|
Veneitä kunnostettaessa tarvitaan samoja työkaluja kuin niitä rakennettaessa. Ainoastaan järeimpiä välineitä kuten oiko- ja tasohöylää tai vannesahaa ilman saattaa pärjätä ellei joudu tekemään tosi isoja korjauksia, kuten vaihtamaan köliä, steevejä tai suurta määrää lautoja. Näistäkin toki käsityökaluilla selviää, mutta työmäärä kasvaa melkoisesti. Alla käsittelen työkaluja lähinnä ahkeran, mutta köyhän harrastajan kannalta. Ammattilaisten työkalut ovat yleensä eri merkkisiä ja paremman laatuisia, mutta hintakin on helposti kaksin- ja kolminkertainen. Perustyökalut ovat kirves, puukko, saha, vasarat, taltat, höylät, porat ja puristimet eli vinkat sekä näiden kunnossapitoon eli lähinnä teroitukseen tarvittavat tahko ja kovasimet. Ihan aluksi näyttää tulevan pelkkää valitusta: en tiedä milloin Fiskars lopetti kunnon kirveiden valmistamisen, nykyisillä ei ainakaan tee mitään. Neljä-viisikymmentä vuotta vanhat ja sitä vanhemmat sensijaan ovat mainioita työkaluja. Kannattaa siis korjata talteen kaikki ruostuneet kirveen terät joita sattuu löytämään ja kunnostaa ne käyttökuntoon. Talsokirvestä olen aina kaivannut; vielä en ole onnistunut sellaista löytämään. Kunnollista, ja kohtuulliseen hintaan, tarkoitan. Mora -puukolla
veistää hyvinkin puoli tuntia, joskus jopa tunnin. Kun se kerran
tylsyy, sitä ei enää saa teräväksi. Käsisahaa
tarvitaan paljon. Hyvän käsisahan löytäminen on sekin
nykyään onnen kauppaa. Useimmat nykyiset sahat mieluummin repivät
kuin sahaavat, terä on järjettömän kovaksi karkaistu
ja haritusta on liian vähän. On käsittämätöntä
miten huonolaatuiseksi sahat ovat menneet. Jos löytää vanhan,
vielä käyttökelpoisen sahan, saa siitä aina viilaamalla
ja harittamalla kunnollisen. Vasaroita onneksi saa halvalla lähimmästä Hong Kongista. Veneen korjaaja tarvitsee tosin myös puuvasaran eli nuijan ellei halua hakata talttojaan piloille. Nuijiakin saa kaupasta, mutta helposti sellaisen valmistaa itsekin. Talttoja tarvitaan lähinnä tasateräisiä, kolmea neljää leveyttä. Stanley on varma merkki, mutta jokin halpatuotekin saattaa olla ihan kelvollinen. Pääasia on ettei teräs ole liian kovaa tai liian pehmeää. Höyliä
tarvitaan muutama. Yksi pitkähöylä tasoittamiseen, lyhyempi
yleishöyläksi, pieni käsihöylä eli putshöylä,
simssihöylä ja kavahöylä. Kunnon kavahöylää
on vaikea löytää kotimaasta, ikävä kyllä.
Ainoa Suomesta yleisesti saatava suositeltava höylämerkki on
Stanley. Kirpputoreilta löytää hyviä höyliä,
sekä rautaisia että puisia. Puuhöylä luistaa rautaista
paremmin mutta sen säätäminen on vaikeampaa. Poria eli siis poranteriä tarvitaan monenlaisia ja ne on parasta ostaa tarpeen mukaan. Halvatkin ovat joskus ihan kelvollisia. Poran voi kiinnittää joko verkkovirralla tai akulla toimivaan koneeseen. Puun poraamiseen akkukoneen kierrokset ovat usein liian pienet ja isojen reikien poraamiseen eivät tehotkaan riitä, siksi tarvitaan molempia. Akkukoneen tärkein käyttötarkoitus on ruuvien vääntäminen ja siinä sitä ei voita mikään. Paitsi jos ei käytä ristikantaruuveja - vanhanaikaisten ruuvien vääntöön vanha kunnon pumppumeisseli on korvaamaton. Ruuvimeisseleitä toki muutenkin tarvitaan. Huonoa eli siis halpaa akkukonetta ei kannata ostaa. Makita on ollut paras omistamistani akkuporakoneista, verkkovirralla käyvistä olen mieltynyt Metaboon. Puristimia eli vinkoja saa halvalla halpahalleista. Laatu on heikkoa, mutta tilapäisluonteisessa käytössä niilläkin selviää, kunhan ostaa riittävän järeää tavaraa. Hyvät vinkat ovat tolkuttoman kalliita. Venevinkoja taas voi tehdä itsekin, siihen tarvitaan vain koivulankkua, paksua nahkaa tai saranoita, kierretankoa, muttereita, akseliterästä ja hitsausvehkeet. Ilman tahkoa on melkein mahdotonta saada kirvestä, puukkoa, talttoja tai höylää teräväksi. Kaupoista saa halvalla sähkökäyttöisiä tahko-smirgeli-yhdistelmiä. Sellainen on ihan kätevä, jos vain onnistuu löytämään sopivan kiven tähän tahkoon. Alkuperäinen on liian karkea, sillä saa hiottua vain lovia pois terästä. Vanha käsin pyöritettävä tahko on toki mainio, mutta vaatii jonkun pyörittäjäksi. Hiomakiviä saa olla ainakin paria ellei useampaakin karkeutta. Pääasia että loppuhionta tehdään tarpeeksi hienolla kivellä. Ja teroituskulman on syytä olla oikea. Yleiskäyttöön sopii sekä höylille että taltoille 30 astetta. Muita joskus tarvittavia työkaluja: Nauhahiomakoneella voi joskus olla käyttöä; itse hioin sellaisella viimeksi Boijanin telkilautoja saadakseni niihin nopeammin vähän ajan patinaa. Saaristolaisveneitähän ei yleensä hiota, joten aika vähäistä on näiden välineiden tarvekin. Kulmahiomakonetta saattaa tarvita jos on pakko katkaista nauloja, niittejä tms. vanhoja rakenteita purettaessa. Myös köli- peräsin- yms rautoja tehtäessä tarvitaan rälläkkää. Mitä enemmän koneessa on tehoa, sen parempi. AEG:n pienellä 1200-wattisella katkaisee jo paksummankin raudan, mutta hinta on hirmuinen. Ketjusaha, joko polttomoottori- tai sähkökäyttöinen, on joskus tarpeen. Sisäkäytössä sähkösaha on yllättävän kätevä, joskin sähkösahojen valmistajista ainakaan vanhempien Skilien suunnittelijat eivät ole tulleet ajatelleksi, että sahalla sahataan joskus muussakin asennossa kuin terä pystysuorassa. Kahvat ovat nimittäin aivan väärin suunniteltuja. - Uusimmissa malleissa asia on näköjään korjattu. Kuumailmapuhallin on tarpeen kun veneen pintaan alkaa kerääntyä niin paljon tervaa, että se alkaa häiritä. Tervan saa pois, kun sen lämmittää puhaltimella ja kaapii välittömästi pois skrapalla. Kuumailmapuhaltimen teho tosin ei oikein tähän tahdo riittää. Huomattavasti helpommin terva lähtee jos sen lämmittää nestekaasupolttimella, mutta siinä tarvitaan varovaisuutta ettei koko vene ympäristöineen pala saman tien. Paras skrapa on sellainen lattaraudasta taotun näköinen ja suhteellisen iso. Pehmeähän se on, mutta se on myös helppo teroittaa. Purjeiden korjauksessa tarvittavia työkaluja: Raskaammat kankaat
vaativat teollisuuskoneen. Ensimmäiseksi koneekseni ostin vanhan,
täysin käyttökelpoisen Husqvarnan teollisuuskoneen 300
mk:lla. Tässä konessa on vain suora ommel, mutta eipä vanhan
ajan koneissakaan siksakkia ollut. Myöhemmin olen hankkinut pari
Pfaffin teollisuuskonetta joista toisella siksakkikin onnistuu sekä
vahvikkeiden ja nahkojen ompeluun vanhan poljettavan suutarinkoneen. Neuloja tarvitaan
sekä käsin että koneella ompeluun. Käsityöhön
tarvittavia neuloja voi kysellä venetervikeliikkeistä. Ompelukoneen
neuloja (no 130 - 140) löytää Turussa parhaiten Keijo Laineelta
Verstaskadulta (puh. 238 8770). |