alle 2 kaikissa tapauksissa vai onko jotkut johdot esim plotteriin tai vaikka dieselmittariin sellaiset että ne vaativat vähemmän häviötä tai että ne kestävät enemmän kuin 2 rosenttia hävikkiä???

Tämän hetken laskelmiin olen koittanut mitoittaa kaapelit niin että hävikki olisi 1/2 prosentin luokkaa kauttaaltaan. Mutta onko se liioittelua vai vähättelyä?

On myös ihan turha pyrkiä täydellisyyteen tuossakaan asiassa. Veneessä on lopuilleen vähän laitteita, jossa asialla on merkitystä. Startti, lataus, jääkaappi ja lämmitin, jossa on hehkusytytys. Valoille, mittareille, plotterille, radiolle yms. laitteille johdolla on lopuilleen hyvin vähän merkitystä, kun vedot eivät ole kymmeniä metrejä, eikä noista minkään virrankulutus ole isoa. Jos laite ei vaadi yli 10A sulaketta, niin 1,5mm² riittää, jos laittaa 2,5mm², niin on reilusti pelivaraa ja lisää mekaanista kestoa. Jos sulla on esim. ledivaloja, niin niille riittää ihan ohutkin johto. Kunhan vaan sulake on sille ohutjohtoiselle piirille riittävän pieni. En sano, että laita ohutta johtoa, mutta näin voi tehdä. Ihan turha hankkia koko projektin vaarantavaa turhautumista pyrkimällä top-grade työhön, jos kohteen käyttö ei sitä vaadi.

[Seesell]

Ihan totta puhut, mutta haluaisin tietää että jos käyttää 1,5mm kaapelia niin missä vaiheessa rupee olemaan niin iso hävikki että olisi fiksumpaa ja turvallisempaa laittaa seuraava koko, 2,5mm. Ja jos esim hävikki on luokkaa 10% niin ottaako jokin laite siitä nokkiinsa ja kärähtää? Ja jos taas hävikki on luokkaa 0,27-0,56 niin onko kaapeli silloin mitoitettu ihan turhaan liian isoksi?

Elikä haluaisin ymmärtää tätä ajatusmaailmaa ja missä mennään rajamailla ja missä mitäkin. En halua hifistellä mutta en myöskään kerätä cd-kokoelmani merenpohjalta poroksipalaneeen venehylkyni jäännöksistä

[venealeksi]

Jos veneesi on 10m pitkä ja mitoitat kaapelit virrankulutuksen mukaan niin hävikki ei näyttele merkittävää osaa.
Pitkät useiden kymmenien ja satojen metrien mittaiset vedot on eri asia.

Miksi näin ?
Jo moottorin latausjännite ja akkujen antama jännite vaihtelee 10,5-14,5 V välillä.
Laitteiden tulee silti toimia tuolla toleranssilla jotta ne ovat soveltuvia veneeseen.

Aleksi

[Pellis]

Joo, olet varmaan oikeassa!

Voisko joku vielä kertoa noista häviöistä. Mikä on hyvä %luku mitä tavoittaa? Onko väliä mihin johto menee, tarkoitan että onko hävikkiprosentti hyvä olla esim alle 2 kaikissa tapauksissa vai onko jotkut johdot esim plotteriin tai vaikka dieselmittariin sellaiset että ne vaativat vähemmän häviötä tai että ne kestävät enemmän kuin 2 rosenttia hävikkiä???

Tämän hetken laskelmiin olen koittanut mitoittaa kaapelit niin että hävikki olisi 1/2 prosentin luokkaa kauttaaltaan. Mutta onko se liioittelua vai vähättelyä?

3 % jännitehäviö on melko lailla suositeltava luku veneasennuksiin, mutta käytännössä 10 % toimii kiikun kaakun. Wallaksissa ja kylmäkompuroissa, (pilssipumpuissa) on joskus vähän kovempi käynnistysvirta joten niissä saa olla kyllä vähän ylimittainenkin kaapeli (4-6 mm2). Luvut ovat suosituksia laitevalmistajilta ja asennuksia koskevista säännöistä palovaaran ja toimivuuden takia. 3 % on ihan helppo saavuttaa käytännössä usein jo 1,5 mm2 piuhalla ja yli 2,5 mm2 johtoa jännitehäviön takia tarvitaan melko harvoin (paitsi noissa mainitussa).

Ite käytän aina tuota 3% häviökaavaa johdon paksuudelle, eli virta*johtopituus/20 =mm2. Johtopituus on plussan ja miinuksen piuhojen yhteismitta.

8A*10 metriä / 20 = 4 mm2

[Seesell]

Olen miettinyt kaikkia aspekteja, ajattelin rauhallisena. Mutta sitten tuli tuttu tunne että nyt on jotain pielessä. Olenko ymmärtänyt asiat ihan oikein....
Eli, liitteenäolevassa kuvassa on kolme pulmaa joita en vielä täysin ymmärrä.
1) kun lasken johtojen paksuutta, pitää laskea miinulsen ja plussan yhteinen pituus ja se lukema laittaa laskelmiin että saa oikean paksuuden johdoille. Jos katsotaan kuvaa ja otetaan esim radio ja sen tuleva johtopaksuus. Olin tähän asti ajatellut että johdon pituus on 2,5 m, koska radiosta "uusi jakoon" on 1,25m ja kun lisätään miinusjohto niin yhteensä siis 2,5m.
Nyt yhtäkkiä tuli olo että voiko olla näin vai pitääkö tässä tapauksessa laskea mitta radiosta aina akkuun asti, eli tässä tapauksessa 2,5m + 9m+ 2m(akusta-Hupijakoon).

2) miten edetään kun on kyse plotterista tai kaiusta? Eli näissä molemmissa on kaksi 12v johtoa ja yksi yövalaistus. Eli esim kaikisaa virran Hupijaon kautta jolloin matkaa on 8m+2m(akusta Hupijakoon) eli 10m, ja toinen reitti on Nav Power-jaon kautta jolloin matkaa syntyy 2,5m+ 1m + 9m+2m(akusta Hupijakoon) eli 12,5m. Ja sitten yövalaistus on myös 12,5m.

Mutta miten tässä tapauksessa lasketaan tarvittava johtopaksuus kun on niin monta johtoa samaan laitteeseen. Periaatteessahan virta tulee vain yhdestä suunnasta kerrallaan plus yövalaistus. Eli pitääkö laskea kaapelit niiden omien reittien mukaan niinettä pidempi lenkki vaatii paksumman jodon vai kaikille sama paksuus???

3) miten on pilssipumpun kanssa? Vähän samantapainen kun yllä, eli kytkentä kuten kuvan oikeassa alareunassa. Tässä on kaksi tapaa käyttää pilssipumppua. Pitääkä jodot mitoittaa niin että kaikki johdot lasketaan yhteen vai pelkästään yksi "kytkentä" kerrallaan. Esim kohokytkimellä toimiva ei tarvitse pitkää vetoa ohjaamon pilssikytkimelle, vaan johtoreitti on lyhyempi kuin ohjaamosta ohjattava kytkin.

Onpa taas myöhä! Pahoittelen ajatuskatkoksia ja ihmeelliset ajatusmaailmat mutta nukuttaa niin...

[venealeksi]

Moi.

Jos lasket jännitehävikkiä tai virtaa johdoille niin kullakin "hypyllä" on oma hävikki ja oma virta.
Koska pisteeseen tulevien virtojen summa on sama kun pisteestä lähtevien virtojen summa.

Jännikehävikki tietysti vaihtelee kaiken aikaa riippuen siittä käytetäänkö laitteita ja millä teholla niitä käytetään.

Aleksi

[Seesell]

Tällä hetkellä yritän laskea jotopaksuudet.

Vielä yksi asia joka askaruttaa on seuraava:
Akusta ensimmäiseen jakoon, HUPI-jako, laskin että tarvitaan 6,5mm2, eli lähin ylöspäin 10mm2, kun johtopituus akusta yhteensä 2m ja 65A.
Sitten HUPI-jaosta lähtee mm pilssipumppu jolle laskin johtopaksuudeksi 9,9mm2 ja seuraava isompi on 16mm2 kun johtopituus on 25m ja olettavasti 8A riippuen minkä pumpun ostan. Tämä 25 metrin pituus on siis koko pilssisysteemi yhteenlaskettuna, niin kohokytkinjärjestelmä että ohjaamokytkimel. Onko tämä oikea tapa laskea?

Niin, ja jos yllä oli oikea tapa laskea, niin voiko tosiaan tehdä niin että jakoon tulee 10mm2 johto ja siitä lähtee 16mm2 johto plus kaikki muut lähdöt mitä siitä lähtee?

Vähän vaikeaa selittää mitä tarkoitan kun en oikein itsekkään tiedä mistä puhun

[CC]

Nyt karkaa homma käsistä. Ihan kokemusperäinen hihalaskuri antaa nyt sulle hupijakoon 6 mm² ja siitä pilssipumpulle 2,5mm². Noita useampia jakoja käytettäessä tulee hieman sulakkeiden kanssa ongelmia, mutta kun näillä johtosarjojen sulakkeilla ei kuitenkaa laitteita suojata, vain johtoja palamiselta, esimerkin jaolle voi laittaa yhden 20A sulakkeen. Tai isomman, jos jaon jälkeen ohutjohtoisille lähdöille on omat pienemmät sulakkeet.

[Seesell]

Hmmm, olin laskevinani nuo lukemani kaavalla joka tuli eislle tässä aiemmin threadissa A x m /20 =mm2. Luulin juuri oppineeni jotain, mutta ehkä olinkin väärässä? Ei lisi tietenkään ensimmäinen kerta

[Seesell]

Nyt kun Aditan laskurilla tsekkasin, pilssijohdoille tuli 10mm2 jolloin hävikki olisi 2,87%. Ja ensimmäiselle jaolle akusta olisi 6mm2 jolloink hävikki 2,98%
Mä meen sekaisin vähemmästä...

[venealeksi]

Otetaan esimerkki:

Pilssipumppu:
http://www.marinea.fi/johnson_pump_l220 ... lssipumppu
Virran kulutus: 7.5A
Sulake suositus 12A

Vaadittu johdonpaksuus taulukosta: 12 A 2,5mm2 (16A) johto minimissään.
Johdon pituus 3m yhteen suuntaan. 6m yhteensä.

Varmennetaan jänitehäviö:
Jännite 12V
Teho 7.5A*12V=90W
Johdon paksuus 2,5mm2
Johdon pituus 6m
Aditan laskurin mukaan; Jännitehäviö 2,49%.
Tavoittellinen tehohäviö on max. 10%.

Jolloin 2,5mm2 johto on riittävä.

Eli jännitteen alenema ei ole primääri peruste kaapelin mitoitukseen.
Sillä voit varmistaa että mitoitetulla johdolle ei tule liikaa alenemaa ja laitteen teho jää vajaaksi.

Aleksi

[Pellis]

Juu. Harvemmin on jännitealenema se juttu, mutta nykyisin navigointi ja muu elektroniikka, myös pilssipumput mitoitetaan tuon 3% aleneman mukaan. Johdot jotka menevät sähkökeskukselle akulta, eli joissa kulkee kaikkien laiteiden yhteisvirta on syytä kuitenkin mitoitaa reippaasti. Toinen tärkeä asia on minimoida sähköliitokset, koska jokaisessa liitoksessa tulee häviötä (ylimenovastus) ja liitoksessa piilee aina sähkövian tai palonkin mahdollisuus.

Tuossa on mun sähköpiirustus kaksiakkujärjestelmään releellä ja aurinkopaneelilla ryyditettynä.

[Seesell]

Kiitos! Olipa valaiseva piirustus! Onko muilla vastaavia? Olisi kiva nähdä ja vertailla!! Minulla oli muutama kysymys mutta muistan ne varmaan kun paremmalla ajalla taas ihmettelen piirustustasi
Kiitos taas!